Nurmikentällä kinosten suojissa...

Aika paljon kritiikkiäkin osakseen saanut lämmitettävä nurmikenttä avattiin Kokkolassa 22.11.2011.
Keinonurmikenttä sijaitsee  Santahaan urheilualueella osoitteessa Tehtaankatu 60. Vieressä on ns. perusjalkapallokenttiä ja Kippari-halli.

Alue näyttää ohiajavan silmiin jopa huvittavalta vihreän ja valkoisen kontrastina. Parhaina, lumisateettomina ja suhteellisen leutoina  päivinä nurmi puskee esiin vahvan vihreänä ja ympärillä olevat valkeat lumikinokset kiertävät soinnikkaasti kentän ympärystä...

Alla olevat kuvat kentästä ovat huonoja, koska pakkasta oli liikaa kuvauspäivänä ja nurmi huurteessa...Ei päääse se kirkkaan vihreä ruoho oikein näkyviin tällä kertaa...

Kentän ympärillä on 2.5 metrin korkuiset aidat, joiden tehtävänä on vähentää ilkivaltaa ja lisätä turvallisuutta sekä estää pallonkarkailua. Uudet, 20 metrin korkeudella olevat valotolpat, valaisevat kentän tehokkaasti ja samalla ne vähentävät myös häikäisyä pelatessa. Kentän  alla kiertää huimat 40 kilometriä lämmitysputkia....

Nurmikenttä maksoi  410 000 euroa. ´Kentälle saattiin Ely - ja EEFA-tukea, ja tuen jälkeen kaupungille jäi maksettavaksi 130000 euroa...

 Nurmikentälle  voi varata pelivuoroja täältä. Pelikentän voi varata joko kokonaan tai puoliksi. Hinnastoon pääset käsiksi täältä. Näyttää siltä, että pelaaminen tällä nurmellä on halvempaa, mikäli varaaja on kokkolalainen:) Tämä lienee ns. kotikenttäetu. :)

Koko pelialue on kooltaan 67metriä  x 10 metriä. Pakkasrajana kentällä on viitteellinen -15 astetta. Käytännössä lämmitys lasketaan keskitalvella parin  kuukauden ajaksi ylläpitotasolle.
Lumisateiden aikana ei kentällä suoriteta aurausta. 

Santahaan tekonurmikentälle on harkinnassa FIFA-sertifikaatin hakeminen. Tämä mahdollistaisi kansainväliset ja liigatason pelit. Suomesta löytyy muutamia vastaavanlaisia harjoituskenttiä, mutta yhdelläkään niistä ei ole ko. sertifikaattia. Santahaan kentän erityisyytenä on kentän alle rakennettu joustokerros. Saadakseen FIFA-tunnustuksen tarvittaisiin kentälle myös soveliaat katsomot ja huoltorakennukset. 


LÄHTEET:Kokkolan tekonurmi toteuttaa vuosien haaveet. [http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2011/09/kokkolan_tekonurmi_toteuttaa_vuosien_haaveet_2850064.html] Luettu 29.01.2012.

Santahaan keinonurmikentän lämmitys aloitettu.[https://www.kokkola.fi/liikunta/liikuntapaikat/jalkapallohalli/fi_FI/keinonurmi_lammitys_alkanut/] Luettu 28.01.2012.

Tekonurmen tuntu miellyttää jalan alla.  [http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2011/11/tekonurmen_tuntu_miellyttaa_jalan_alla_3017755.html] Luettu 29.01.2012.

Jungsborg

Jungsborg  on suloinen rakennus lähellä keskustaa, osoite sinne on Poikkikatu 8. Jungsborg on ruotsinkielisten nuorisoseurantalo, ruotsiksi Karleby Ungdomsförening alias KUF.

Jungsborg on rakennettu 1909 ja sen huoneistoala on 1000 m2. Itse KUF on kuitenkin perustettu jo ennen tätä, vuonna 1894.

Jungsborgin on piirtänyt Kokkolan Linnusperästä kotoisin ollut Anders Herman Wikström. Hän oli valmistunut arkitehdiksi 1908 ja Jungsborgin hän ennätti piirtää vähän ennen kuolemaansa 1909. Talon vihkiäisissä opettaja M.L.Bjötrkqvist piti juhlapuheen, jossa hän nimitti rakennusta valistuksen temppeliksi.

Seura on tunnettu teatteritoiminnastaan, joista kuuluisinta taitaa olla vuodesta 1948 asti  lähes joka vuosi esitetty Uuden vuoden revy eli Nyårsrevy. Revyyn aihepiirit on kerätty lähiseudun tapahtumista ja niiden erikoisuutena on, että revyyn esityskieli on Kokkolan ruotsinkielinen  paikallismurre eli grundsprååtsi.

Jungsborgissa oli majoitettuna venäläistä sotaväkeä syksyllä 1916. Ungdomsföreningen toiminta oli majoituksen aikana jäissä, kunnes se saatiin uudelleen normaaliin käyttöön kesällä 1918.

Sotaväen majoittuminen tiloissa johtui Venäjän vallankumouksesta. Levottomuuksien lisääntyessä suomalaiset isänmaanystävät järjestäytyivät perustaen suojakaarteja, joista myöhemmin kehkeytyi "valkoisina" tunnetut suojeluskunnat. Työväestö ryhtyi samanaikaisesti perustamaan järjestyskaarteja, joista käsivarsinauhojen värin vuoksi alettiin käyttää nimitystä "punakaartit." Syksyllä 1917 tilanne oli levoton ja sekä punaiset että valkoiset käynnistivät omia salaisia sotilasharjoituksia. Tieto 6.12.1917 eduskunnan hyväksymästä itsenäisestä Suomesta otettiin vaatimattomasti ja sekavasti vastaan.

Levottomuudet alueella kuitenkin jatkuivat. Kaikenkaikkiaan venäläinen varuskunta käsitti noin 700 hyvinvarusteltua miestä. Suojeluskunnat varustautuivat salaisesti  ajatuksenaan karkottaa venäläiset  yllätyksellisesti kaupungista.

Tammikuun 29. päivänä 1918  klo. 6.00 alkoikin suojeluskuntien lujatahtinen, vaikkakin vaatimattomin varustein toteutettu hyökkäys. Taktiikkana olikin kohdistaa ensimmäinen hyökkäys juuri Jungsborgin tykkiasemalle. Venäläiset puolestaan aloittivat tykkitulituksen kohti Kirkonmäkeä, jossa suomalaisten lähtöasema oli ollut. Taistelut laantuivat jo aamukymmeneltä, mutta sitä ennen jokunen oli ennättänyt menettää henkensäkin ja myös vanhan kivikirkon seinä oli vaurioitunut tykinammuksesta. Seuraavana päivänä venäläiset allekirjoittivat antautumiskirjan. Valkoisen armeijan voittoa juhlistettiin juhlavalaistulla raatihuoneella jo samana iltana. Kahakassa menehtyneet neljä venäläistä haudattiin juhlallisin menoin Marian hautausmaan luoteisnurkkaan 2.2.1818.

1930-luvulla  Jungsborgin taloa korjattiin ja laajennettiin. Tässä yhteydessä Marthaföreningen ja Lotta Svärd - järjestö saivat  omat tilat talon yläkerrasta. Alla olevassa kuvassa näkyy ulkoseinässä oleva Lotta Svärd-laatta.

Joitakin vuosia takaperin Jungsborgille hankittiin uusia tuoleja. Kampanjan avulla ihmiset saivat ostaa nimensä tuoleihin, eli näin tuettiin tuolien hankintaa. Jos en aivan väärin muista, niin appivanhempien nimikin taitaa komeilla yhden tuolin tauksessa olevassa nimilaatassa...

Saman remontin yhteydessä myös juhlasalia suurennettiin. Juhlasalia muuten saa nykyään vuokrata myös yksityistilaisuuksiin. Itsekin olen ollut mukana hääjuhlissa ko. salissa...

LÄHTEET:
Geocaching [http://www.geocaching.com/seek/cache_details.aspx?wp=GC1TCEH]Luettu 24.1.2012.
Kaarlelan pitäjän historia III. Sakaristosta Jungsborgiin.  s. 273-274.

Kokkolassa ohitettiin ylipäällikön määräyksiä tammikuussa 1918.[http://www.porstuakirjastot.fi/files/158/Kokkolassa_ohitettiin_maarayksia.htm] Luettu 24.01.2012.

Seurantalot.fi. [ http://seurantalot.fi/talot/jungsborg]. Luettu 24.01.2012.

 Punaiset ja valkoisrt vastakkain. [http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/] Luettu 24.01.2012.

Kaupunki sodan partaalla. [http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/] Luettu 24.01.2012.

 Taistelu Kokkolasta. [http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/] Luettu 24.01.2012.

Vesiveijari - Kokkolan uimahalli

Ja tänään pistäydytään jäähallin viereisessä rakennuksessa. Osoitteessa Kaarlelankatu 55  sijaitsee uintikeskus Vesiveijari, eli Kokkolan uimahalli.  Uimahalliin on vajaan kilometrin kävelymatka keskustasta, toki bussillakin (ainakin nro 7) pääsee jouhevasti hallin viereen, kun istahtaa bussiin vaikkapa linja-autoaseman kulmilta.

Uimahalli on valmistunut vuonna 1985. Tilat on saneerattu 2006. Oikeastaan Vesiveijari  on enemmän kuin tavallinen perusuimahalli... Uimahalli on avoinna hieman vaihtelevasti eri päivinä, joten välillä aamuvirkutkin pääsevät ajoissa uimaan:) Uimahallin tarkemmat aukioloajat voit kurkata täältä ja hinnaston puolestaan täältä!

Uimakeskuksessa on altaita moneen menoon:

*lasten opetusallas, joka sisältää 17 m.n vesiliukumäen ja suihkulähteen

*pikkulasten kahluuallas

*iso, kahdeksan-ratainen allas

*hyppyallas 1, 3 ja 5 metrin hyppypaikoilla

*vesivoimisteluallas ja terapia-allas, joissa veden lämpötila on muita altaita korkeampi

*kaksi poreallasta

Allashallin lämpötila on noin +30 astetta.

Vuoden 2006 saneerauksen yhteydessä uimalan sisäpihalle rakennettiin hieno maauimala. Maauimalassa on 6-ratainen iso allas, lasten allas sekä kylmäallas, joka talvisin muuntautuu avannoksi... Ulkoa löytyy myös 80 metrin vesiliukumäki, jossa kesäisin käydään myös kisoja nopeimmista liu`uista. Myös savusauna, grillikatos ja lepotuolit löytyvät  pihapiiristä.

Uimahallissa voi osallistua ohjattuihin ryhmiin, ohjattuihin erityisliikuntaryhmiin,  perheuintiin, syvänvedeliikuntaan, vauvauintiin tai vesijumppiin.

Vesiveijarista löytyy myös oheispalveluja; samassa rakennuksessa toimii fysikaalinen hoitolaitos ja kuntosali Medirex, keilahalli 12 radalla, kahvio, solariumeja, infrapunasaunoja, takkahuone tilaussaunoineen sekä kokoustila.

Uimahallin pukuhuoneet ovat erilliset miehille ja naisille. Lisäksi molempien pukuhuoneiden yhteydessä on ns. ryhmäpukuhuone, jota esim. koululaiset käyttävät koulujen uintivuoroilla. Ryhmäpukuhuoneessa omat tavarat jätetään penkeille ja naulakkoon.

Peruspukuhuoneessa on lukolliset pukukopit, jotka toimivat korteilla.Kortin saa maksua vastaan  uimalan aulan kassalta ja kortti syötetään pukukopin sisällä olevaan lokerikkoon, jolloin kaapin saa lukittua. Kortti palautetaan poistuessa aulassa olevaan portin lukulaitteeseen, jos se on ns. kertakäyttökortti. Samalla kortilla aukeavat myös tilat pukuhuoneen käytävään.

Uimahallissa on myös ns. perhepukuhuone, joka sijaitsee lähellä lasten uima-altaita.

Uintikeskus Vesiveijari valittiin muuten  vuonna 2008 vuoden uimahalliksi!

Koska omat otokseni uimahallista ovat kehnohkoja, laitetaanpa tähän  lisukkeeksi mainosvideo Vesivesijarista katsottavaksi! Ja jos on ylimääräistä aikaa tai tekemisen puutetta, tervemenoa uimaan!

Lähteet: Uintikeskus Vesiveijari. [https://www.kokkola.fi/liikunta/uintikeskus_vesiveijari/fi_FI/uintikeskus_vesiveijari/]. Luettu 15.01.2012.

Kokkolan jäähallissa

Tällä kertaa kurkkaamme lähellä keskustaa oleviin kohteisiin! Kaarlelankatu 57:ssä sijaitsee punatiilinen rakennus. Matkaa ydinkeskustaan on vajaa kilometri.





Jäähalli on rakennettu 1988. Yleisöä halliin mahtuu 5500 ja pääkatsomosta löytyy istumapaikkoja 800 hengelle.

Hallin jääkaukalo on kooltaan 60 x 28 metriä. Jäähalli on ympärivuotisessa käytössä. Kesäaikaan siellä on mahdollista pelata rullakiekkkoa.

Hallissa on myös nyrkkeilysali, tatami, voimailusali ja sisäammuntarata.

Jäähallissa on sekä vakiovuoroja että yleisöluisteluaikoja. Vakiovuorot ovat voimassa syyskuun alusta aina toukokuun loppuun. Yleisöluistelut ovat pääsääntöisesti sunnuntaisin klo. 18-19 ja hinta  hinta  on 1,5 €/hlö. Yleisöluistelut ovat mahdollisia myös arkisin jään ollessa vapaana, kuitenkin niin, että yleisöluistelut voidaan perua sarjapelien vuoksi. Toteutuvat vuorot voi tarkistaa WebTimmistä. Hallin järjestyssääntöihin puolestaan pääsee tutustumaan täältä! Ja jos haluat tutustua tarkemmin koko jäähallin hintoihin, kurkkaa hinnastoon!

 Jäähallissa pelaa myös vuonna 1953 perustettu jääkiekkoseura Kokkolan Hermes. Nimensä se on saanut antiikin Kreikan tarustoista, joissa Hermes tunnetaan jumalten sanansaattajana urheilun ja kauppamiesten suojelijana.

Lähteet: Jäähalli [https://www.kokkola.fi/liikunta/liikuntapaikat/jaahalli/fi_FI/jaahalli/] Luettu 8.1.2012.

Kokkolan Hermes [http://www.kokkolanhermes.fi/] Luettu 8.1.2012.

Parkkeerataanpas taas autoa...Kallentorin parkkihallissa

Aika kurvata talven  ja uuden vuoden kunniaksi jälleen parkkihalliin! Jos ompi auto talven pakkasista kohmeessa ja yltä päältä lumessa, niin mikäpä sen kätevämpää, kuin säilyttää autoa pikkasen aikaa katetussa tilassa ostosreissulla... Kuvat hallin tienoilta on tosin otettu jo kuulaana syyspäivänä...


    

    

                         

Tämänkertainen parkkihalli on Kallentorin kiinteistössä. Osoite sinne on Pitkänsillankatu 17. Osoite sinänsä on hieman harhaanjohtava, sillä parkkihalliin pystyy ajamaan myös yhtä lailla Tehtaankadun kautta. Samassa kiinteistössä on mm. pizzzeria, kirppurori, S-market, kahvila, lemmikkieläintarvikeliike, huonekaluliike Sotka, Potti-rahapelimesta,  valokuvausliike, silmälasiliike, vaateliike Seppälä sekä pääpostikonttori...



Uskoakseni tämä parkkitori on hyvin vähäisessä käytössä sen toimivuudesta ja hyvästä sijainnista huolimatta. Veikkaanpa, ettei moni ohikulkija ole edes parkkihallia huomanut, koska sisäänajo sinne tapahtuu rauhallisen sisäpihan kautta...



Maanalainen parkkihalli on yleisilmeeltään hyvin avara ja tilava. Sinne mahtuu yli sata autoa... Näkyvyyttä estäviä väliseiniä ei ole, korkeintaan muutama betonipilari...
Parkkeerausaika on kaksi tuntia, ja parkkiaika osoitetaan  auton ikkunaan laitettavalla parkkimittarilla.



Hallin seinillä on maalauksia - lienevätkö paikallisen kuvataidekoulun oppilaiden tekeleitä?



Hallista on sisäänkäynti suoraan kauppakeskusken sisälle.



Sisälle kauppakeskukseen noustaan rullaportaita pitkin.



Ulos- ja sisäänajo tapahtuu samasta oviaukosta suojaisalle ja rauhalliselle sisäpihalle.


 

 Suosittelen ehdottomasti autoilijoille, jotka eivät ole täysin varmoja ajotaidoistaan ahtaissa sokkeloissa:)