Walpori Kokkolassa

Tänään Kokkolan keskustassa Naakkapuistossa vappua vastaanottamassa.Tilaisuuden aloitti Ottopojat komealla kuorolaululla "Maa kaunehin maa on pohjoinen..."

Väkeä oli eteläisemmän Suomen vappujuhlintaan verrattuna paikalla vain muutamia kymmeniä, mutta tunnelma oli silti korkealla...

Poksahtelevasta pullosta tarjoiltiin kaikille halukkaille vapaaehtoinen malja.Kokkolan teknillinen seura laittoi perinteisen tavan mukaan (6. kerta...) hatun Naakkapuistossa olevan Anders Chydeniuksen patsaan päälle. Tällä kertaa itse hatun asetteli seuran jäsen Tom Niemi.
Sukulaisemme kuljetusfirma näytti avittavan nostoa...





Sen jälkeen kohotettiin auliisti ilmaisesti jaetut maljat.

 

Ja lopuksi raikui ilmoille vielä muutama Ottopoikien laulu:)

Antti on lakkinsa ansainnut!

Hyvää vappua!

Kokkolan vanha Yhteislyseo

Vaasantien ja Rautatienkadun kulmauksessa komeilee kiinnostavan näköinen, keltainen puurakennus. Päällisin puolin rakennus on moitteettoman näköinen, mutta tällä hetkellä sisäpuolella tehdään kovasti remppaa. Peruskorjaus rajoittuu rakennuksen sisätiloihin ja on vaativa, koska rakennus on julkisivultaan suojeltu. 

Suunnittelua on tehty yhteistyössä Museoviraston kanssa, sillä vaikkeivät sisätilat sinällään olekaan suojeltuja, remontti toteutetaan rakennuksen vanhaa henkeä kunnioittaen. Hankkeen budjetti on noin 4,2 miljoonaa euroa. Korjaustyöt aloitettiin helmikuussa 2012 ja ne on tavoitteena saada valmiiksi vuoden 2013 huhtikuussa.

Rakennuksen huonejakoa ei muuteta, vaan huoneiden tilanjako tehdään talon ehdoilla.Väliseiniä ei pureta. Kiinteistöön rakennetaan koneellinen ilmanvaihto, samoin uusiksi tehdään koko talotekniikka: lämmitys, viemäröinti, vesiputket ja sähköt. 

Entisellään säilytetään juhlasali. Salin lopullinen väritys päätetään vanhojen värien perusteella, joita on rapsuteltu seinistä esiin reilun sadan vuoden ajalta. Myös vanhat naulakot jätetään muistoiksi vanhoista kouluajoista. Ikkunoita kunnostetaan rakennuksen sisäpihan puolelta. Katujenpuoleiset ikkunat uudistettiin jo 2003.Opetustiloja tulee sekä kellariin että ensimmäiseen kerrokseen. Ullakko säilytetään edelleen kylmänä tilana, mutta sinne sijoitetaan konehuone.

Rakennus on viettänyt hiljaiseloa muutaman vuoden. Viimeksi siinä on toiminut Kokkolan seudun opisto, joka siirtyi korvaaviin tiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Opisto siirtyy remontin valmistuttua takaisin samoihin tiloihin. 

Yhteislyseon vanhin osa on valmistunut 1899. Lyseo oli yksityisomistuksessa vuosina 1898-1918. Unelmana Pohjanmaalla oli ollut saada alueelle suomenkielinen, yliopistoon johtava koulu. Tilojen hankkiminen muodostui kuitenkin vaikeaksi, koska ruotsinkieliset talonomistajat kieltäytyivät antamasta tiloja "uhkayritykselle." 

Monien vaiheiden jälkeen kaupunki luovutti tontin numero 5 rautatiesillan vierestä koululle. Koulun piirustukset teki helsinkiläinen K. Sandelin puoleen hintaan ja rakennustöiden valvojaksi pestattiin palkatta ratamestari Johan Cederberg. Rakennukseen tehtiin torni kirkkoherra Johanssonin toivomuksesta.

                 

Aluksi koulu toimi vuokratiloissa kaksiluokkaisena. Suomen itsenäistyttyä valtio lunasti 1918 aluksi yksityisenä toimineen Kokkolan Suomenkielisen Yhteiskoulun ja siitä tuli nimeltään Kokkolan Yhteislyseo. Koulu pysyi valtion omistuksessa aina vuoteen 1974, jolloin peruskoulu-uudistuksen myötä koulu siirtyi Kokkolan kaupungin omistukseen. 

Koulu rakentui pitkälle lahjoitusten avulla. Järjestettiin keräyksiä, arpajaisia ja kansalaisjuhlia, joiden tuotto lahoitettiin koulurakennukselle. Lahjoittajien nimet julkaistiin viikottain Kokkola-lehdessä. Talkootyöllä ja  lahjoitetulla rakennustavaralla rakennus nousi toimintakuntoiseksi jo reilun vuoden kuluttua. Koulu muutti vielä hieman keskeneräisiin tiloihin 2.11.1899. Kokonaan koulu valmistui 1907.

Puukoulu toimi yhteiskouluna 55 vuotta, aina vuoteen 1954 saakka.Lopulta tilat kävivät liian pieniksi oppilasmäärien kasvettua. Rakennusta remontoitiin vuonna 1956. Silloin tiloihin lisättiin näyttämö juhlasalin  päätyyn sekä teknisen työn tilat kellariin. 

Koululla on ollut kunnia toimia muissakin tehtävissä! Talvisodan aikana kiinteistö toimi sotasairaalana ja vuonna 1945 rakennus oli Puolustusvoimien käytössä. Myöhemmin tiloissa on ennen Kokkolan seudun opistoa toiminut kansalaiskoulu, peruskoulu, työväenopisto sekä lasten ja nuorten kuvataidekoulu.

LÄHTEET:

Kokkolan vanha yhteislyseo korjataan opetuskäyttöön. [http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2012/03/kokkolan_vanha_yhteislyseo_korjataan_opetuskayttoon_3353243.html] Luettu 15.4.2012.

Kokkolan vanhna yhteislyseon sisätilat uudistuvat. [http://www.kp24.fi/uutiset/302204/Kokkolan-vanhan-yhteislyseon-sis%C3%A4tilat-uudistuvat] Luettu 15.4.2012.

Kokkolan yhteislyseon lukio. Kokkolan yhteislyseon historiaa.[https://www.kokkola.fi/opetus_ja_koulutus/lukio_ja_ammatillinen/suomenkieliset_lukiot/yhteislyseon_lukio/fi_FI/koulun_historiaa/]Luettu 15.4.2012.

Vanhan lyseon sisätilat uudistuvat. Keskipohjanmaa-lehti. 12.4.2012.

Kokkolan kevätmarkkinoilla

Olihan kylmä reissu! Nimittäin eilen ja tänään oli Kokkolassa perinteiset kevätmarkkinat ja sää oli enemmän talvinen kuin keväinen:/ Tämä tosin ei ole mitään uutta, sillä yleisenä sanontana paikallisten keskuudessa muistetaan  mainita, että Kokkolassa sataa aina, kun on syys- tai kevätmarkkinat...

Pojan kanssa lähdettiin ihan huvin vuoksi käpöttelemään Kauppatorille pari tuntia ennnen markkinoiden päättymistä.

Enpä muista, että koskaan aikaisemmin olisi yhtä hiljaista ollut. Räntäkeli ilmeisesti säikytti kylmän tuulen säestämänä. Useampia kojuakin koottiin kasaan jo hyvissä ajoin..

.

 Markkinamyyjät toteavat usein, että kokkolalainen - ja yleensäkin länsisuomalainen - ihmistyyppi on sellainen, että .enemmänkin katsellaan ja kuljeskellaan, kuin ostellaan...Tunnistan ainakin itseni tuosta hyvin...

 Kauppatorille oli kaikenkaikkiaan kokoontunut noin 80 myyjää eri puolilta Suomea. Ulkomaisten myyjien osuus on nousussa verrattuna aiempiin vuosiin. Tavarat ovat enimmäkseen niitä perinteisiä; koreja, karkkeja, leluja, mattoja, leivonnaisia, työkalua, kalaa...

Omat ostokset markkinoilta olivat vähäiset. Omaan kassiin sujahti karkkia ja muutama unelmamakea leivos. Kotiin kun päästiin, turautettiin lämpöiset kahvit ja ilta sujui  pullasta nauttien:)



LÄHTEET:
Kevätmarkkinat avautuivat tuulisessa säässä. [http://www.kp24.fi/uutiset/302662/Kev%C3%A4tmarkkinat-avautuivat-tuulisessa-s%C3%A4%C3%A4ss%C3%A4] Luettu 18.4.2012.

Kokkolan Nyyjoork

Kun liikkuu Kustaa Aadolfinkadun liepeillä, huomaa sen laitamilla Keskusurheilukentän. Tulee helposti ajatelleeksi, että sen paikka on aina ollut siinä. Vaan aika tekee tehtävänsä! Vielä 1950-luvulla  urheilukentän vieressä oli rivi pieniä merimiestaloja.

Alla olevat  mustavalkovalokuvat olen kuvannut vanhoista kirja- ja  lehtikuvista. Kuvat ovat osa Kokkolan kotiseutuarkiston kuvakokoelmaa.

Kokkola oli merimiesten kaupunki  1800-luvulla. Enimmillään merimiehiä oli lähes neljännes Kokkolan kaikkiaan parista tuhannesta asukkaasta. Alkaupungin luoteiskortteleissa asui merimiesten lisäksi myös käsityöläisiä ja satunnaistöitä tekevää väestöä. Nykyään Kokkolan vanha kaupunki oikeastaan loppuu urheilukentän liepeille.



Ruutuaseman ulkopuolelle  Kustaa Aadolfinkadun länsipuolelle rakennettiin 1850-luvulla Krimin sodan yhteydessä (1853-1856) pieniä tupia venäläisiä sotilaita varten kaupungin porvareiden toimesta. Sotilailla oli nimittäin harjoitusalue mökkien vieressä Paskalammin alueella, jossa nykyään on Keskusurheilukenttä.



Ajan kuluessa mökit siirtyivät merimiesten haltuun. Koska maailman merillä purjehtineiden miesten puheessa oli  vieraita vaikutteita, sai alue nimekseen New York eli kansan suussa Nyyjork. Alue mainitaan myös  nimellä "juna", ilmeisesti nimitys johtuu junan vaunuja muistuttavasta pienten talojen rivistä.

.

Postikorttien Kokkola-kirjassa on J.Vikstedtin kuvaus vuodelta 1926 Nyyjoorkista:"Siellä vasta matalia majoja kohtaamme - leikkitupia lystikkäine väreineen. Vieretysten törröttää niitä vallaton rivi porrasmaisesti nousten ja laskien. Pieniä ovat tontit, pieniä ovat talot. Pieniä ovat portit piskuisten talojen välissä. Pienenpieniä ovat myös pihamaat, mutta puhtaat ne ovat kuten Pohjanmaalla aina."

Elämä on alueella kuvitellusti ollut värikästä. Kerrotaan työmiehen vaimo Matilda Bastin tarjoilleen miehille "kuumaa kuppia" mainiten lapsille, että tuo vesi oli tarkoitettu vain aikuisten yskään.
Talot purettiin harmiksemme  pois uuden tieltä 1960-luvun alussa.

LÄHTEET:
Antti Hietalahti: Postikorttien Kokkola. 2004.
Eero Huima. Nyy Joork, New york. Kokkola-lehti. 18.1. 2012.

Pääsiäiskirjeet Kokkolassa

Juuri kun alunperin ulkopaikkakuntalaisena olen koko viikon kummastellut, mistä lienee kylämme pääsiäisperinne jakaa pääsiäislauantaina pieniä pääsiäiskirjeitä naapurustossa ovelta ovelle, löydän sanomalehdestä jutun asiaa koskien!

Olen nimittäin vuosia ihmetellyt pienen ruotsinkieleisen kylämme perinnettä, jota ei ollut omalla seudullani Etelä-Pohjanmaalla. Toisaalta sitä ei näytä olevan myöskään Kokkolan suomenkielisten keskuudessa tai kovin yleisesti missään muuallakaan. Oppilaani ovat ainakin olleet aivan ymmyrkäisinä aina, kun olen kertonut meidän perheen pääsiäistavasta... Ruotsinkielisillä kylämme lapsillä perinne pääsiäiskirjeistä sitä vastoin elää edelleen vahvana.

Lehtijutun innoittamana hyppään autoon ja huristelen Kokkolan keskustan kauppakeskus Chydeniaan. Sinne on nimittäin pystytetty lasikäytävälle  kokkolalaisista pääsiäisperinteinteistä kertova pääsiäisnäyttely.Näyttelyn pystytyksestä on vastannut Eugen Söderström.

Kokkolassa on tapana, että täällä ei kierrellä virpomassa palmusunnuntaina, vaan pääsiäislauantaina pukeudutaan trulleiksi, jotka sitten kiertelevät talosta taloon kirjeineen. Suomenkieliset puolestaan jakavat koristeltuja pajunoksia trulleiksi pukeutuneina.. Kaikilla on kuitenkin tavoitteena saada karkkeja palkaksi kiertelystään.
Näyttelyn selkeissä ja paljon informaatiota antavissa esitetauluissa kerrotaan, että K.H.Renlundin museossa on tallella 58 pääsiäiskirjettä 1890-luvun alusta.

Näyttelystä löydän myös tiedon, että  pääsiäiskirjeet yhdistettynä trulliksi pukeutumiseen oli yleinen tapa Länsi-Ruotsissa  jo 1800-luvun alkupuoliskolla. Sieltä se on levinnyt  myös Kokkolaan.

Kokkolassa löytyy tieto pääsiäistrulleista  vuodelta 1869 ja pääsiäiskirjeet mainitaan 1887.

Alunperin pääsiäiskirjeet tehtiin voipaperille. Muistan tämän hyvin vielä esikoiseni varhaisvuosilta. Poika on syntynyt 1995 ja isovanhempiensa kanssa oli tapana jo aivan pikkupoikana rustailla ihan aitoja, perinteisiä pääsiäiskirjeitä (påskbrev). Myös mieheni mielestä ainoat oikeat kirjeet tehdään voipaperille... Ideana oli nimittäin, että pääsiäisaiheisia kuvia piirrettiin voipaperin läpi.

Kaappien kätköistä löysin yhden vanhan pääsiäiskirjeen. Taitaa olla nuorimmaiseni pikainen sutaisu joltain vuodelta. Enää ei uhrata liikaa aikaa tekeleisiin...



Toisaalta poika aloitti tänäkin vuonna kaverinsa kanssa pääsiäiskirjeiden teon jo pari, kolme viikkoa sitten. Tekivät oikein sarjatyötä - toinen piirsi, toinen kirjoitti.  Huomisaamuna kaksi noidiksi pukeutunutta poikaa hurauttaa pölkupyörillä ympäri kylää suuren karkkisaaliin toivossa:)

Oleellista pääsiäiskirjeiden valmistuksessa on viimeistely. Kirjeet taitetaan aina saman kaavan mukaan. Näyttelystä löytyi tähän selkeä kuvituskin.Alunperin kanteen on kirjoitettu, kenelle kirje on osoitettu, nykyään nimiä ei näy.



Pojaltakin löytyy vielä juuri näin taiteltuja papereita lauantaita varten. Taas toisaalta kaverinsa ei osannut kyseistä taitoa...

Erittäin mielenkiintoinen tieto vanhoista tavoista löytyy lehden sivuilta ja näyttelystä! Siellä kerrotaan, kuinka 1800-luvun trulleiksi pukeutuneet lapset kiersivät trullimassa omien kauhojen kanssa keittiöstä keittiöön maistamassa pääsiäispuuroa!

Artikkelissa kerrotaan, että perinne on kuihtunut sotien jälkeen. Miehelleni kun luin pääsiäispuurosta, niin hänen ilmeensä kirkastui. Hän muisteli lapsuuttaan 1970-luvulla, jolloin eräässä kylämme talossa kaksi vanhapiikasisarusta aina tarjosivat puuroa trulleille. Mies naureli, että sinne taloon oli aina kammottavaa mennnä trulliksi...

Kun tarkemmin muistelimme, niin muistui tosin mieleen myös esikoisemme trullireissu muutaman vuoden takaa. Eräässä talossa vanhat naiset yrittivät tarjota puuroa. Pojat olivat kauhuissaan moisesta, mutta olivat kohteliaasti kieltäytyneet ja jatkaneet matkaa...Niin ne tavat - ja herkut - muuttuvat!

Alla hauska pääsiäiskirje puuroaiheesta. Sekin löytyi näyttelystä. Kuvan alle tein hyvin vapaamuotoisen käännöksen kirjeen tekstistä.

"Kaikki pojat kiiruhtavat maistaakseen puuroa.
Nyt kaikki eteenpäin kauha kädessä ennen kuin
trulli tulee ja syö puuron.
Kukkeli kuu, kello on seitsemän, etkö ole saanut puuroa
vielä, minä ja kaverini haluaisimme niin mielellämme
maistaa."

Vanhoissa pääsiäiskirjeissä näyttää olevan myös hartaammanpuoleista runoa. Tässäkin kuvan alla oma, suuripiirteinen käännökseni:

"Lennä pieni lintu iloisin terveisin
parhaat terveiset tulevat sinulle.
Mutta mitä sydämestä pyydän Jumalalta
sen se siiven alla piilottaa
Rukoustoivotus tulee rikkaudeksi.

Tulkoon siunaukseksi ja ylösnousemukseksi.
Lennä pieni kyyhkynen, tiedän että sinä
varmasti olet tervetullut.
Enkö  mielelläni haluaisikaan
matkalle, joka minulle on annettu.
Mutta toivotan puolestani
lämpimiä terveisiä rakkaalle ystävälleni.

Ja alimmaisessa kuvassa oma trullipoikani vuoden takaa. Maalaukset päivän rientojen jäljiltä jo kuvattaessa rupsahtaneet, mutta hyvin niillä karkkeja irtosi:)

LÄHTEET:
Trullihistoriaa Chydeniassa.Keskipohjanmaa-lehti. 5.4.2012.

Trulliperinteellä on Kokkolassa pitkä historia. [http://www.kp24.fi/uutiset/301687/Trulliperinteell%C3%A4-on-Kokkolassa-pitk%C3%A4-historia]  Luettu 6.4.2012.