On viivähtänyt tovi ilman blogipäivitystä. Jouluiset jutut ovat vieneet mukanaan.
Nyt on kuitenkin aika toivottaa rauhaisaa joulua 2012 kaikille lukijoille!
Joululoman jälkeen palaillaan taas uudella innolla asiaan:)
Lähdetään viettämään joulua kokkolalalaisen Lea Ridanpään sanoittaman laulun, "Laula Hoosianna", myötä. Opettaja Ridanpää oli perheineen Taiwanissa lähestystyössä ja keräsi siellä kauniita kiinalaisia melodioita. Tämä on yksi niistä:
2. Soita hoosianna, soita hoosianna.
Kaikki lapset riemuitkaa.
Kaikki lapset riemuitkaa.
3. Tanssi hoosianna, tanssi hoosianna.
Jeesus meitä rakastaa.
Jeesus meitä rakastaa.
LÄHTEET: Kauneimmat joululaulut tekee hyvää. [http://jumis.fi/erilaisia-toteutuksia-mainmenu-45/adventti-ja-jouluaika-mainmenu-65/164-kauneimmat-joululaulut-40-vuotta] Luettu 23.12.2012
Tänään olin kauniissa joulukonsertissa! Guardia Nueva-orkesteri esitti kapellimestari Raimo Vertaisen johdolla upeaa musiikkia Kokkolan kirkossa. Solistiosuuksista vastasi Keski-Pohjanmaan omat kasvot; Mari Palo ja Matti Korkeala.
Vuosi takaperin olin samaisessa joulukonsertissa,mikä oli yleisömenestys. Aivan sama tapahtui nytkin - jo puolta tuntia ennen konsertin alkua oli kirkon monisataiset penkit täyteen ahdettuja...
Itse konsertin aikana en voinut ottaa kameraa esille; kukaan ei sitä kieltänyt, mutta kuvien räpsiminen olisi eittämättä rikkonut tunnelman. Muutaman kuvan napsin konsertin päätteeksi...
Konsertti alkoi upeasti Astor Piazzollan Talvi-sarjalla "Neljä vuodenaikaa."Olen vannoutunut Astor-friikki, joten pääsin oitis virittäytymään tunnelmaan.
Aloituskappaleen jälkeen Mari Palo ja Matti Korkeala lauloivat duettona "Me käymme joulun viettohon." Täm on kaunis, perinteinen kappale, jonka sanat koskettavat minua vuosi vuoden jälkeen yhä enemmän..
Ehkä koskettavin esitys koko konsertissa oli Konsta Jylhän "Joululaulu", jossa Mari Palo toimi solistina. Ainakin omasta mielestäni Juha Yli-Kotilan sovitus kyseiseen kappaleeseen oli aivan huippu! Tunnustan, kylmät väreet värisyttivät...
Yhteislauluna lauloimme kolme säkeistöä tuttuakin tutummasta "Enkeli taivaan"-virrestä. On aivan huippua sinä kohdassa, kun kirkon penkissä saa nousta ylös ja laulaa täysin palkein "Nyt Jumalalle kunnia, kun antoi ainoon poikansa..." Ja kun tajuaa, että joka ainut ihminen väntäytyy penkistään ylös...
Seuraava kappale yllätti! Vertainen kertoi löytäneensä alunperin fado-lauluna olleen kappaleen viime heinäkuussa. Tällä kertaa se esitettiin orkesterisovituksena. Vertainen kertoi sen hänen mielissään kuvastavan myös itsenäisyyspäiväämme ja omisti kappaleen jollekulle Leifille...Alla linkki alkuperäiseen esitykseen...
Konsertti jatkui Astor Piazzollan Fuga y misterioso-kappaleella. Sen jälkeen Palo ja Korkiala lauloivat yhdessä keskiaikaisen joululaulun "Kuului laulu enkelten." Gloria-osuus tässä laulussa on aina upea...
Tämän jälkeen Matti Korkeala esitti laulun "Marian poika", jonka sovituksesta vastasi Petri Ikkelä. Sovitus oli erikoisen hieno! Tämän jälkeen Korkela jatkoi laululla Joululaulu D".
Jälleen päästiin kuulemaan kapellimestari Vertaisenkin lempparia eli Piazzollaa. Tällä kertaa johdantoa "Enkeli-sarjasta."Orkesteri soitti niin kauniisti!
Konsertin loppuosuudesta vastasi Mari Palo sooloineen. Aluksi kuultiin monen suomalaisen lempisävelmä "Sylvian joululaulu." Viimeiseksi Palo esitti upeaakin upeammin "Oi jouluyö"-kappaleen. Yleisö puhkesi raikuviin aplodeihin jo ennen viimeistä nuottia. Olihan huippu esitys!
Lopuksi laulettiin yhteislauluna oma lempivirteni "Maa on niin kaunis." Liikutun aina tässä kappaleessa - niin nytkin.
Orkesteri taputettiin vielä uudelleen lavalle ja ylimääräisenä soitettiin tietysti vielä pätkä Astor Piazzollaa.
Kertakaikkisen kaunis konsertti,joka jälleen ylitti odotukset. Erityiskiitos upealle ja aidon tavalliselle Verrtaiselle, joka kerta toisensa jälkeen osaa ottaa yleisönsä!
Tänään on Suomen 95. itsenäisyyspäivä. Selaillessani koneeni kuvia, muistin, että kesällä näppäsin valokuvan muistomerkistä, joka on Marian hautausmaalla. Ajatuksena oli jo silloin tehdä aiheesta blogipäivitys, mutta huomasin, että minulta uupui valokuva teoksen taustapuolesta.
Itsenäisyyspäivä kirvoitti minut ajamaan kyseiselle hautausmaalle. Tällainen muistomerkki kuuluu erityisesti tähän juhlapäivään .Erityisesti teos sopi kuvattavaksi juuri nyt, koska sille oli laskettu muistoseppeleitä ja sankarihautausmaan hämärässä värisivät muistokynttilät sekä muistomerkin ympärillä että jokaisella sankarihaudalla..
Sankarihautausmaa-alueen viereen pystytetty iso ja jykevä teos on materiaaliltaan graniittipatsas.
Kiven yläosassa on teksti "Pro patria 1930-1944."
Itse muistomerkissä on kuvattuna kohokuvina kolme sotilasta.
Teoksen toisella puolella puolestaan on kaksi naista ja lapsi. Veistoksen nimi on "Kotiin."
Samaan muistomerkkiin kuuluu lisäksi vasemmalle viereen pystytetty pronssiristi.
Muistomerkin suunnittelutyöstä ovat vastanneet kuvanveistäjä Viljo Savikurki ja arkkitehti Veikko Rauhala. Se on valmistunut vuonna 1954. Itse veistos on Suomen kiviteollisuus Oy:n valmistama. Pronssiristi on lapinlahtelaisen Elias Halosen taidevalimon käsialaa.
"Oi Suomi, katso, Sinun päiväs koittaa, yön uhka karkoitettu on jo pois, ja aamun kiuru kirkkaudessa soittaa kuin itse taivahan kansi sois. Yön vallat aamun valkeus jo voittaa, sun päiväs koittaa, oi synnyinmaa. -V-A Koskenniemi"
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)