Chydeniuksen puisto

Tällä kertaa kesäisissä tunnelmissa Anders Chydeniuksen puistossa keskellä Kokkolaa.

Puisto tunnetaan myös nimellä Naakkapuisto.

 Chydeniuksen puiston alue on palanut vuosina 1742 ja 1860 suurissa  kaupungin paloissa. Tosin  jälkimmäisessä palossa säilyi  yksi harvoista asuintaloista puiston alueella. Tuo kyseinen rakennus siirrettiin 1860-luvulla Ykspihlajaan.Se on edelleen siellä ja tunnetaan nykyään nimellä Kunintalo. 

Vuoden 1860 kaupunkipalon  jälkeen tehtiin asemakaavallisia järjestelyitä ja sinä yhteydessä  perustettiin puisto uudelle tontille nro 53 Isokadun varrelle. Hanke sai hyväksynnän  kuvernööriltä  16.5.1867.

 

Tontti oli alun perin leskirouva Maria Rahmin, laivuri Jacob Sjöbergin ja kauppias Jan Kynzellin omistuksessa. Palon jälkeen tontti siirtyi kaupungin omistukseen, kun maistraatti  määräsi kunnostamattomat tontit kunnostettaviksi.   Mamsellit Rosa ja Evelina Kynzell  -Kynzellin vanhat neidit - tarjosivat omistamaansa osaa tontista kaupungille testamenttilahjoituksena sillä ehdolla, että tontista tehtäisiin yleinen kävelypaikka eli promenadi.

Maistraatin päätöksessä visioitiin, että perustettava puisto laajennettaisiin Rantakadun yli aina Kaupunginsalmeen saakka. Kaupunginvanhimmat  kuitenkin ehdottivat varojen puutteessa puistolaajennushankkeen laajentamista myöhemmäksi.

Työt puistossa aloitettiin kaupunkilaisten  vapaaehtoisesti lahjottamilla päivätöillä ja myöhemmin kaupungin kassavaroilla.

Kauppias Möllerin johdolla aloitettiin ensin kaivojen ja kellarien täytöllä. Alueelta piti myös  siirtää pois ns. Rantatalo Rantakadun puolelta. Alue aidattiin  ristiin asetetuilla puolista tehdyllä aidalla. Tämän jälkeen puistotöissä seurasi tauko huonon taloustilanteen vuoksi.

Syksyllä 1870 pietarsaarelainen apteekkari  W.L. Schauman lupautui puiston suunnittelijaksi ja istutustöiden johtajaksi. Schauman totesi puistoalueen maaperän kivikkoiseksi ja suositteli kivien kuokkimista pois  aina 12  tuuman syvyyteen asti. Tämän jälkeen maaperä lannoitettiin ja seuraavana kesänä  maa kynnettiin ja äestettiin sekä kylvettiin ruoho. Schauman tarjoutui hankkimaan puistoon sellaisia   puiden ja pensaiden taimia, joita ei ollut Kokkolassa saatavissa.

  

Puistoa  kutsuttiin aluksi nimillä Itäpuisto ja Pieni puisto. Puolisonikin tunnisti vielä nimen "Lilla parken" omasta 1970-luvun lapsuudestaan...Vuonna 1886 käytti paikallinen sanomalehti puistosta nimitystä Rakkauden lehto.

 

 Nykyinen virallinen nimi  Chydeniuksen puisto tuli käyttöön vuonna 1903, koska puistoon pystytettiin Anders Chydeniuksen patsas.

  

Chydeniuksen puistossa oli perusparannus vuonna 1998. Tällöin parannettiin puiston käytäviä, valaistusta, kasvillisuutta sekä kalusteita.

Puisto on kohdannut keskeisen sijaintinsa vuoksi  paljon ilkivaltaa. Puiset penkit oli  ennen perusparannusta tuhottu käyttökelvottomiksi ja niinpä ne vaihdettiin mustiin  metallirakenteisiin penkkeihin, jotka on ankkuroitu maahan.

Puistossa on kauniita lehtipuita ja puiston halki kulkee hiekkakäytäviä.  Hiekkakäytävien risteyskohdassa  on patsas keskellä puistoa. Patsas esittää kuuluisaa poliitikkoa ja kirkkoherraa Anders Chydeniusta (1729-1803).

Tämä nykyinen Chydeniuksen puisto on ollut rakennettua kaupunkialuetta.jo ennen vuoden 1664 paloa.1600-luvulla puiston keskellä oli kahden kadun risteys. Nykyisen puiston kulma-alueet olivat tuolloin kaikki eri  korttelien aluetta.

LÄHTEET:

  

Kokkola.fi. Kalustesuunnitelma/Chydeniuksenpuisto/Keskusta. [http://kokwww.kokkola.fi/kokkola/DynJulk/kokous/20123636-11.PDF] Luettu 19.4.2014.

Kokkola.fi. Tietoja puistoista. [https://www.kokkola.fi/asuminen/puistot_ja_metsat/tietoja_puistoista/] Luettu 19.4.2014.

Kokkolan kaupungin historia, osa 4. 1994. Puistot, s. 674-675.

Vaasa- ja suurvalta-ajan  kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Teemu Mökkönen. 2000. [http://www.nba.fi/fi/File/89/rho-kokkolan-raportti-2000.pdf] Luettu 19.4.2014.

Pääsiäistervehdys

 

Kovan tuulen saattelemana  ollaan tätä pääsiäistä täällä Kokkolassa vietetty.

 

Aamupäivällä oli liikkeellä pienempiä ja isompia trulleja. Kuvassa pyörillä liikkuneita poikatrulleja...

 

 

 

Pikkuisilta tyttötrulleilta sain suloisia, koristeltuja pajunoksia ja ommellun tipun sekä munan:)

 

Jostain vähän etäämpää tuoksahti nenään illansuussa pääsiäiskokko. Lienee ensimmäinen pääsiäinen vuosiin, ettei meillä ollut omaa, pientä kokkoa. Pojan kanssa hitusen toipilaina emme kuitenkaan jaksaneet lähteä kokkoja etsiskelemään, vaikka niin alun perin aioimmekin. Toivottavasti lämpimät  kevätsäät eivät aiheuta metsäpaloja tuulen kanssa. Tarkkana saa kyllä olla...

Huomenissa kiiruhdamme koko perheen kanssa vanhemmilleni pääsiäisaterialle. Illalla saamme odotettuja vieraita. Tapaan lapsuudenystäväni lähes seitsemän vuoden tauon jälkeen. Ehkä vaihdamme muutaman sanan bloggailustakin...;)

Hyvää pääsiäistä kaikille!

Kälviän kolmas kirkko

Tällä kertaa tutustumme Kälviän nykyisen eli   järjestyksessään kolmannen kirkon historiaan.

Usein todetaan, että Kälviän vanha toinen kirkko korjattiin vuonna 1905. Tosiasiassa tämä toinen kirkko kuitenkin  purettiin täydellisesti ja samalle paikalle rakennettiin aivan uusi kirkko. Ainoastaan osaa vanhan kirkon hirsistä on hyödynnetty tässä uusimmassa kirkossa. Kivijalan kivet on tuotu Kälviän Välikylästä, Maunulan talon lähettyviltä.

 

 

Tosiasiahan on, että toinen, vanhempi kirkko oli tyyliltään hyvin erilainen tapuliin verrattuna ja näytti varmaan aikalaisten silmissä vanhalta ja pieneltä.

Uusimman kirkon rakentaminen oli vireillä jo vuodesta 1886 lähtien, jolloin läänin arkkitehti Aminoff teki virkamatkansa yhteydessä myös tutustumiskäynnin Kälviän kirkkoon. Aminoff ei kuitenkaan pitänyt vanhaa kirkkoa kovin huonokuntoisena. Arkkitehti Lars Sonck laati vanhaa kirkkoa varten vähäeleiset korjauspiirustukset, joita ei kuitenkaan kelpuutettu. Kirkko päätettiin uudistaa perusteellisesti.

Uusi kirkko valittiin kolmen rakennusmestarin; Kurikan, Jäväjän ja Renellin  piirustusten väliltä. Voiton vei Renellin ehdotus, johon tosin tehtiin huomattavia muutoksia Kurikan ehdotuksen mukaan ja jokusia asioita hyväksyttiin myös Jäväjän piirustuksista.


Talvella 1905 heti alkuvuodesta kirkkomaalle ryhdyttiin ajamaan  kivijalkakiviä ja puutavaraa.

Uuden kirkon seiniä korotettiin aina  seitsemään metriin saakka ja ikkunoita samassa suhteessa. Uuden kirkon alaseinissä on hyödynnetty vanhan kirkon hirsiä, koska ne todettiin jopa paremmiksi kuin metsästä löytyvät...Uudessa kirkossa oli myös metrin korkuinen kivijalka ja perustuksia aina kaksi metriä maan alle asti. Kirkossa on 800 istumapaikkaa.

Muodoltaan Kälviän kirkko on ulkoviisteinen, tasavartinen  ristikirkko ja tyyliltään myöhäistä uusgotiikkaa. Sitä voisi kutsua myös nikkarityyliseksi  runsaiden koristeaiheidensa vuoksi.

Kirkon ikkunat ovat korkeat.  Yläosistaan ne ovat kolmiotaitteiset.

Kirkon torni  on terävähuippuinen. Katto on entistä kirkkoa loivempi.  Se on ristivarsien päistä  taitteisesti aumattu. Jokaisessa ristivarren päässä on pieni  lisärakennus; itäristin päässä sakaristo, muissa eteiset.

Kirkon harjalla on ristikeskuksessa  kahdeksankulmainen torni korkeine ja särmikkäine kattoineen.

Itse urakka sovittiin  pyhäjärvisen rakennusmestari  Tuoriniemen tehtäväksi.

Uuden kirkon urakkasopimus allekirjoitettiin  20.1.1904 ja kirkko valmistui 20.9.1905. Piirustukset ovat Renellin suvun hallussa. Alunperin  Renellien sukunimi oli Rita, mutta muutettiin  ruotsalaisittain sen ajan tavan mukaisesti. Nykyään Renellin suku tunnetaan Toivosina ja Tapioina.

Kirkon varsinaisesta vihkimisestä tai käyttöönotosta ei ole jäänyt historiankirjoihin sen kummempia merkintöjä. Ensimmäinen jumalanpalvelus siinä on kuitenkin pidetty 10.12.1905.

Suurin osa kirkon esineistöstä on vanhemmasta kirkosta  nykyiseen siirrettyjä. Uusia esineitä ovat kirkkoryijy vuodelta 1959, uudet kirkkotekstiilit 1996 sekä lähetyskynttelikkö vuodelta 1987.

 Vuonna 1958 kirkkoa kunnostettiin Tällöin siirryttiin puulämmityksestä sähkölämmitykseen ja kirkkoa maalattiin sisältä. Myös käytäviä levennettiin sekä urkulehteriä ja alttaria laajennettiin.

Kirkkopihan nykyinen muoto  on vasta vuodelta 1988. Lisäksi alueelle on lisätty salaojitusta 2004, invaluiska 1992 ja puuaita kirkon ympärille 2004.

 

LÄHTEET:

Kirkko, tapuli ja hautausmaa. [http://ww.kalvia.fi/kultt/Kalviankyla/kirkko.htm] Luettu 29.12.2013.

Kokkolan seurakuntayhtymä. Kälviän kirkko. [http://www.kokkolanseurakuntayhtyma.fi/tilat/kirkot_ja_kappelit/kalvian_kirkko] Luettu 31.12.2013.

Kälviän ja Ullavan kirja. Kälviän kirkko saa uuden ilmeen, s. 395-398.

Kälviän seurakunta. Kälviän kirkko. [http://www.kalvianseurakunta.fi/tilat/kirkko] Luettu 31.12.2013.

Wiirilinna. Maineikas kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf suunnitteli Kälviän kellotapulin. [http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/kellotapuli.htm] Luettu 1.12.2013.

Teboilin kulmilla

 

Päiväkävelyllä kaupungin keskustassa...Ristirannankadulla pysähdyn kuvaamaan. Kulmatontilla nököttää paljon keskusteluja osakseen saanut  kulahtaneen toipilaan  oloinen  rakennus.

 

 

 

Ristirannankadun ja Pitkänsillankadun kulmauksessa sijaitsi aikoinaan Teboilin huoltoasema. Rakennus on  arkkitehti Kalle Karnelan suunnittelema. Piirrokset hyväksyttiin jo pian Toisen maailmansodan jälkeen, mutta itse Teboil- huoltamo valmistui ja avattiin vasta 1952.

 

Tiilirakenteinen ja pintarapattu Teboil noudattelee funktionalismin muotokieltä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan Karnela suunnitteli rakennuksen toistamaan kulmatontin muotoa. Rakennuksen pohjoisseinä onkin puolikaaren muotoinen.

 

Rakennuksen  ulkoasu on lähes alkuperäinen. Jossain vaiheessa yksiruutuisia alaikkunoita on hieman suurennettu. Myös mittarikentän katos on paikalta purettu.

 

 

Huonokuntoinen funkkisrakennus on loistanut tyhjyyttään jo reippaat kymmenen vuotta Viimeksi siinä myytiin polttonesteitä kylmäasemana. Mutta sekin loppui, koska putkistoista vuoti maaperään polttoainetta...

Tontin omistaa Teboil-yhtymä, mutta sillä ei liene käyttösuunnitelmia pienelle tontille, jossa ei enää voi harjoittaa huoltamotoimintaa. Öljy-yhtiö ei kuitenkaan voi purkaa rakennusta, jota Kokkolan kaupungin kaava suojelee.

Huoltamo tyhjeni toiminnasta 1990-luvun puolivälissä. 2001 asemalle murtauduttiin. Rakennuksen sisällä oli poltettu papereita, ja alueella  oli vakava räjähdysvaara. Sammuttajien tullessa paikalle liekit puskivat jo ulos yläkerran ikkunoista...

 

Jokin aika sitten rakennuksen kyljestä purettiin huoltohalli, joka ei ollut suojeltava kohde. Funkkisrakennuksen  sisältä on purettu väliseiniä sekä likaista betonilattiaa.

 

Parisen vuotta sitten havaittiin, että bensiinivuoto maaperässä  pilasi viereisen kerrostalon käyttöveden. Huoltamorakennuksen viereinen risteysalue suljettiin pariinkin kertaan, kun maata jouduttiin vaihtamaan laajasti rakennuksen ympäriltä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ohjeiden mukaisesti. Kun maaperää puhdistettiin, poistettiin samalla kaikki jakeluaseman säilöt ja jakelulaitteistot.

 

Kadulla ollut monttu ulottui noin neljän  metrin syvyyteen, mittarikentän kohdalla jopa viiteen metriin. Maata kaivettiin niin syvälle, että puhdas maa tuli vastaan.  Lasku nousi useisiin satoihin tuhansiin euroihin...

 

 

 

 Ongelmia jatkosuunnittelulle tuottaa   tontin pieni koko. Omistajan intressinä lienee  tontin myynti hyvään hintaan, kun taas  esimerkiksi tuottavampaa korkeaa rakennusta paikalle ei pysty rakentamaan...Mikään kaunistus rakennus ei nykyisellään ole.

 

Tontin nykyinen kaava on periaatteessa hyvä ja sen keskeinen sijainti kaupungin ydinkeskustassa   mahdollistaisi sekä liiketoimintaa että lisärakentamista.

Rakennukselle on esitetty ja toivottu monenlaista uusiokäyttöä. Jossain vaiheessa rakennukseen  ehdotettiin hampurilaisravintolaa. Myös kahvilaa tai ravintolaa mahdollisine lisärakennuksineen on visioitu. Taidekäytöstäkin on unelmoitu. Nähtäväksi jää, löytyykö raharikasta visionääriä ja toteuttajaa vai säilyykö rakennus nähtävyytenä  rähjäisyytensä vuoksi...

 

 

LÄHTEET:

KP2.fi. Maa Teboilin huoltohallien alta puhdistettu. [http://www.kp24.fi/uutiset/345108/Maa-Teboilin-huoltohallien-alta-puhdistettu] Luettu 5.4.2014.

 

KP24.fi. Suojelurakennukseen ei kajota - Teboilin mittarit tuskin palaavat. [http://www.kp24.fi/uutiset/321487/Suojelurakennukseen-ei-kajota-Teboilin-mittarit-tuskin-palaavat9 Luettu 5.4.2014.

 

Yle uutiset. Suojelutalon surullinen elinkaari huoltamosta hökötykseksi. [http://yle.fi/uutiset/suojelutalon_surullinen_elinkaari_huoltamosta_hokotykseksi/6966839] Luettu 5.4.2014.

 

Ympäristöluvan rauettaminen / Oy Teboil Ab, polttonesteen jakeluasema(Pitkänsillankatu 29) / Rakennus- ja ympäristölautakunta

(1102/60/380/2008). Rakennus- ja ympäristölautakunta

§ 403 19.12.2012 [http://kokwww.kokkola.fi/kokkola/DynJulk/kokous/20123841-17.PDF] Luettu 6.4.2014.