Kalamarkkinoilla Kokkolassa

Kokkolassa järjestetään perinteisesti Kalamarkkinat  aina keväisin ja syksyisin  Suntin varressa. Tämän syksyn markkinat järjestettiin 24.-25.9.2011 ja ne olivat järjestyksessään  jo 18.syyskalamarkkinat.

Tämän syksyn erikoisteemana oli nahkiaiset, joita löytyy esimerkiksi paikallisesta Perhonjoesta.

Tapahtuma järjestetään aina Urheilutalon vieressä, Suntin rannalla, jossa myyjät ovat rantanurmella ja ihmiset saavat tepastella aluetta pyörätietä pitkin.

Monenlaista kalatuotetta olikin kaupan. Osa  purkeissa, osa tuoreena kalana tai käsiteltynä. Lisäksi oli erilaisia ruokaravintoloita joissa näyttikin moni perhe nauttivat päivän ruokaa.

Loimulohi on hyvää ja lisäksi sen valmistus näyttää kauniilta ja eksoottiselta. :)

Myös kalastusvälineitä oli esillä ja myynnissä.

Ja toki kaikkea muutakin; karkkeja, koruja, vaatteita, koreja, pölynimureita, yms, yms.

 Sää oli tänään sunnuntaina ihana, vaikka lauantaina markkinatunnelmaa pilasikin sade.  Sunnuntaina iltapäivällä väkeä näytti olevan aika kivasti liikkeellä.

 Alueella oli myös akvaario, josta saattoi bongata vaikkapa ahvenia!

Myös tällainen puhdistamo alueelta löytyi - tai mikä lie. Joka tapauksessa vesiputkien sisällä oli sekä nahkiaisia että mateita.

Eikä perheen pienimpiäkään ollut unohdettu...

Kiva viikonlopun tapahtuma, joka sopii merellisen kaupunkimme imagoon!

Anders Chydenius

Kaarlelan Kotiseutumuseon  vieressä on 1730-luvulta peräisin oleva Suomen vanhin säilynyt, edelleen käytössä oleva pappila. Ja mikä mielenkiintoisinta, niin tätä taloa on aikoinaan asuttanut itse Anders Chydenius!

Anders Chydenius ei ollut alunperin kotoisin Kokkolasta, vaan hän syntyi 1729 Sotkamossa. Chydeniuksen tie kulki Kuusamon, Oulun, Tornion, Turun ja Uppsalan  kautta Alaveteliin kappalaiseksi. Kokkolaan Chydenius päätyi vuonna 1770, kun hänet nimitettiin Kokkolan kirkkoherraksi. Täällä hän myös asui kuolemaansa saakka eli vuoteen 1803.

Talo rakennetttiin aikoinaan  kirkkoherra K.G. Weranderin aloitteesta ja se toimi monen kokkolalaisen porvaristalon mallina. Kauniin paanukattonsa rakennus sai kuitenkin vasta Chydeniuksen aikana.

Chydeniusta voi kutsua erittäin monipuoliseksi ja taidokkaaksi henkilöksi. Kirkkoherran työn lisäksi Chydenius tunnettiin taitavana poliitikkona. Demokratia, tasa-arvo ja ihmisoikeuksien kunnioitus olivat Chydeniuksen mukaan ainoa tie menestykseen ja onneen.

Alavetelissä asuessaan Chydenius puuhasteli monenlaisissa käytännön töissä raivaten soita, kokeili uusia kasvilajeja ja eläinrotuja, otti käyttöön uudenlaisia viljelytapoja. Monipuolisuuteen voidaan lukea myös lääkäritoimen harjoittaminen ja esimerkiksi kaihileikkausten tekeminen.

Anders Chydenius oli myös taidokas kirjoittaja. Ensimmäiset kirjoitukset käsittelivät käytännänläheisiä maatalousaiheita, myöhemmin hän otti kantaa kirjoittamalla myös yhteiskunnallisista asioista. Chydeniuksen taidot huomattiin ja niinpä hänet lähetettiin Tukholmaan  valtiopäiville. Tunnetuin Chydeniuksen kirjoituksista on "Kansallinen voitto."

Matka kirkkoon ei Chydeniuksella ollut pitkän pitkä. Kaarlelan kirkko näkyy tiensuoran toisessa päässä vaaleana läikkänä!

 Nykyisin elossa olevat Chydeniukset ovat Anders Chydeniuksen  nuorimman, eli Jakob-veljen jälkeläisiä... Antti chydenius on esimerkiksi säveltäjä Kaj Chydeniuksen esisetä viidennessä polvessa...

Pappilaa vastapäätä oleva valkoiseksi rapattu kivirakennus on kirkkoherra Anders Chydeniuksen 1770-luvulla rakennuttama. Siihen kuului mm. leivintupa.

Alapuolella oleva kuva on otettu kotiseutumuseossa Chydeniuksen muistohuoneessa. Pöydällä on esillä Chydeniukselle kuuluneet raamattu, sormus ja nuuskarasia.

Vaikka Chydenius nuuskaa käyttikin, niin juopotteluun hänellä oli hyvin kielteinen kanta. Alavetelissä vuonna 1781  eräässä kirkkoneuvoston kokouksessa syytettin lukkaria "juopottelun syntiin " lankeamisesta ja Chydenius antoi hänelle  vakavan varoituksen "luopua niin turmiollisesta paheesta ja pyrkiä raittiiseen vaellukseen niin hyvin toimessaan kuin sen ulkopuolella."

Chydenius perusti kaupunkiimme myös lukuseuran vuonna 1800. Sieltä sai lainata kirjoja ja lukea paikallista sanomalehteä. Näitä yli 800 kirjaa, jotka Chydenius oli osittain perinyt, säilytetään nykyään Kokkolan kaupunginkirjastossa erillisessä huoneessa.

Alla olevassa kuvassa on Anders Chydeniuksen sinetissä on nähtävillä risti, ankkuri sekä kirja. Ne kuvaavat uskoa, toivoa ja viisautta. Sinetistä löytyy myös Chydeniuksen tunnuslause "Auxilio Jesu Christi", "Jeesuksen Kristuksen avulla".

Alla kuva aurinkokellosta, joka on rakennettu jäljittelemään aulkuperäistä aurinkokelloa, jonka Chydenius rakensi. Aurinkokello löytyy nurmialueelta kirkon ja pappilan välistä. Chydeniuksen aikakaudella aurinkokellot olivat aika tyypillisiä kirkkojen lähellä.

Chydeniuksen omasta mielestä hänen tärkein saavutuksensa oli painovapauden laajentaminen. Koska Chydenius kuitenkin oli oman aikakautensa radikaaleja, suljettiin hänet lopulta pois valtiopäiviltä oman puolueensa eli myssyjen toimesta.

Chydenius tunnettin myös musiikkiharrastuksesta ja niinpä hänellä oli oma orkesteri, jota hän harjoitutti. Orkesteri antoi pappilan salissa myös konsertteja.  Arvellaan, että Chydenius olisi itse soittanut huilua tai klaveria. Chydeniuksen viimeisimpiä kehityskohteita olivat palvelusväen ihmisoikeuksien puolustus ja vapaiden työmarkkinoiden luominen.

Chydeniuksen patsas löytyy Chydeniuksen puistosta keskeltä kaupunkia. Paljon muitakin Chydeniuksen nimeen liitettyjä kohteita löytyy Kokkolasta nykyään...

 

Lähteet: 

Anders Chydenius säätiö. Tutustu Chydeniuksen elämään. [http://www.chydenius.net/historia/lyhyesti_vuodet/lyhyesti.asp] Luettu 18.9.2011.

Anders Chydenius - vapauden puolustaja.[http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/andchyd.htm]. Luettu 18.9.2011.

Kaarlelan pitäjän historia I. 1969.

Kaarlelan kotiseutumuseo

Tänään kurkkaamme Kaarlelan kirkon läheisyydessä Kirkonmäen kaupunginosassa sijaitsevaan Kaarlelan kotiseutumuseoon, joka perustettiin vuonna 1939. Kotiseutumuseo siirtyi osaksi Kokkolaa vuonna 1977 Kaarlelan  kuntaliitoksen yhteydessä.





Oman perheemme historia kytkeytyy kotiseutumuseoon mielenkiintoisella tavalla: Museon päärakennus,  maalaistalo  vuodelta 1853, siirrettiin museoalueelle kotipaikastamme eli Kokkolan Ali-Korpilahden kylästä. Talo on mieheni esipolvien kotitalo, silloin se oli Huchta-nimisen suvun omistuksessa, viimeisimmät omistajat tosin olivat jo eri sukunimellä ja ostaneet ko. tilan.





Alla olevissa kehystetyissä kuvissa talo on vielä omalla alkuperäispaikallaan.



Mieheni muistelee, että hänen elämänsä ensimmäinen aikuisuuteen asti säilynyt muistikuva on päivältä, jolloin tätä vanhaa maalaistaloa purettiin siirrettäväksi Kirkonmäelle. Mieheni istui istumarattaissa ja katseli etäämpää, kuinka talon katolla hääri joukko miehiä.Mieheni on syntynyt alkuvuodesta 1965 ja hän olettaa olleensa tapahtumahetkellä ehkä kaksivuotias...Olisi mielenkiintoista saada tarkennettua tämä päivä. Joku on joskus sanonut, ettei miehen varhainen muistikuva voi olla millään niin tarkka, mutta toisaalta tästä ei ole olemassa mitään kuvadokumenttia, jonka mies olisi myöhemmin nähnyt ja mies osaa myös  kuvailla tapahtumaa hyvin järkeenkäyvästi.... Onhan se varmasti ollut ihmeellistä hulinaa, ainakin arjesta poikkeva tapahtuma...



Museoalueella on 11 rakennusta, joita on siirrelty sinne eri puolilta Kaarlelaa.
Päärakennus, siis juuri tämä sukuumme liittyvä maalaistalo, on sisustettu hyvin perinteiseen 1800-luvun pohjalaiseen talonpoikaistyyliin.

Tällaisesta piirongista aihetta sivuten ehkä joskus myöhemmässä postauksessa...

Päästävedettävä...



Kaunis seinävaate näyttää tehdyn Suomen Sodan aikoihin...



Alla olevassa kuvassa on ns. oltermanninsauva. Oltermannihan oli entisinä aikoina nimitys kylänvanhimmasta.  Tämä ko. sauva on kiertänyt aikoinaan Linnusperän kylässä. Meidänkin kylässä on  ollut vastaava oltermanninsauva, mutta se on mystisesti vuosien saatossa ottanut jalat alleen... Appiukkoa joskus jurppi sauvan katoaminen, hän kun taitaa olla kylän vanhin ja aivan ilman sauvaa:/

Näistä sauvoista voi muuten lukea mielenkiintoisia asioita! Sauvoihin on kaiverrettu kyläkunnan kaikkien talojen puumerkit. Silloin erotettiin erikseen yksityisen henkilön puumerkit talojen omista merkistä, jotka olivat pysyviä, vaikka talon väki olisikin vaihtunut.

Kun oltermanni päätti kutsua koolle kyläkokouksen, laitettiin oltermannisauva kiertämään taloihin. Sauvan mukana kulki viesti kokousajankohdasta joko suullisesti tai paperilla. Joissakin sauvoissa oli myös erillinen kolottu rasia, johon kutsu voitiin laittaa. Jos rasiassa oli höyhen, oli kyse hätätilasta ja oli välittömästi kiirehdittävä oltermannin luo.




Jalkapuu... Jos se osaisi puhua, kertoisi varmaan paljon mielenkiintoisia tarinoita...



Alla olevassa kuvassa kaunis luhtiaitta 1700-luvulta. Sisäänkäynti museoalueelle tapahtuu tämän ihastuttavan
aitan kautta.

Aitan portaat

Erityisesti pidän luhtiaitan yläkerran koristelluista kaidepuista.

Talli 1800-luvulta. Tallissa säilytetään Isonkylän ruumisvaunuja.

Nahanparkitsimo 1800-luvulta.

Vilja-aitta 1800-luvulta.

Museon ulkopuolinen alue näyttää ahdistavan modernilta sieltä poistuessa. Aivan kuin siirtyisi eri maailmaan...

Kauppakeskus Chydenian parkkihallissa

 Ja tänään lähdetään taas parkkeeraamaan autoa. Hurautamme autolla Rautatienkadulta kohti Rantakatua, joka on tästä päästä kävelykatu. Autolla kääntyminen on sallittua parkkihalliin saakka.



Parkkihalli on katutasossa  Rantakadun vasemmalla puolella sinne ajettaessa. Oviaukossa lukee kyltti "Chydenia park."
Parkkihalli on avoinna  seuraavasti:
Arkisin klo 07.00 - 22.00
Lauantaina klo 09.00 - 18.00
Sunnuntaina klo 12.00 - 18.00 (vain liikkeiden aukiolopäivinä)

Parkkihallissa on tilaa yhteensä 182 autolle ja siinä on jopa 7 kerrostasoa.

Omasta mielestäni tämä parkkihalli on melkoisen ahdas, siksi välttelenkin sinne ajelemista, vaikka sijainniltaan parkkihalli lienee kaikista keskeisimmällä ja parhaalla paikalla... Toki taitavammalle ajurille tämä ei liene temppu eikä mikään, ainakin perheeni miesväki nauraa ahtaanpaikankammolleni:)

Ahtautta tietysti lisää se, että kulku ylös- ja alaspäin tapahtuu samaa luiskaa pitkin molempiin suuntiin.

Alimmissa kerroksissa autoja tapaa olla parkissa melko paljon.

Sitä vastoin ylemmissä kerroksissa autoja tuskin näkee...

Ilmaista parkkiaikaa tässäkin hallissa on ylväät kolme tuntia ja parkkeerausaika osoitetaan parkkimittarilla.

Parkkitasoilta on suora sisäänkäynti portaikkoon, joka johtaa sisälle kauppakeskukseen.