Pedagogiorakennus

Vanha   pedagogiotalo on nimensä mukaisesti vanha. Se on sijaitsee osoitteessa Pitkänsillankatu 28 ja on rakennettu vuonna 1696.  Kaunis, punamultainen, puuvuorattu pedagogiotalo sijaitsee Kokkolan yläkaupungin  1600-luvun  ruutukaava-alueella, jossa on onnekkaasti säilynyt joitakin historiallisia rakennuksia. Pedagogiotalo on jopa valtakunnan mittakaavassa ainutlaatuisen vanha, sillä se on vanhimpia profaaneja (=maallisia) rakennuksia. Raumalla ja Turussa on vanhempia profaaneja, mutta niissä ei ole säilynyt yhtään kokonaan ehyttä runko-osaa.    Samalla  pedagogiomme on ilmeisesti vanhin koulurakennus. Nykyään pedagogiotalo on museokäytössä.

Pedagogiotalossa on ns. italiainen säterikatto,  saumattu kattomuoto, joka oli Suomessa käytössä 1600-luvulla ja vielä 1700-luvun alkupuolella  kartanorkkitehtuurissa. Katon harjalla on latrni eli lyhtytorni. Hirsirakenteinen peadgogio edustaa karoliinista barokkia. Sen pohjakaavana on eteiskamarillinen paritupa.

Kokkolan kaupunki on perustettu vuonna 1620. Ilmeisesti aivan ensimmäinen koulu kaupunkiin on perustettu jo pian tämän jälkeen. Koulusta ei tiedetä sen kummemmin, missä se sijaitsi, mutta tiedetään, että Kokkolaan on otettu koulumestari vuonna 1634. Aika todennäköistä on, että koulu oli perustettu noihin aikoihin. Tuo koulu oli pedagogio, alkeiskoulu. Vuodelta 1682 on säilynyt tieto, että seitsemän porvaria velvoitettiin kattamaan pedagogion katto kaupungin ostamilla tuohilla. Vuonna 1690 on koulumestari valittanut, että koulun seinät, lattia ja katto ovat kallellaan, eikä rakennus pidä vettä tai lämpöä. Tämä vanhin pedagogio on ilmeisesti siirretty käytöstä poistamisen jälkeen pajaksi Kolumäelle.

Kun nykyistä pedagogiota aikoinaan ryhdyttiin ´suunnittelemaan, oli mielessä vielä  vuoden 1664 hurja  tulipalo, joka rasitti suuresti kaupunkia taloudellisesti. Siksi ei tahdottu rasittaa kaupunkilaisia uudella verolla. Päätettiin turvautua talkoisiin. Kaksi raatimiestä ryhtyi hirsien keruuseen. Kaupungin pormestari Carl Forsman valtuutettiin tilaamaan piirustukset koulutaloon ja tilattuaan ne hän lähetti piirustukset eteenpäin  maaherralle hyväksyttäväksi. Piirustukset on ilmeisesti suunniteltu Tukholmassa.  Ei tiedetä, kuka ne on suunnitellut, mutta rakennushallituksen yli-intendenttinä toimi siihen aikaan Nikodemus Tessin nuorempi, jonka kautta piirustukset on ilmeisesti  kulkeneet.

Maaherra ei innostunut piirustuksista, vaan piti suunnitelmia turha kalliina ja mahtavina toteutettavaksi ja totesi, ettei vähävaraisia saisi turhaan rasittaa. Tosin  maaherra totesi , että "dockwara godt om dhe (=kokkolalaiset) till Stadhens herder och prydnad mochter uthkomma medheen sådan byggningh..." Kauppiasluokka päätyi  kuitenkin lupaamaan, että he kustantavat pedagogiotalon. Vuonna 1695 luovutettiin  myös kirkon varoista rahaa koulutalon rakentamiskustannuksiin. Pedagogio rakennettiin porvariston päivätöinä  vuosina 1695-1696.

 

Ilmeisesti alkuperäisenä tarkoituksena  komealla koulutalon rakentamisella oli saada kaupunkiin siirrettyä pedagogiota korkeampi koulu, vähintään triviaalikoulu Vaasasta Kokkolaan. 1649 Kristiina-kuningattaren antaman koulujärjestyksen mukaisesti alimpana koulutasona oli pedagogio, lastenkoulu, jossa lähinnä opittiin ruotsiksi luku- ja kirjoitustaidon alkeita. Seuraavana oli triviaalikoulu, jossa oli  4-luokkainen,  8-vuotinen yläkoulu. Korkeimpana koulumuotona oli 4-luokkainen, 3-vuotinen kymnaasi eli lukio, joka  valmensi yliopisto-opintoihin.

Valmistuneen pedagogion   pohjoispäähän sijoitettiin suuri koulusali ja sen viereen kadun puolelle opettajan kamari. Eteläpäähän rakennusta tehtiin toinen suuri sali, jota käytettiin pappien kokoontumispaikkana, sillä pohjanmaan papisto kokoontui säännöllisin välein useampipäiväisiin  synodaalikokouksiin, joiden tarkoituksena oli kohottaa papiston opillista tasoa. Tämän vuoksi salia edelleen kutsutaan synodisaliksi.  Jocob Chydeniuksen "Gamle Carleby"-nimisessä teoksessa kerrotaan, että synodisali oli maalattu sisältä ja siinä oli kaksi katederia (=puhujankoroketta) ja penkkejä. 

Pedagogiossa on vuosisatojen aikana tapahtunut paljon muutakin kuin pappiskokouksia tai opetusta. Pedagogion yläkerrassa on ollut kiertäviä teatteriseurueita näytöksineen ja jossain välissä tilaa on käytetty tupakankuivaushuoneena. Koulun eteiskamari on ilmeisesti toiminut opettajan asuinkäytössä.

Mainitaanpa pedagogi Nils Tengmanin käyttäneen alakerran synodisalia heinälatonakin ja on sitä yritetty  vuokrata venäläisten sotilaitten harjoitushuoneeksikin - tähän tosin ei maistraatti suostunut. Synodisali on  palvellut myös vahtimestarin asuntona ja palokalustovajana. Koulusalia puolestaan oli ala-alkeiskoulun käytössä vuoteen 1867 saakka. Sen jälkeen sitä on käytetty myös köyhien yömajana. Koulusali palautui uudelleen koulukäyttöön 1890-luvulla.  1900- luvun alussa pedagogio muutettiin museoksi. Rakennusta on rekonstruoitu alkuperäistä asua vastaavaksi 1960-luvulla. Opettajankamarissa on säilytetty Rouvasväen yhdistyksen tavaroita.

 

Pedagogion tiedetään vaurioituneen Isonvihan (1713–1721) aikana niin pahoin, että sitä ei aluksi voitu käyttää lainkaan, vaan turvauduttiin johonkin toiseen "tupaan. " Vuodelta 1725 löytyy maininta että koulutyö jatkui jälleen pedagogiossa.

Yllä: Synodisalin upeita ja jykeviä kattoparruja. Kuvanottohetkellä synodisalissa oli kouluhistoriallinen näyttely  "Rihvelitaulusta kosketusnäyttöön."

Pedagogion ikkunat ja ovet on vuosien 1964-1966 välisessä  korjauksessa palautettu alkuperäisen näköisiksi. Tosin ikkunoissa on kalvo, joka tekee niistä  vanhan näköiset.

Pedagogio jatkoi Kokkolassa toimintaa ilmeisestikin siihen saakka, kunnes kansakoululaitos aloitti toiminnan. Vielä 1900-luvulla toimi kansakoulun alaluokka eli pikkukoulu - Viklundin koulu - pedagogion vanhassa salissa.

LÄHTEET:

Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennut kulttuuriympäristöt RKY. Kokkolan Pedagogio ja Roosin talo.[http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=5177] Luettu 21.2.2016.

Porstuakirjastot. Wiirilinna. Pedagogiotalo oli maaherran mielestä liian suuri ja komea. Keskipohjanmaa 24.12.1980. [http://www.porstuakirjastot.fi/files/original/fbdafd6c65d42c188636a377a075c905.pdf] Luttu 21.2.2016.

Porstuakirjastot. Wiirilinna. Vanha pedagogio yhä paikallaan.  Kokkolan koulujen historiaa 1. Keskipohjanmaa. 14.3.1970. [http://www.porstuakirjastot.fi/files/original/ca2db71b91160089251112bf53f16a0b.pdf] Luettu 221.2.2016.

Wikipedia. Triviaalikoulu. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Triviaalikoulu] Luettu 22.2.2016.