Jatulintarha Krunnissa

Minuun iski lumisateiden keskellä kova kaipuu kesän vihreyteen. Iltojeni iloksi selailin kesäkuvia. Mykistävän kaunista on kesäisin, totesin. 

Mieleen jäi kuitenkin vähän karumpi kuva. Näpsin sen toissakesäisellä veneretkellä Kokkolan Krunniin. Krunni on saari Kokkolan edustalla, jossa  jo 1550-luvulla mainitaan olleen kälviäläisten silakanpyyntipaikkoja. 

Kuvassa on siis niin kutsuttu jatulintarha - mielenkiintoinen kivirakennelma, jollaisia tavataan ympäri, ämpäri Suomen - toki muuallakin - , etenkin rannikkoseuduilla. Kaikkiaan niitä on pitkästi toistasataa löydettynä. 

Tämä jatulintarha on  spiraalinmuotoinen kivilabyrintti, jossa kuljetaan kävellen kivien muodostamaa ympyränmuotoista polkua  kuvion ulkoreunalta sen keskelle.  Se on siis ihmisen aikaansaannos ja rakennettu yleensä niin, että sen käytäviä pitkin mahtuu kävelemään. Yleensä näitä kuvioita on rakennettu kalliopohjalle. Niin Krunnissakin, mutta aikaa myöten aluskasvillisuus on lisääntynyt. Kivet rakennelmassa ovat noin ihmispään kokoisia. 

Jatulintarhojen ikää on haasteellista määrittää, mutta oletettavasti  osa on keskiaikaisempia tai myöhäisempiä, saattaapa osa olla vanhempaakin perua. Kooltaan nämä rakennelmat vaihtelevat, mutta ovat kai keskimäärin kymmenen metrin puolilla molempiin suuntiin. 

Etsin tietoa jatulintarhoista ja ilmeni, että näillähän on jos vaikka ja minkälaisia nimiä! Pietarin leikki, Laiskan Jaakon rinki,  junffuritanssi, Ninive, nunnantarha, jätinkatu, Pariisin kaupunki, Lissabon, Jerusalemi... Tuo junffuritanssi - nimi lienee tullut ruotsinkielisestä sanasta jungfrudans.

Jatuli sanana tarkoittaa jättiläistä tai jättiläisten tarhaa ja on saanut nimensä jatuleista, tarinoiden alkuperäiskansasta, jotka asuttivat Lappia ennen saamelaisia.  Jatulit kuulemma inhosivat ihmisiä ja harjoittivat noituutta. Saamelaiset lopulta onnistuivat pääsemään jatuleista, vaikka nämä saivat apuja itse hiideltä.

On mysteeri, miksi jatulintarhoja on aikoinaan rakenneltu. Ehkä ne ovat olleet osa rituaalia, tai saaristoissa asuneiden kalastajien pitkästyneiden iltojen tekeleitä tai metsästys- ja kalastusriitteihin kuuluneita rakennelmia. Ne ovat saattaneet olla myös hedelmällisyysriittipaikkoja tai liittyä maanomistukseen. Suomalaisen kansanperinteen mukaisesti niiden uskotaan olleen jättiläisten tekosia. 

Voi myös olla, että labyrinteillä on ollut tyystin eri merkityksiä eri aikakausilla. Etenkin nykyään voisi ajatella, että  kivirinki voisi olla myös meditaatiopaikka. Se, minkä laitoin paikalla käydessäni huomioon, oli se, kuinka polku kivien viereisillä reiteillä oli ruohottunut. Entisaikaan ihmisillä oli kaiketi paremmin aikaa kiertää ja kuljeskella näitä. Nyt aluskasvillisuus saa jalansijaa, kun ihmiset eivät tällaista leikkiä niin viitsi enää...Tällä menolla tämäkin kivirinki katoaa kasvillisuuden sekaan, eikä enää aja asiaansa. Niin harmi! Eiköhän oteta jokainen kynnelle kykenevä tulevana kesänä jatuliralli ja samalla tampataan kasvillisuutta ringin kohdilta matalammaksi!

Muinaismuistolain mukaan vähintään sata vuotta vanhat jatulintarhat ovat  rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä, niin siis tämäkin Krunnin kivirinki!

LÄHTEET: Jatulintarha. Arkeologisen  kulttuuriperinnön opas. [http://akp.nba.fi/wiki;jatulintarha] Luettu 6.1.2022. 

Krunni. Genius loci. [https://geniusloci.chydenius.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=131:marikalastus&showall=&limitstart=3&Itemid=222&lang=fi] Luettu 6.1.2022. 

Mytologia: Jatulintarhat. Yle uutiset. [https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/06/23/mytologia-jatulintarhat] Luettu 6.1.2022. 

Puottula, K. Jatulintarhat - ajattomia ja arvoituksellisia muinaismuistoja.2011.  [http://kaukop.mbnet.fi/Jatulintarha3.pdf] Luettu 6.1.2022.