Herman Reinius maailman merillä

Tällä kertaa tutustumme Herman Johan Reiniukseen (1725-1797), joka asettautui lopulta Kokkolaan asumaan. 

Herman oli syntynyt 17.5.1725  Laihialla. Herman Reinius  oli  opiskellut  veljensä Israel Reiniuksen kanssa Turun ja Tukholman akatemiassa ja  sieltä he olivat siirtyneet  Tukholman kauppakollegion auskultanteiksi. Merikoulun suoritettuaan  he matkasivat Itä-Intian komppanian palvelukseen. Kadetteina he lähtivät Cronprinzen Adolph Friedrich-aluksella Göteborgista kohti Kiinaa. Matka alkoi 13.2.1746. 

Vaikka purjelaiva oli melko iso, olivat olot alkeelliset. Nukkuminen tapahtui laivan kannen alla, eläinten keskellä, riippumatoissa makoillen. Laivaolosuhteissa uhkana olivat myös erilaiset taudit, kuten keripukki ja syöpälaiset. Aina ei ollut mahdollisuutta puhtaaseen juomaveteen tai ruokaan, ne pilaantuivat herkästi laivoissa ollessa. 

Vuonna 1748  Israel ja Herman olivat kotimatkalla Kiinasta. He olivat olleet laivassa ruotsalaisen kauppakomppanian mukana. Kiinan Kantonista oli matka kulkenut ensin kohti Göteborgia, jonne he saapuivat  27.6.1748. Sieltä matka jatkui ensin Tukholmaan, josta veljekset rantautuivat lopulta Vaasan satamaan. 

Kuten voi vain kuvitella, ei matka ollut ollut mikään pikkuleikki. Laivalla olo oli kestänyt peräti 2 vuotta ja 4 kuukautta vaarallisissa olosuhteissa, vilisihän merellä merirosvoja, oltiin säiden armoilla ja merimiehet eivät noihin aikoihin edes osanneet uida, jos alus olisi haaksirikkoon joutunut. Myös tapaturmia sattui laivoissa kiipeillessä ja työskennellessä. 

Tiedetään, että kuolleisuus oli yli 10% luokkaa näillä Ruotsin kauppakomppanioiden matkoilla. Veljesten pitkä matka oli kuitenkin sujunut suotuisasti. Mutta kotimaisemien häämöttäessä Israelin ja Hermanin laiva haaksirikkoutui. Veljekset onnistuivat pelastautumaan saarelle, josta paikalliset asukkaat kuljettivat heidät Vaasan satamaan. 

Ilmeisesti matkan rasittavuus oli tullut veljeksille selväksi, sillä tämän reissun jälkeen he eivät enää merille mielineet. He jäivät kuitenkin historiankirjoihin ensimmäisinä  hyvin tunnettuina  suomalaisina Kiinanmatkaajina. Israel jopa  kirjoitti matkapäiväkirjoihin perustuvan,  Kiinaa koskevan opinnäytetyön  matkasta vuonna 1749. Se, miksi veljekset päätyivät juuri Kiinaan, liittyi sen ajan mukaiseen Kiinan ihailuun, josta käytettiin nimitystä chinoiserie. 

Veljeksistä vanhempi, Israel, päätyi papiksi ja toimi isänsä apulaisena Laihialla kappalaisena ja samoissa tehtävissä myöhemmin Isossakyrössä. En tiedä miksi ja miten, mutta Herman Reinius kuitenkin matkasi Kokkolaan ja ryhtyi  opiskelemaan siellä kauppiaaksi  vuodesta 1751  ja  laivanvarustajaksi. Raatimiehenä hänet mainitaan vuonna 1783. 

Yllä: Kokkola RK 1748-1753; 3. quarteretin asukkaita

Tiedetään, että myöhemmin Herman Reiniuksen appivanhemmat oli kokkolalaiset Sofia Freitag ja kauppias, raatimies Jakob Falander. Sofia oli syntyjään Pietarista. Herman oli naimisissa Maria Elisabeth Falanderin kanssa. 

Yllä: Kokkola RK 1778-1783 sivu 5; 2. quarteretin asukkaita

Herman Reinius kuoli Kokkolassa 1797. Leskirouva Maria Elisabet muutti tyttärensä Marian avioliiton myötä Pietarsaareen Roosille  jossa myös kuoli  78-vuotiaana punatautiin vuonna 1813.

LÄHTEET: 

Baltzar Freitag 299 vuotta 13.9.2019. Raahe. [https://www.raahenmuseo.fi/baltzar-freitag-299-vuotta-1392019] Luettu 19.5.2024.

Reinius, Herman Johan /1725-1797). Akatemiasampo. [https://akatemiasampo.fi/fi/people/page/p6754/table] Luettu 19.5.2024.

Tämä pohjalainen olisi voinut muuttaa maailmanhistorian kulkua, mutta rohkea ehdotus tyrmättiin. Ilkka-Pohjalainen. [https://ilkkapohjalainen.fi/ihmiset-ja-kulttuuri/t%C3%A4m%C3%A4-pohjalainen-olisi-voinut-muuttaa-maailmanhistorian-kulkua-mutta-rohkea-ehdotus-tyrm%C3%A4ttiin?fbclid=IwZXh0bgNhZW0CMTAAAR1NJu94l9HbJZBydGablIdNrjRphxkq5DR09gORDLVdKpzs-7bAPs1i6eA_aem_AYHoK6-eiGV5ESKBwicIdJw4tBfk7T2rOyaGeHZ3UPlsOI-ZpSMCEGyQRe2jStwMJ5_11KTQemBGYhvSURPgCFKS] Luettu 19.5.2024.