Kaarlelan kirkko:saarnastuoli vuodelta 1622

Tällä kertaa tutustumme Kaarlelan kirkon  saarnastuoliin. Joihinkin kirjoituksiin kiintyy, eikä niitä tahdo päästää irti käsistään. Tämänkertainen on yksi sellaisista. Kuvat ja teksti tulevat pääasiassa jo vuodelta 2013! Ehkä on aika päästää tämäkin teksti ja kuvat julki!

Saarnastuoli on Suomen vanhin jatkuvassa ja pysyvässä käytössä oleva. Sen toi  mukanaan Ruotsin Tukholmasta  kirkkoherra Jacob Skepperus  eli Gammal  astuessaan virkaansa Kaarlelassa. Skepperuksella oli myös maatila ja laiva. Saarnastuoli on renessanssin aikakauden  edustaja.

  

Tiedetään, että Johan Backman on maalannut saarnastuolin  ja työskennellyt samanaikaisesti kirkon alttaripannoon*  kanssa. Kaarlelan pitäjän historia I kerrotaan, että seurakunnan tileistä selviää Backmannin  tehneen etupäässä maalaustöitä, mutta lisäksi hänelle on maksettu nupin maalaamisesta  saarnastuolinjalkaan.

(*Pannomaalaus eli  kehystettyyn seinä-pintaan tehty maalaus. Myös yleisesti maalaus metalli- tai puulevylle.)

 Kun saarnastuoli on tuotu Kaarlelan kirkkoon, se on  ollut muodoltaan yksinkertainen. Kori oli nelisivuinen peileineen ja listoineen. Kaarlelan  pitäjän historia I arvellaan, että kori ilmeisesti on vanhempi kuin sen kirkkoon saapumisvuosi 1622. 1500-luvun  tapaan  se on kaksikerroksinen.

Saarnastuolin kaikilla neljällä sivulla  on kaksi "peiliä", jotka ovat 27 cm leveitä ja 35 cm korkeita. Peilien listoissa on pyöristetyt kourut keskellä.

Kun saarnastuoli on tuotu kirkkoon, se on aseteltu jalustalle ja siihen on lisätty portaat. Maalari nimeltään Mårten maalasi saarnastuolin portaat 1685. Lisäksi tiedetään, että vuonna 1640 saarnastuolin on maalannut Christian Wilbrand.

Saarnastuoli on kunnostettu  ja kullattu samanaikaisesti uuden alttaritaulun kanssa vuonna 1899.

Alla olevissa saarnastuolin maalauskuvien yhteydessä oleva numerointi on omia merkintöjäni. Maalaukset on jaettu neljän päälohkoon. Kussakin lohkossa on kaksi maalausta - ylempi on maalaus, joka  liittyy raamatun tekstiin, alemmassa on maalaus evankelistasta. Numerointini lähtee  saarnastuolin vasemmasta reunasta (nro 1) ja etenee siitä järjestyksessä niin, että saarnastuolin  oikeassa reunassa on maalaukset  nro 4.

Saarnastuolin kuvissa on maalattuna evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes.  Kukin heistä istuu maalauksissa ulkona kirjoittamassa. Maalausten yläosissa  on maalattuna  hyviä tapoja opettavia vertauskuva-maalauksia. Sommittelu on melko samanlainen kuvapareittain. Maalauksissa on mainittu  kirjoituksin evankelistojen nimet. Ylemmissä vertauskuvissa on selittäviä raamatunlauseita. Kullakin evankelistalla on kuvassa vierellään  yksi Ilmestyskirjassa mainitusta neljästä olennosta: kotka, härkä, leijona tai enkeli.

Neljän vertauskuvan aiheet sekä evankelistat ovat seuraavat:

´

1.

                                1a. Ritari; Mikael taistelemassa miekalla lentäviä paholaisia vastaan.

                                Vertauskuva liittyy Ilmestyskirjaan  ja selityksenä on

                               "Bruker Eder Manliga./Warer starcke."

                                Eli suomennettuna " Käyttäytykää miehuullisesti/olkaa väkevät."

                                                                               1 a.

                                                                         1b.
                                                    S. Iohannes Evangelista        

                                                                               2.

                              2a.  Kristus kruunaa vanhurskaan miehen. Tämä kuva liityy  Timoteuksen

kirjaan. Selittävänä tekstinä on

                "Jag hafwer kämpat  en god kamp. Mig/ är förwrad Rättfärdighetenes Krona."

                      Eli "Olen hyvän kilvoituksen  kilvoitellut. Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele."

2a.

                                                                           2b.

                                                            S. Luckas  Evangelista

                                                                         3.

                            3a. Ylösnousut Kristus polkee toisella jalalla luurankoa, toisella mustaa lohikäärmettä. Selityksenä viitataan Korinttolaisten kirjeeseen

"Döden är upswolgen uti Segren"

 Eli "Kuolema on nielty ja voitto saatu."

                                                                             3a.

                                                                        3b.

                                                            S Marcus Evangelista

                                                                              4.

                             4a. Punapukuinen enkeli taluttaa avain kädessään ketjussa syvyyden kuilun karvaista

                              sutta. Tekstissä viitataan Hoosean kirjaan

                              "Jag skal wara/ tig en Plåga."

                              Suomennettuna " Helvetti, olen oleva sinulle vaiva."

                                                                             4a.

                                                                              4b.

                                                      S. Matheus  Evangelista

Porraspeilit on koristeltu  kukkivilla korsilla. Korsissa on punavalkeat kukat. Toisen kukkapeilin tausta on  vihreänruskea, toisen keltainen.

Saarnastuolin  ovipäädyssä on maalattu hopeamaljakko. Siinä on sekä punaisia että keltaisia kukkia.

Saarnastuolin  oven koristepäädyn takana on teksti:

 "Denna Predikstol är hem-/tad i från Swerige, Wed Kyrc-/kioherden  Iacob Skepperi an-/kombst til Församlingen A o 1622.  Sedan Reparerad 1749." 

Käännettynä siis "Tämä saarnastuoli on tuotu Ruotsista kirkkoherra Jacob Skepperuksen saapuessa seurakuntaan vuonna 1622. Sen jälkeen korjattu 1749."

Saarnastuoli on runsaasti koristeltu barokin hengen mukaisesti. Koristeista löytyy nuppeja, päätyjä, akanttipalmetteja, pilastereita, liljoja, tupsuja ja näkinkenkiä. Saarnastuolin maalausten puut ovat vihreitä, maan värinä on käytetty  sekä sinistä että myös mustaa ja vihreää. Taivasosien väreinä on käytetty sinistä ja vaaleanpunaista. Pilvet puolestaan valkeita tai sinertävän harmaita.

Backman on käyttänyt saarnastuolin   maalaamiseen useita värejä. Sieltä on löydettävissä  osin myös marmorointia.  

Korin päävärinä on sininen, katoksessa on mustaa ja punaista. Reunalevyt puolestaan ovat vihreitä.  Saarnastuolin nupit on väriltään kullattuja ja listat monivärisiä.

  

Saarnastuolin koristelu ei ole täysin yhtenäistä. Eroavaisuutta löytyy esimerkiksi  katoksen ja korin alareunan koristekappaleissa. Katto-osassa koristeet on 1600-luvulle tyypillisesti veistettyjä ja niissä on tasaisesti  pieniä koristeita enkelin pään ympärillä. Koriosan levyissä on puolestaan tupsuin koristeltuja kolmikulmioita. Levyt ovat muodoltaan sileitä ja sivuilta porrastettuja. Nämä ovat mitä ilmeisemmin Backmanin työtä. 

 Saarnastuolin yllä on lautakatos eli ns. taivas. Siitä mainitaan asiakirjoissa vuonna 1700, mutta se on todennäköisesti tätä vanhempi.

Kattorakennelmassa on kaksi lyhtyä, joiden välissä on S-muotoiset konsolit.  

Alla olevassa kuvassa on Jumalan aurinkoa kuvaava reliefitaulu.  Siinä olevasta tekstistä minulla ei ole käsitystä, joten jos jollakulla tietoa on,  otan sen kiitollisena vastaan... 

Taulun aurinko  on ympäröity sätein. Reunustoilla on enkeleitä ja pilviä.

 

Saarnastuolin taivasosassa on ílkosillaan olevia enkelilapsia. Ylinnä oleva soittaa pasuunaa. Muilla enkeleillä on käsissä Kristuksen piinavälineitä.

Näiden hienojen koristusten ikä ei ole selvillä. Suurin osa vaikuttaa 1600-luvun  tyyliseltä. On arvioitu, että katoksessa on kuvanveistäjä  Michael Michaelsson Baltin (joka muuten oli siippani isän isän isän äidin isän isän isän äidin äidin isä!)  tyyliä, mutta toisaalta tiedetään piispa Johannes Gezelius nuoremman kehottaneen  v. 1710 seurakuntaa varustamaan sen uudella katoksella, josta voisi päätellä, ettei siinä silloin ole katosta ollut...Vuonna 1749 puolestaan  tiedetään  kirkkoherra Jacob Chydeniuksen maininneen, että  saarnastuoli tuli suurimmaksi osaksi uusituksi.

 

  

Saarnastuolin nupissa on punainen marjaveistos, jossa on vihreälehtiset viinirypäleet.  

Käydessäni Lohtajan kirkossa huomioni kiinnittyi hetimmiten Lohtajan kirkon saarnastuoliin. Siinä oli jotain hyvin tuttua. Tarkempi selvittely osoitti, että silläkin on sama tekijä, Johan Backman. ''

Yllä: Lohtajan kirkon saarnastuolin katto-osa. 

LÄHTEET: Kaarlelan kirkon historia I. 1969.S. 101-105.

Kokkolan suomalainen seurakunta. Kaarlelan kirkon historia.[http://www.kokkolansuomalainenseurakunta.fi/tilat/kaarlelan_kirkko/kaarlelan_kirkon_historia] Luettu 26.9.2013.

Ristirannan kylästä kaupungiksi. Ensimmäisiä kaupunkilaisia. [http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/ensimkau.htm] Luettu 26.10.2013.

Yle uutiset. Kaarlelan kirkon keskiaikaisuus on piilossa. [http://yle.fi/uutiset/kaarlelan_kirkon_keskiaikaisuus_on_piilossa/5423822] Luettu 2.10.2013.