sunnuntai 28. syyskuuta 2025

Isak Räihä-Präst käräjillä -riita vuokrasaatavista Alikorpilahden kylässä 1840

Kevättalvella vuonna 1840 saapui kaksi miestä GamlaKarlebyssä (Kokkolassa) pidettäville käräjäjille. Molemmat miehet olivat kotoisin Alikorpilahden  (Nederkorplax) kylästä, joka sijaitsee Kokkolan ja Kälviän rajalla. Paikka on siis nykyistä kotikylääni. Lars Isaksson Räihä (1779-1850)  oli talollinen, joka oli nostanut oikeusjutun  torppari Anders Ericsson  Präst/Witickin (s. 1792), kruununmaan vuokraajaa eli landbondea vastaan. Riidan aiheena oli saatava-asia eli vuokrasaaminen, jonka Lars Räihä väitti olevan maksamatta.


Asia otettiin oikeudessa käsiteltäväksi. Molemmat osapuolet saapuivat itse paikalle. Kumpaisellakin oli avustajanaan sama mies, kirjuri Johan Fredric Fahlér.

Käräjien aluksi kirjattiin ylös käsittelyn aihe. Sen jälkeen  asian kantaja Lars Isaksson Räihä ilmoitti, että hän oli laillisesti määrätty holhooja edesmenneen talonpojan, Jacob Prästin alaikäisille  lapsille. Tässä roolissa hän oli luovuttanut 16.12. 1833 päivätyllä vuokrasopimuksella alaikäisten lasten omistaman 5/48 manttaalin  kokoisen osan "Präst"-nimisestä talosta vuokralle asian vastaajalle eli Anders Ericsson Präst/Witickille. Vanhassa tekstissä kirjoitusasu on tosiaan Präst eikä Prest niin kuin sen nykyään miellämme.

Vastaaja Anders Ericsson Räihä/Witick oli osapuolten välillä laaditun tilityskirjan mukaan  velkaa 16 tynnyriä ja 15 kappaa viljaa. Tilityskirja oli päivätty 30.3. 1840. Anders Ericsson kertoi nyt, että hän oli myöhemmin maksanut Lars Isaksson Prästille  10 tynnyriä ja 15 kappaa. Kantaja Lars Isaksson Präst vaati nyt, että vastaaja Anders Ericsson velvoitettaisiin laillisesti maksamaan hänelle jäljelle jääneet, maksamattomat 6 tynnyriä ja 15 kappaa. Puolet näistä tulisi maksaa rukiina, puolet ohrana. Lisäksi hän vaati kohtuullista oikeudenkäyntikulujen korvausta. 


Vuokrasopimus, johon istunnossa viitattiin, sekä osapuolten välille laadittu tilityskirja otettiin peräkkäin asiakirjoihin ja ne kuuluivat seuraavasti: 

Vuokrasopimus 16. joulukuuta 1833

Vuonna 1833, joulukuun 16. päivänä, kun Kaarlelan ja Kälviän kirkoissa oli kuulutettu kaksi viikkoa aiemmin, julkisesti ilmoitettiin, että holhoojat Lars Räihä ja Johan Hannila vuokraavat edellä mainitun edesmenneen Jacob Prästin alaikäisten lasten osuuden Präst-nimisestä tilasta, 7/48 manttaalia, eniten tarjoavalle seuraavilla ehdoilla:
  • Vuokraaja ei saa asua tilalla.

  • Vuokravastikkeena vuosittain 3 tynnyriä viljaa, puolet kumpaakin lajia (ruista ja ohraa), toimitettavaksi alaikäisille.

  • Vuokraaja saa hakata vuosittain 8 syltä puita tilan pohjoispäästä.

  • Lisäksi oikeus ottaa lanta- ja kattotarpeet talouskäyttöön.

  • Metsästä ei saa viedä pois rakennus- eikä polttopuuta.

  • Mikäli tämä tapahtuu, maksettava 4 ruplaa hopeaa kuormalta.

  • Tilan on oltava luovutettaessa samassa kunnossa kuin vuokrauksen alussa.

  • Lisäksi vuokraajan on rakennettava uusi katto yhteen aittaan.

  • Maksaa vuosittaiset verot, pois lukien maanmittarin palkkio.

Vuokrasumman huusi Anders Ericsson Wittick: ½ riikintaalaria rahaa vuodessa.

Mitä sitten mahtoi olla tuo ilmoitettu vuokrasumma, 1/2 ruiikintaaleria vuodessa? Vuonna 1840 käytettiin vielä Ruotsin vallan aikaisia rahayksiköitä. Puoli riikintaaleria oli noin 24 killinkiä. 1/2 riikintaaleri vastaisi noin 16-20 nykyeuroa.1/2 riikintaaleria vastasi noin yhtä työpäivää tai pientä ostosta. 

Samaisessa tilaisuudessa huutokaupattiin myös alaikäisten lasten omaisuutta, nimittäin seuraavat rakennukset: 

  • Riihi ja sen luona oleva lato – huusi Isaak Räihä

  • Aholan lato – huusi  Isaak Räihä

  • Riakarin lato – huusi Isaak Räihä, puolet maksettava Lars Räihälle

  • Iso Lähteen aitta – Johan Heikkilä

  • Pieni Lähteen aitta – huusi Isaak Räihä

  • Sarra Riihi (?) – huusi Isaak Räihä

  • (Näistä yllämainituista en kaikista päässyt aivan varmuuteen nimistä...)

Tämän ilmoitettiin oikeassa järjestyksessä kuulutetuksi ja tarkistetuksi. Kaarlelan pitäjässä:


Gustaf Kankonen, Abraham Huckta

                          ...

Tilitysasiakirja 30. maaliskuuta 1840

Tilitys oli solmittu holhooja Lars Isaksson Räihän ja vuokraaja Anders Ericsson Wittickin välillä. 
  • Vuosien 1832 ja 1833 vuokrat on maksettu suoraan perillisille, eivätkä sisälly tähän laskelmaan.

  • Seuraavat 6 vuoden vuokrat (kevätkeskipäivästä 1834 kevätkeskipäivään 1840), sopimuksen 16.12.1833 mukaan:

    • Vuotuinen vuokra: 3 tynnyriä (puolet kumpaakin viljalajia) + 11 ruplaa hopeaa rahana

  • 1834 viljavuokra maksettu käteisenä: 30

  • Seuraavat 5 vuoden vuokrat viljana: 15

  • Korkoa viljoista (3 kappaa per tynnyri): 15

Yhteensä: 66 (korkoineen 120)

Luotto

  • Maksettu 22. maaliskuuta 1836 käteisenä: 42

  • 20 helmikuuta 1838: 20

  • 18.maaliskuuta 1839: 55

  • Korkoa 51 ruplasta ajalta 1 vuosi, 2 kuukautta, 9 päivää: 3

Yhteensä: 120

Jäljellä oleva velka: 6 tynnyriä ja 15 kappaa viljaa

Kaarlelan pitäjässä, 30. maaliskuuta 1840
Lars Isaksson Räihä, holhooja


Vastaaja Anders Ericsson Räihä/Witickin valtuutettu ilmoitti nyt, että liitteenä olevan tilityskirjan mukaan vastaaja oli alun perin velkaa 13 tynnyriä ja 15 kappaa viljaa. Näistä hän oli suorittanut maksuna jo 10 tynnyriä. Hän myönsi, että vielä 3 tynnyriä ja 15 kappaa oli maksettavana. Anders Ericsson pyysi valtuutettunsa välityksellä lykkäystä maksusuorituksille, jotta hän voisi myöhemmin esittää todistajia vahvistamaan esittämänsä selvityksen paikkansapitävyyden.

Lopullinen päätös kuultiin vielä samana päivänä. Sen mukaan asia lykättäisiin seuraaviin lainmukaisiin syyskäräjiin, jolloin osapuolten on kumpaisenkin saavuttava paikalle joko henkilökohtaisesti tai laillisen edustajan kautta. 

Lisäksi edellytettiin, että kantaja Lars Isaksson Räihän on esitettävä kaikki asiassa käyttämänsä todisteet kyseisessä istunnossa, muutoin hän menettää oikeutensa vedota niihin myöhemmin. 

"den vid Två samt Svaranden Fyra Rubel
Silfvers vite; Åliggande det Käranden de
rönda Ting foreställa all den bevisning,
hvaraf han i målet vill sig begagna, vid
förlust af framdeles rätt dertill; Som för
ständigades."

Kumpikin osapuoli määrättiin lisäksi sakon uhalla saapumaan paikalle. Sakon määrä olisi kantaja Lars Isaksson Räihälle 2 ruplaa hopeaa ja vastaaja Anders Ericssonille 4 ruplaa hopeaa. 



    LÄHTEET:


Käräjäpöytäkirja. 1840-1840 (KO a:47) SS: 162–163. Luettu 17.8.2025.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti