sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Chydeniuksen puisto

Tällä kertaa kesäisissä tunnelmissa Anders Chydeniuksen puistossa keskellä Kokkolaa.
 
Puisto tunnetaan myös nimellä Naakkapuisto.
 

 
 Chydeniuksen puiston alue on palanut vuosina 1742 ja 1860 suurissa  kaupungin paloissa. Tosin  jälkimmäisessä palossa säilyi  yksi harvoista asuintaloista puiston alueella. Tuo kyseinen rakennus siirrettiin 1860-luvulla Ykspihlajaan.

Vuoden 1860 kaupunkipalon  jälkeen tehtiin asemakaavallisia järjestelyitä ja sinä yhteydessä  perustettiin puisto uudelle tontille nro 53 Isokadun varrelle. Hanke sai hyväksynnän  kuvernööriltä  16.5.1867.
 
 
 
Tontti oli alun perin leskirouva Maria Rahmin, laivuri Jacob Sjöbergin ja kauppias Jan Kynzellin omistuksessa. Palon jälkeen tontti siirtyi kaupungin omistukseen, kun maistraatti  määräsi kunnostamattomat tontit kunnostettaviksi.   Mamsellit Rosa ja Evelina Kynzell  -Kynzellin vanhat neidit - tarjosivat omistamaansa osaa tontista kaupungille testamenttilahjoituksena sillä ehdolla, että tontista tehtäisiin yleinen kävelypaikka eli promenadi.

 
Maistraatin päätöksessä visioitiin, että perustettava puisto laajennettaisiin Rantakadun yli aina Kaupunginsalmeen saakka. Kaupunginvanhimmat  kuitenkin ehdottivat varojen puutteessa puistolaajennushankkeen laajentamista myöhemmäksi.
 
 
Työt puistossa aloitettiin kaupunkilaisten  vapaaehtoisesti lahjottamilla päivätöillä ja myöhemmin kaupungin kassavaroilla.
 
Kauppias Möllerin johdolla aloitettiin ensin kaivojen ja kellarien täytöllä. Alueelta piti myös  siirtää pois ns. Rantatalo Rantakadun puolelta. Alue aidattiin  ristiin asetetuilla puolista tehdyllä aidalla. Tämän jälkeen puistotöissä seurasi tauko huonon taloustilanteen vuoksi.
 
Syksyllä 1870 pietarsaarelainen apteekkari  W.L. Schauman lupautui puiston suunnittelijaksi ja istutustöiden johtajaksi. Schauman totesi puistoalueen maaperän kivikkoiseksi ja suositteli kivien kuokkimista pois  aina 12  tuuman syvyyteen asti. Tämän jälkeen maaperä lannoitettiin ja seuraavana kesänä  maa kynnettiin ja äestettiin sekä kylvettiin ruoho. Schauman tarjoutui hankkimaan puistoon sellaisia   puiden ja pensaiden taimia, joita ei ollut Kokkolassa saatavissa.
  
 
Puistoa  kutsuttiin aluksi nimillä Itäpuisto ja Pieni puisto. Puolisonikin tunnisti vielä nimen "Lilla parken" omasta 1970-luvun lapsuudestaan...Vuonna 1886 käytti paikallinen sanomalehti puistosta nimitystä Rakkauden lehto.
 
 
 
 
 
Nykyinen virallinen nimi  Chydeniuksen puisto tuli käyttöön vuonna 1903, koska puistoon pystytettiin Anders Chydeniuksen patsas.
 
 
 
 


Chydeniuksen puistossa oli perusparannus vuonna 1998. Tällöin parannettiin puiston käytäviä, valaistusta, kasvillisuutta sekä kalusteita.



Puisto on kohdannut keskeisen sijaintinsa vuoksi  paljon ilkivaltaa. Puiset penkit oli  ennen perusparannusta tuhottu käyttökelvottomiksi ja niinpä ne vaihdettiin mustiin  metallirakenteisiin penkkeihin, jotka on ankkuroitu maahan.



Puistossa on kauniita lehtipuita ja puiston halki kulkee hiekkakäytäviä.  Hiekkakäytävien risteyskohdassa  on patsas keskellä puistoa. Patsas esittää kuuluisaa poliitikkoa ja kirkkoherraa Anders Chydeniusta (1729-1803).


 
Tämä nykyinen Chydeniuksen puisto on ollut rakennettua kaupunkialuetta.jo ennen vuoden 1664 paloa.1600-luvulla puiston keskellä oli kahden kadun risteys. Nykyisen puiston kulma-alueet olivat tuolloin kaikki eri  korttelien aluetta.


 
 


 
 
 
LÄHTEET:
 
  
Kokkola.fi. Kalustesuunnitelma/Chydeniuksenpuisto/Keskusta. [http://kokwww.kokkola.fi/kokkola/DynJulk/kokous/20123636-11.PDF] Luettu 19.4.2014.
 
Kokkola.fi. Tietoja puistoista. [https://www.kokkola.fi/asuminen/puistot_ja_metsat/tietoja_puistoista/] Luettu 19.4.2014.
 
Kokkolan kaupungin historia, osa 4. 1994. Puistot, s. 674-675.
 
Vaasa- ja suurvalta-ajan  kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Teemu Mökkönen. 2000. [http://www.nba.fi/fi/File/89/rho-kokkolan-raportti-2000.pdf] Luettu 19.4.2014.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti