Kälviän kellotapuli

   Ensimmäistä  Kälviän kellotapulia alettiin suunnitella jo  1670-luvun puolivälin tienoilla. Se valmistuikin kesällä 1679. Tästä tapulista on säilynyt hyvin vähän tietoja. 

 

Jo vuonna 1733 kirkkoherra piti tarpeellisena uuden tapulin rakentamista.  Tätä ensimäistä tapulia kuitenkin korjattiin vielä pariin otteeseen.

 

 

 

Pitäjänkokouksessa vuonna 1795 nostettiin esille ajatus uuden tapulin rakentamisesta, koska vanha tapuli oli rappeutunut ja kallistunutkin.  Lisäksi kyläläisillä oli pelko, että innokas laivanrakennusbuumi  hävittäisi pitäjästä tulevaisuudessa kokonaan  kelvollisen puutavaran.

Pitkään harkittuaan pitäjänkokous päätti  anoa tapulinrakentamislupaa. Anomuksen oheen liitettiin rakennusmestari Jacon Rijfin tapulinpiirustus. Asiapaperit lähetettiin Vaasan maaherran kautta Tukholmaan yli-intendenttivirastoon tarkistettaviksi sekä kuninkaallisen Majesteetin hyväksyttäväksi.

Kirkonrakentajamestari Jacob Rijfiä (17.7.1753 -25.12.1808)  pidetään hyvin taitavana rakentajana. Heikki Klemetti kehui häntä aikoinaan näin: "Hänen silmänsä oli herkkä mittasuhteiden luonnolliselle sopusoinnulle, mikä todistaa synnynnäistä rakentajakykyä" , "Jacob Rijf on Kälviän tapulillaan tuonut maahamme klassillisvaikutteisen esikuvan, jolla on akateemisesti jalostunut muoto, ylintä luokkaa".

Jacob Rijf oli syntyjään pietarsaarelainen. Oppinsa hän oli saanut isänperintönä Tuomas Rijfiltä, joka myös tunnetaan kirkonrakentajana. Jacob opiskeli lisäksi vuoden Tukholman kuninkaallisessa taideakatemiassa. Koulutuksen jälkeen Rijf valittiin Västerbottenin lääninrakennusmestariksi. Rijf on jättänyt kädenjälkensä myös Larsmon, Alatornion ja Ylkiimingin kirkkoihin. Samoin Himangan alkuperäiseen puukirkkoon . Lisäksi Rijf on tehnyt korjaussuunnitelmat Kemin ja Pietarsaaren maaseurakunnan vanhaan kirkkoon. Rijfin suurimpia töitä oli kuitenkin Skellefteån maaseurakunnan kivikirkko. Rijf kuoli äkilliseen kuumetautiin  1808 työskennellessään Tukholmassa Kungsholman kirkon uudistustöissä.


Kälviän tapulin piirustukset Jacob Rijf laati vuonna 1796.Paperisota kuninkaallisen intendenttiviraston kanssa kesti useita vuosia. Lopulta piirustus hyväksyttiin lukuun ottamatta tornin yläosaa, johon Rijfin ehdotuksen mukaa olisi tullut särmäkartion päälle pieni nelikulmainen torni luukkuineen.  Nämä luukut kuitenkin sijoitettiin sittemmin kaarevaan katto-osaan.

Kälviälle saapui vuonna 1803 paperi, jossa on nykyisen kellotapulin fasadikuva piirrettynä. Paperissa ei ole Rijfin  nimeä, mutta piirroskuva poikkeaa vain  yläkaton kohdalta piirroksesta, joka on Rijfin allekirjoittama.

Paperissa on intendenttiviraston  vahvistus sekä nimikirjoitukst herroilta nimeltään Piper ja Tempelman. Paperissa on päiväyksenä "Tukholman linnassa 24 pnä toukokuuta 1803." Päiväyksen alapuolella on kuninkaan omakätinen allekirjoitus "Gustaf Adolph."

Hirsitapuli valmistui  vasta vuonna 1807. Ei tiedetä, oliko tapuli aluksi maalaamaton, mutta seurakunnan tilikirjoista selviää, että vuonna 1860  tapulin maalauksen oli saanut tehtäväkseen kirkkoväärti Eerik Lassila. Lassilalle oli annettu "vapaus maalata senkaltaisilla väreillä kuin hyväksi näkee."

Lassilaa pidetään todellisena kansantaiteilijana. Hän maalasi apulaisensa Juhani Suutarimäen kanssa kirkkoon yhdeksän eri värivivahdetta.

Erik Lassila on tehnyt myös tapulin yhteydessä olevan vaivaisukon tapulin seinustalle.

Kuitenkin tapuli maalattiin myöhemmin ruskeaksi. Myös kaikki sen koristeet, listat, patsaat ja aitaukset peittyivät maalin alle. Näkyville jäi ainoastaan kellotaulu...


Vuonna 1877 tapuli vuorattiin alaosastaan ripalistoilla. Tällöin  tapulia täytyi tietysti myös uudelleen maalata. Maalauksen ja vuorauksen toteuttaja oli ilmeisesti Isaac Riihimäki.

Vuonna 1967 kälviäläiset päättivät entisöidä tapulin Muinaistieteellisen toimikunnan avustuksella.
Muinaistieteellisen toimikunnan edustaja löysi tapulista maalikerroksen alta tällaiset värit: tummempaa ja vaaleampaa harmaata, keltaista, vihreää ja punaista. Asiantuntijan mukaan värejä saattoi olla enemmänkin, mutta telineiden puutteen vuoksi hän ei kyennyt tutkimaan kaikkia kohtia tapulista. Maalaustyön suorittaneet maalarit löysivät tapulin maalauksista myös sinistä  väriä.
Entisöimisestä vastasi maalausliike Aimo Rimpioja.


Samassa yhteydessä tapulin lähelle asennettiin valonheittäjät. Tapulin entisöinnin yhteydessä löytyi maalipinnan alta myös neljä  pasuunaa puhaltavaa enkeliä tapulin yläluukuissa. Ilmeisesti nämä ovat Lassilan ja Suutarinmäen käsialaa.

 

 

Tapulia pidettiin komeana ilmeisesti jo sen rakennusvaiheessa, sillä naapuripitäjissäkin kälviäläisiä nimitettiin tähän aikaan "tapulikaupungin miehiksi."

 

LÄHTEET: Kälviän ja Ullavan kirja. 1993. Kälviän tapulit. S. 398-401.

 

Wiirilinna. Kälviän tapuli taideteos vuodelta 1807. [http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/tapuli.htm]Luettu 1.12.2013.

 

Wiirilinna. Maineikas kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf suunnitteli Kälviän kellotapulin. [http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/kellotapuli.htm] Luettu 1.12.2013.