Venetsialaistunnelmaa

Perinteinen venetsialaisviikonloppu on kulunut mökkeillen. Monta vuotta peräkkäin onkin sattunut hyvä sää huvilakauden päätösviikonloppuun - niin nytkin.

Kaupungilla olisi ollut modernimpaa menoa musiikin muodossa, mutta meille se tapahtuma on jäänyt etäiseksi, koska mökkeily vie aina venetsialaisissa etusijan.

Metsäpolkuja kävellessä tein havainnoin, että mättäät suorastaan pullistelevat puolukkaa!

 

Kallioilla käveleskelimme  ees ja taas. Rannan kaislat taipuivat tuulen voimasta.

 

Pojan kanssa lähdettiin soutelemaan. Poukamissa oli suojaisaa ja soutu helppoa. Vaan kun päästiin aukeammille ulapoille, sain tehdä tosissani töitä, että paatti lipui eteenpäin.

 

Illan hämärtyminen on SE juttu! Sytyttelimme ympäri kallioita kynttilöitä ja teimme pari isompaa nuotiotakin.

 

Luonnon värien leikkiä ei ikinä kyllästy katsomaan.

 

Vaikka joka mökillä ympäristössä näkyi olevan väkeä, oli  silti rauhallista.

 

Ulkotuletkin roihusivat mallikkaasti, vaikka välillä tuuli yrittikin niitä härnätä.

 

Sähikäisiä jos jonkinmoisia. Huvittavaa seurata naapuruston ääneen sanomatonta leikkiä. Vuoron perään joka niemestä ja notkosta jytinää ja värien ilottelua. Kuka pistää paremmaksi...

 

Taivaalla tuikki tähtösiä, mutta niiden lisäksi muitakin valontuojia.

 

 

 

 Vastarannalla oli rauhoittavat, tasaiset tulet veden ääressä. Voisiko elokuinen ilta tämän ihanampi olla!