Tällä kertaa tutustumme Kaarlelan kirkon saarnastuoliin. Joihinkin kirjoituksiin kiintyy, eikä niitä tahdo päästää irti käsistään. Tämänkertainen on yksi sellaisista. Kuvat ja teksti tulevat pääasiassa jo vuodelta 2013! Ehkä on aika päästää tämäkin teksti ja kuvat julki!
Saarnastuoli on Suomen vanhin jatkuvassa ja pysyvässä käytössä oleva. Sen toi mukanaan Ruotsin Tukholmasta kirkkoherra Jacob Skepperus eli Gammal astuessaan virkaansa Kaarlelassa. Skepperuksella oli myös maatila ja laiva. Saarnastuoli on renessanssin aikakauden edustaja.
Tiedetään, että Johan Backman on maalannut saarnastuolin ja työskennellyt samanaikaisesti kirkon alttaripannoon* kanssa. Kaarlelan pitäjän historia I kerrotaan, että seurakunnan tileistä selviää Backmannin tehneen etupäässä maalaustöitä, mutta lisäksi hänelle on maksettu nupin maalaamisesta saarnastuolinjalkaan.
(*Pannomaalaus eli kehystettyyn seinä-pintaan tehty maalaus. Myös yleisesti maalaus metalli- tai puulevylle.)
Kun saarnastuoli on tuotu Kaarlelan kirkkoon, se on ollut muodoltaan yksinkertainen. Kori oli nelisivuinen peileineen ja listoineen. Kaarlelan pitäjän historia I arvellaan, että kori ilmeisesti on vanhempi kuin sen kirkkoon saapumisvuosi 1622. 1500-luvun tapaan se on kaksikerroksinen.
Saarnastuolin kaikilla neljällä sivulla on kaksi "peiliä", jotka ovat 27 cm leveitä ja 35 cm korkeita. Peilien listoissa on pyöristetyt kourut keskellä.
Kun saarnastuoli on tuotu kirkkoon, se on aseteltu jalustalle ja siihen on lisätty portaat. Maalari nimeltään Mårten maalasi saarnastuolin portaat 1685. Lisäksi tiedetään, että vuonna 1640 saarnastuolin on maalannut Christian Wilbrand.
Saarnastuoli on kunnostettu ja kullattu samanaikaisesti uuden alttaritaulun kanssa vuonna 1899.
Alla olevissa saarnastuolin maalauskuvien yhteydessä oleva numerointi on omia merkintöjäni. Maalaukset on jaettu neljän päälohkoon. Kussakin lohkossa on kaksi maalausta - ylempi on maalaus, joka liittyy raamatun tekstiin, alemmassa on maalaus evankelistasta. Numerointini lähtee saarnastuolin vasemmasta reunasta (nro 1) ja etenee siitä järjestyksessä niin, että saarnastuolin oikeassa reunassa on maalaukset nro 4.
Saarnastuolin kuvissa on maalattuna evankelistat Matteus, Markus, Luukas ja Johannes. Kukin heistä istuu maalauksissa ulkona kirjoittamassa. Maalausten yläosissa on maalattuna hyviä tapoja opettavia vertauskuva-maalauksia. Sommittelu on melko samanlainen kuvapareittain. Maalauksissa on mainittu kirjoituksin evankelistojen nimet. Ylemmissä vertauskuvissa on selittäviä raamatunlauseita. Kullakin evankelistalla on kuvassa vierellään yksi Ilmestyskirjassa mainitusta neljästä olennosta: kotka, härkä, leijona tai enkeli.
Neljän vertauskuvan aiheet sekä evankelistat ovat seuraavat:
´
1.
1a. Ritari; Mikael taistelemassa miekalla lentäviä paholaisia vastaan.
Vertauskuva liittyy Ilmestyskirjaan ja selityksenä on
"Bruker Eder Manliga./Warer starcke."
Eli suomennettuna " Käyttäytykää miehuullisesti/olkaa väkevät."
1b.
S. Iohannes Evangelista
2.
2a. Kristus kruunaa vanhurskaan miehen. Tämä kuva liityy Timoteuksen
kirjaan. Selittävänä tekstinä on
"Jag hafwer kämpat en god kamp. Mig/ är förwrad Rättfärdighetenes Krona."
Eli "Olen hyvän kilvoituksen kilvoitellut. Tästedes on minulle talletettuna vanhurskauden seppele."
2a.
2b.
S. Luckas Evangelista
3.
3a. Ylösnousut Kristus polkee toisella jalalla luurankoa, toisella mustaa lohikäärmettä. Selityksenä viitataan Korinttolaisten kirjeeseen
"Döden är upswolgen uti Segren"
Eli "Kuolema on nielty ja voitto saatu."
3b.
S Marcus Evangelista
4.
4a. Punapukuinen enkeli taluttaa avain kädessään ketjussa syvyyden kuilun karvaista
sutta. Tekstissä viitataan Hoosean kirjaan
"Jag skal wara/ tig en Plåga."
Suomennettuna " Helvetti, olen oleva sinulle vaiva."
4a.
4b.
S. Matheus Evangelista
Porraspeilit on koristeltu kukkivilla korsilla. Korsissa on punavalkeat kukat. Toisen kukkapeilin tausta on vihreänruskea, toisen keltainen.
Käydessäni Lohtajan kirkossa huomioni kiinnittyi hetimmiten Lohtajan kirkon saarnastuoliin. Siinä oli jotain hyvin tuttua. Tarkempi selvittely osoitti, että silläkin on sama tekijä, Johan Backman. ''
"Jag skal wara/ tig en Plåga."
Suomennettuna " Helvetti, olen oleva sinulle vaiva."
4a.
4b.
S. Matheus Evangelista
Porraspeilit on koristeltu kukkivilla korsilla. Korsissa on punavalkeat kukat. Toisen kukkapeilin tausta on vihreänruskea, toisen keltainen.
Saarnastuolin ovipäädyssä on maalattu hopeamaljakko. Siinä on sekä punaisia että keltaisia kukkia.
Saarnastuolin oven koristepäädyn takana on teksti:
"Denna Predikstol är hem-/tad i från Swerige, Wed Kyrc-/kioherden Iacob Skepperi an-/kombst til Församlingen A o 1622. Sedan Reparerad 1749."
Käännettynä siis "Tämä saarnastuoli on tuotu Ruotsista kirkkoherra Jacob Skepperuksen saapuessa seurakuntaan vuonna 1622. Sen jälkeen korjattu 1749."
Saarnastuoli on runsaasti koristeltu barokin hengen mukaisesti. Koristeista löytyy nuppeja, päätyjä, akanttipalmetteja, pilastereita, liljoja, tupsuja ja näkinkenkiä. Saarnastuolin maalausten puut ovat vihreitä, maan värinä on käytetty sekä sinistä että myös mustaa ja vihreää. Taivasosien väreinä on käytetty sinistä ja vaaleanpunaista. Pilvet puolestaan valkeita tai sinertävän harmaita.
Backman on käyttänyt saarnastuolin maalaamiseen useita värejä. Sieltä on löydettävissä osin myös marmorointia.
Korin päävärinä on sininen, katoksessa on mustaa ja punaista. Reunalevyt puolestaan ovat vihreitä. Saarnastuolin nupit on väriltään kullattuja ja listat monivärisiä.
Saarnastuolin koristelu ei ole täysin yhtenäistä. Eroavaisuutta löytyy esimerkiksi katoksen ja korin alareunan koristekappaleissa. Katto-osassa koristeet on 1600-luvulle tyypillisesti veistettyjä ja niissä on tasaisesti pieniä koristeita enkelin pään ympärillä. Koriosan levyissä on puolestaan tupsuin koristeltuja kolmikulmioita. Levyt ovat muodoltaan sileitä ja sivuilta porrastettuja. Nämä ovat mitä ilmeisemmin Backmanin työtä.
Saarnastuolin yllä on lautakatos eli ns. taivas. Siitä mainitaan asiakirjoissa vuonna 1700, mutta se on todennäköisesti tätä vanhempi.
Kattorakennelmassa on kaksi lyhtyä, joiden välissä on S-muotoiset konsolit.
Alla olevassa kuvassa on Jumalan aurinkoa kuvaava reliefitaulu. Siinä olevasta tekstistä minulla ei ole käsitystä, joten jos jollakulla tietoa on, otan sen kiitollisena vastaan...
Taulun aurinko on ympäröity sätein. Reunustoilla on enkeleitä ja pilviä.
Saarnastuolin taivasosassa on ílkosillaan olevia enkelilapsia. Ylinnä oleva soittaa pasuunaa. Muilla enkeleillä on käsissä Kristuksen piinavälineitä.
Näiden hienojen koristusten ikä ei ole selvillä. Suurin osa vaikuttaa 1600-luvun tyyliseltä. On arvioitu, että katoksessa on kuvanveistäjä Michael Michaelsson Baltin (joka muuten oli siippani isän isän isän äidin isän isän isän äidin äidin isä!) tyyliä, mutta toisaalta tiedetään piispa Johannes Gezelius nuoremman kehottaneen v. 1710 seurakuntaa varustamaan sen uudella katoksella, josta voisi päätellä, ettei siinä silloin ole katosta ollut...Vuonna 1749 puolestaan tiedetään kirkkoherra Jacob Chydeniuksen maininneen, että saarnastuoli tuli suurimmaksi osaksi uusituksi.
Saarnastuolin nupissa on punainen marjaveistos, jossa on vihreälehtiset viinirypäleet.
Käydessäni Lohtajan kirkossa huomioni kiinnittyi hetimmiten Lohtajan kirkon saarnastuoliin. Siinä oli jotain hyvin tuttua. Tarkempi selvittely osoitti, että silläkin on sama tekijä, Johan Backman. ''
Yllä: Lohtajan kirkon saarnastuolin katto-osa.
Kokkolan suomalainen seurakunta. Kaarlelan kirkon historia.[http://www.kokkolansuomalainenseurakunta.fi/tilat/kaarlelan_kirkko/kaarlelan_kirkon_historia] Luettu 26.9.2013.
Ristirannan kylästä kaupungiksi. Ensimmäisiä kaupunkilaisia. [http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/ensimkau.htm] Luettu 26.10.2013.
Yle uutiset. Kaarlelan kirkon keskiaikaisuus on piilossa. [http://yle.fi/uutiset/kaarlelan_kirkon_keskiaikaisuus_on_piilossa/5423822] Luettu 2.10.2013.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti