Pakonomaisella kauppareissulla lykin ostoskärryjäni pikavauhtia. Jarrutan kuitenkin kaupasta poistuessani, sillä huomaan kivannäköisen esitteen. Kansikuva koukuttaa luokseen. Nappan esitteen mukaani ja syvennyn siihen kotona.
Kokkola 400 vuotta. Niin, nyt on Kokkolan 400-juhlavuosi! Opaslehtisen kannessa komeilee juhlavuoden logo - tervatynnyri, joka on pystyasennossa ja väriltään oranssi. Tynnyrin ympärillä tyrskii aaltoja ja pisaroita sekä timantteja.
Logo on kokkolalaisen graafikko Elina Warstan toteutus. Sitä on jonkin verran kritisoitu, koska perinteisessä Kokkolan vaakunassa tynnyri on vaaka-asennossa. Mutta kyllä silmä tottuu - eihän tästä ollutkaan tarkoitus tehdä toisintoa Kokkolan vaakunasta. Kokkolan vaakunahan on suunniteltu vuonna 1956 vanhan sinetin pohjalta. Tämä oranssi kuva taas on juhlavuoden logo.:) Mielestäni sana "raikas" kuvaa sitä hyvin. Siinä on perinteitä, mutta myös annos nykyaikaa ja ripaus tulevaisuutta.
Kokkolan juhlavuoden tavoitteena on ollut järjestää ainakin 400 erilaista juhlavuoden logoa kantavaa tilaisuutta. Kukaan ei tieystikään osannut villeimmissä visioissakaan ottaa huomioon epidemian mahdollisuutta. Sellainen nyt tuli ja eihän lannistuta, vaikka osa juhlavuoden tapahtumista ehkä kuopataankin ennen päivänvaloa. Uusia tapahtumia ennätetään taatusti vielä kehitellä...
Pidän tästä esitelehden kansikuvasta mielettömän paljon. Kuvahan on Suntin venevajoilta. Lehtisestä paljastuu, että kuvan takana on kokkolalainen harrastelijavalokuvaaja - jo eläköitynyt opettaja Hannu Moilanen. Tunnen tyytyväisyyttä, sillä pidän Moilasen valokuvista yleensäkin tavattoman paljon. Paljon parjattu Suntin vesistö pääsee tässä kuvassa kuin kukkaan. Onko meillä todellakin näin hieno kaupunginsalmi!
Opaslehtisen ensimmäisen aukeaman kuva Neristanista, Kokkolan vanhasta kaupungista on mielestäni näyttävä ja hyvin onnistunut. Kuvasivulla esitellään myös lehtisen sisällysluettelo.
Suurimmat tapahtumat esitellään omalla sivullaan kuukausittain. Selkeä informaatio. Varmaankin lähikuukausien tapahtumat jäävät pitämättä, mutta onneksi kaupungin varsinainen syntymäpäivä on vasta 7.9.2020, toivoaksemme silloin päästän juhlimaan vanhaan malliin!
Joka tapauksessa tapahtumalistassa on paljon kiinnostavaa. Miltä kuulostaisi yöttömän yön saaristoristeily tai Kokkolan Kinojuhlat?
Elokuussa Kokkolassa on nelipäiväiset valtakunnalliset Kotiseutupäivät. Sain jokunen viikko sitten kutsun tulla yhteen sen tilaisuuksista kertomaan digitaalisesta kotiseututyöstä, jota teen täällä KokkolaKarleby- blogissa - ehkä osin sen kummemmin tiedostamattakin. Onneksi blogia voi nytkin uppoutua kirjoittelemaan kotisohvalta, vaikkei elämä niin tapahtumakeskeistä tällä hetkellä olisikaan! Toivotaan, että olemme elokuussa täysin voimin ja uutta elämänjanoa uhkuen tilaisuuudessa jos toisessakin fiilistelemässä. Tervetuloa kuulemaan minun ja muiden rautaisia ajatuksia kotiseututyöstä sun muusta.:))
Pidän kovasti esitelehtisen vuosijanasta. Se on hyvin helppolukuinen ja informatiivinen. Olisipa kiinnostavaa palata aikaan 6500 ennen ajanlaskun alkua, jolloin ensimmäiset asukkaat saapuivat Ullavaan - nykyiseen Kokkolaan. Muu osa paikkakuntaamme liplatteli silloin vielä veden peitossa. Tämä aikajana on niin selkeä, että tulen hyödyntämään tätä myös oppitunneilla jatkossa. Siinä on koottuna Kokkolan keskeiset vuodet ja tapahtumat.
Myös mainontaa mahtuu opaslehtisen sivuille. On menovinkkejä ja majoitusta, ruokatarjontaa... Hengen ja ruumiin ravintoa joka lähtöön. Onneksi venetsialaisiin on vielä aikaa - "karnevaalitunnelmaa koko perheelle!" kuulostaa nyt luettuna huikealta!
Lehtiseen on sisällytetty myös Kokkolan Matkailuoppaiden keskeisin tarjonta. Pidän heidän tapahtumistaan kovasti, koska he tekevät kaupunkimme historiaa tunnetuksi kivalla ottella ja tapahtumat ovat myös kukkarolle huokeita.
Nyt vain tsempataan itsemme kehittelelemään kotiympäristössä kaikkea uutta ja mielekästä, opaslehtisestä sain itselleni ainakin paljon uutta mielen päälle. Minulla on muutoinkin kaksi kirjahyllyllistä historiankirjoja kotona. Luulin, että niitä oli jo entuudestaan paljon, mutta niinpä vain raahasin edesmennenn isänikin historiaopukset hyllyyni. Ei lopu lukeminen - tai jutut blogista, ei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti