Kokkolan Nyyjoork

Kun liikkuu Kustaa Aadolfinkadun liepeillä, huomaa sen laitamilla Keskusurheilukentän. Tulee helposti ajatelleeksi, että sen paikka on aina ollut siinä. Vaan aika tekee tehtävänsä! Vielä 1950-luvulla  urheilukentän vieressä oli rivi pieniä merimiestaloja.

Alla olevat  mustavalkovalokuvat olen kuvannut vanhoista kirja- ja  lehtikuvista. Kuvat ovat osa Kokkolan kotiseutuarkiston kuvakokoelmaa.

Kokkola oli merimiesten kaupunki  1800-luvulla. Enimmillään merimiehiä oli lähes neljännes Kokkolan kaikkiaan parista tuhannesta asukkaasta. Alkaupungin luoteiskortteleissa asui merimiesten lisäksi myös käsityöläisiä ja satunnaistöitä tekevää väestöä. Nykyään Kokkolan vanha kaupunki oikeastaan loppuu urheilukentän liepeille.



Ruutuaseman ulkopuolelle  Kustaa Aadolfinkadun länsipuolelle rakennettiin 1850-luvulla Krimin sodan yhteydessä (1853-1856) pieniä tupia venäläisiä sotilaita varten kaupungin porvareiden toimesta. Sotilailla oli nimittäin harjoitusalue mökkien vieressä Paskalammin alueella, jossa nykyään on Keskusurheilukenttä.



Ajan kuluessa mökit siirtyivät merimiesten haltuun. Koska maailman merillä purjehtineiden miesten puheessa oli  vieraita vaikutteita, sai alue nimekseen New York eli kansan suussa Nyyjork. Alue mainitaan myös  nimellä "juna", ilmeisesti nimitys johtuu junan vaunuja muistuttavasta pienten talojen rivistä.

.

Postikorttien Kokkola-kirjassa on J.Vikstedtin kuvaus vuodelta 1926 Nyyjoorkista:"Siellä vasta matalia majoja kohtaamme - leikkitupia lystikkäine väreineen. Vieretysten törröttää niitä vallaton rivi porrasmaisesti nousten ja laskien. Pieniä ovat tontit, pieniä ovat talot. Pieniä ovat portit piskuisten talojen välissä. Pienenpieniä ovat myös pihamaat, mutta puhtaat ne ovat kuten Pohjanmaalla aina."

Elämä on alueella kuvitellusti ollut värikästä. Kerrotaan työmiehen vaimo Matilda Bastin tarjoilleen miehille "kuumaa kuppia" mainiten lapsille, että tuo vesi oli tarkoitettu vain aikuisten yskään.
Talot purettiin harmiksemme  pois uuden tieltä 1960-luvun alussa.

LÄHTEET:
Antti Hietalahti: Postikorttien Kokkola. 2004.
Eero Huima. Nyy Joork, New york. Kokkola-lehti. 18.1. 2012.