Ullavan kirkko

Kerran kesällä päätin käydä tutustumassa Ullavaan, joka on vuodesta 2009 lähtien kuulunut Kokkolan kaupunkiin. Kuvausmatka keskittyi kirkon alueeseen. Tosin paikalle päästyäni tajusin amatöörimäisen kömmähdykseni: kameralaukusta olin viikolla tyhjentänyt tavaroita, ja epähuomiossa lyhyempi kameraputkikin oli jäänyt johonkin muualle kuin sen kuuluisi... Pahoitteluni -pitkällä putkella ei saanut ihan koko kirkkoa lähietäisyydeltä kerralla kuvaan edes:/

Keskityn kirjoituksessani kirkon ulkopuolelle näkyviin asioihin. Ullavan puukirkko ja kellotapuli sijaitsevat  Ullavan kirkonkylässä Ullavanjoen itäpuolella. Kirkko  on tyyliltään uusklassistinen.

Ullavasta tuli kappeliseurakunta vuonna  1797 ja itsenäiseksi seurakunnaksi se muodostui 1904. Vuonna 2006 Ullavasta tuli  jälleen kappeliseurakunta, kun se liitettiin Kaustisen seurakuntaan.

Ullavan kirkko on rakennettu  päädyistä viistetyksi, kahdeksankulmaiseksi tukipilarikirkoksi  vuonna 1783. Sen pitkiä sivuseiniä tukee lyhyet hirsistä salvotut ontot tukipilarit. Alunperin sen rakensi Kalajoelta lähtöisin ollut kirkonrakentaja Simon Silve'n (1747-1798, ent. Jylkkä).
Ullavan kirkko  nivoutuu tyyliltään hyvin  1700-luvun loppupuolen  kansanomaiseen pohjalaiseen rakennustaiteeseen.

Tällainen pohjalainen tukipilarikirkko kuin Ullavan kirkko on,  luetaan Suomen  puukirkkoarkkitehtuurin erikoisuuksiin.


Seinähirsien jatkoskohdat on sijoitettu niitä suojaavien onttojen lamasalvospilarien sisälle. Ulko- ja sisäpinnasta ulkonevat tukipilarit tukevoittavat seinärakennetta ja myös estävät sitä pullistumasta kattotuolirakenteiden tai vesikaton painosta. Tukipilarikirkkojen historia juontaa juurensa aina keskiajan lopulle saakka. Kaikkiaan tukipilarikirkkoja tiedetään olleen Suomessa yli sata, mutta vain 11 näistä on säilynyt nykypäiviin saakka. Ullavan kirkko on näistä  nuorin.

 Kirkossa on poikkipäädyt.  Alkujaan se on ns. oktogonin muotoinen pitkäkirkko.
 Kolmella sivulla  on ulkonevat, satulakattoiset eteishuoneet ja yhdellä  sivulla sakaristo. Ristikeskuksesta nousee  ylös lyhtytorni. Ikkunat ovat malliltaan  pyörökaariset. 

Sekä kirkon että myös kellotapulin rakentamista johti lääninrakennusmestari Johan Blomström. Kirkkoa on korjattu Lauri Heikki Kuorikosken johdolla 1900. Silloin kirkon runkoon lisättiin kolme satulakattoista eteishuonetta ja pitkälle sivulle  poikkipäädyt sekä ristikeskukseen torni.   Uusi sakaristo sijoitettiin alttarirakennelman taakse. Kooltaan kirkko on  pieni, siellä on  vain 250 istumapaikkaa.

Vuosina 1957-1958 kirkon sisä- ja ulkoväritystä on muutettu vuoden 1900 korjausta edeltävään asuun.

Kirkko ja tapuli muodostavat hyvin säilyneen kirkollisen ympäristön, joka on muodostunut jo 1700-luvulla.

Kirkon lounaispuolella, lähempänä sisäänkäyntiä, on, korkea kolminivelinen kellotapuli. Tapuli on valmistunut vuonna 1787.

 

LÄHTEET:Kaustisen ja Ullavan seurakunta. Ullavan kellotapuli. [http://www.kaustisenjaullavanseurakunta.fi/tilat/ullavan_kellotapuli] Luettu 30.9.2013.

KirjastoVirma. Johan Blomström. [http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Blomstr%C3%B6m_Johan] Luettu 30.9.2013.


Kirjasto Virma. Simon Silve'n. [http://www.kirjastovirma.net/henkilogalleria/Silv%C3%A9n_Simon] Luettu 30.9.2013.

Museovirasto.Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäräistöt. RKY.Ullavan kirkko ja vanha-Vion talo. [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4879] Luettu 30.9.2013.

Rakennusperinto.fi. Tukipilarikirkko on suomalainen erikoisuus. [http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Tukipilarikirkot/] Luettu 30.9.2013.