Ja lisää vanhoja rangaistusmuotoja...
1600-luvulla kujanjuoksu rangaistusmuotona tuli hyvin tavalliseksi. Alun perin se oli sotilaiden keskuudessa yleinen rangaistusmuoto. Kokkolassa on käytetty kujanjuoksurangaistuksia sotajoukkojen oleskellessa seudulla. Kokkolassa tiedetään kujanjuoksua käytetyn rankaisumuotona ensimmäisen kerran vuonna 1692. Tuosta lähtien sen käyttö lisääntyi aina isoonvihaan saakka. Kokkolassa kujanjuoksuun päädyttiin ainakin 27 kertaa.
Kujanjuoksu oli julkinen tapahtuma. Rangaistuksen päätarkoitus oli tietysti kurittaminen rikoksesta, mutta rangaistuksen julkinen toteuttaminen nähtiin myös varoituksen antamisena muille ihmisille. Ja tietysti tällä tapahtumalla tyydytettiin myös ihmisten sensaationälkää...
Naisia tällä kujanjuoksulla ei kuritettu, heille riitti torilla suoritettava vitsarangaistus. Vitsarangaistuksessa oli pari vitsoja, joilla kullakin lyötiin kolme iskua. Tuo vitsarangaistus vastasi arvoltaan 2½ hopeatalarin suuruista sakkoa.
Jos haluttiin erityisesti korostaa raipoilla rankaisemisen häpeällisyyttä, suoritettiin rangaistus kaakinpuun vieressä, vaikka yleensä rangaistus tapahtui raatihuoneen portailla.
.jpg)
Kujanjuoksussa sotilaat tai muu miesrivi komennettiin kahteen riviin. Syytetty riisuttiin vyötäisiin asti alasti. Tuomitun täytyi juosta rangaistuksen määräämä määrä miesrivien keskellä jokaisen rivissä seisovan iskiessä häntä ruoskallaan selkään niin lujaa kuin jaksoi.
Kujanjuoksu rangaistusmuotona yleistyi kuolemanrangaistusten harventuessa. Kujanjuoksua käytettiin myös silloin, kun tuomitulla ei ollut varaa maksaa sakkoja. Wiirilinna mainitsee artikkelissaan, että edestakaisin juoksu kahteen riviin asetettujen sadan miehen välitse vastasi arvoltaan kahdeksan hopeataalarin sakkoja. Tosin Kokkolassa saatiin kujanjuoksuun yleensä vain viisikymmentä, joskus ainoastaan kolmekymmentä miestä. Tällaisissa tapauksissa
rangaistavaa juoksutettiin kujaa useampaan kertaan...
Yllä:Puolalais-saksalaisen Daniel Nikolaus Chodowieckin (1726-1801) työ rangaistuskäytännöistä.
Yleisesti raippa- ja vitsarangaistuksista vastasi profossi eli kaupungin piiskuri. Rangaistus suoritettiin vitsoilla tai raipoilla pareittain. Jokaiselle parille tuli antaa kolme lyöntiä. Lisäksi rangaistuksen aikana rikollinen oli sidottuna kaakinpuuhun. Rangaistuskäytännöt olivat 1600-1700-luvuilla vielä hyvin mielivaltaisia. Vuonna 1707 kaksi kokkolalaista renkiä oli erehtynyt varastamaan isännältään. Tämän teon seurauksena heidät tuomittiin ensin juoksemaan seitsemän kertaa kujanjuoksu ja tämän jälkeen heidät vielä lähetettiin kuudeksi vuodeksi pakkotyöhän Ruotsiin Marstrandin linnoitukseen...
Joskus rangaistus otti fyysisesti todella lujille. Rangaistava saattoi jopa tuupertua maahan jääden puolikuolleena makaamaan torille, ennen kuin kykeni selvittämään koko rangaistuksensa loppuun saakka. Kokkolassa kujanjuoksurangaistukseen tuomittiin mm. eräs talonpoika, joka oli rikkonut tupakkakauppaa koskevia lakeja. Torin sijasta rangaistus suoritettiin myöhempinä aikoina Suntin haassa.
LÄHTEET: Kokkola.fi. Kustavilainen aika. Rangaistuksia ja järjestyksenpitoa. [http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/rangais.htm] Luettu 10.1.2015.
Kokkolan kaupungin historia, osat 1-2. 1984, s. 74, 76.
Wiirilinna, A. Onko Kokkolassa poltettu noita? Rangaistukset ja rangaistuspaikat "vanhaan hyvään aikaan." [http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/poltnoi.htm] Luettu 28.2.2015.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti