keskiviikko 24. kesäkuuta 2015

Tankarin kirkko, osa 3 irtaimisto

Tankarin kirkossa on runsaslukuisten taulujen lisäksi vain melko vähäinen määrä muuta irtainta.
Tässä kuitenkin koontina irtaimistoa !

 
 

Vanhin kolehtihaavi on alla olevassa kuvassa oleva oikeanpuolinen kapistus. Itse asiassa haavista on jäljellä alkuperäisestä  ainoastaan runko, johon kuuluu kukkaron rautarengas tuppineen, läpimitaltaan 4 cm:n  kello sekä  musta, sorvattu ja profiloitu  puuvarsi. Haavin läpimitta on 13 cm.
 
Nyt joku ihmettelee, miksi ihmeessä haavin varressa on kello. Ihmettelin minäkin, mutta sain selvitettyä mysteerin.  Varressa olevaa pientä  kelloa täytyi kilauttaa, mikäli seurakuntalaisella ei ollut kolehtia kerättäessä varaa laittaa rahaa haaviin! Jotenkin mykistävän ihmeellistä on ollut kirkon kontrolli entisaikoina! Asetan itseni hetkeksi varattoman sanankuulijan asemaan siellä perimmäisessä penkissä - haavin tullessa kohdalle kilautanko kelloa, vai teeskentelenkö muina miehinä, että ropo on jo tipautettu haaviin?  "Kun kolikko kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa"... Siirrän haavin harras ilme kasvoillani  eteenpäin...
 
Haavi kunnostettiin vuonna 1964, jolloin se puettiin uuteen  sinipunaiseen samettikukkaroon, jossa on samanväriset tupsut ja punokset. Haavi on vuorattu harmaalla kankaalla. Haavin varsi toimi myös oivana unilukkarina sillä töytäistessä saarnan lämpöön nukahtanutta. Nukahtamisesta kirkon penkkiin joutui maksamaan sakkorahaa...Auttoikohan silloin, jos kilauttikin vaan kelloa:)

Vasemmanpuoleinen kolehtihaavi on saatu lahjoituksena Kokkolan  reserviupseerikerholta vuonna 1954. Haavissa on musta sileä puuvarsi sekä hopealyötteet. Varren hopealyötteessä on kaiverrus "TANKAR 1954. -KOKKOLAN RESERVIUPSEERIKERHO."  Leimassa on näkyvissä numero 813 H. Punokset  ovat keltaista lankaa ja kultalankaa kierretyllä punoksella. Suunreunus on palmikoitu. Siinä on sekä ristejä että omega-merkkejä.  Kukkaro-osa on punaista samettia. Vuoriosa on musta. Haavin läpimitta on 14 cm.

                                            


Tästä alla olevasta mustasta lyhytvartisesta kolehtihaavista en valitettavasti löytänyt tarkempia tietoja. Jos joku tietää, minua saa avartaa tiedolla!

                            

Joka tapauksessa haavissa on runsas kangasvuoraus.      

                            

Saarnastuoli on vaakasuoraan laudoitettu.  Kirkon puoleisessa saarnastuolin  julkisivussa on profiloitu reunus. Kirjalauta halkoo koko saarnastuolin reunaa. Saarnastuolin pohjoissivulle on kiinnitetty polvistumispenkki .Saarnastuolin etelän puolella on  alttarikaide, jossa on hylly, pulpettilauta ja matala penkki. Reunimmaisena rakennelmassa on  kiinteä numerotaulu.


                            

Käynti saarnastuoliin   on etelän suunnasta päätyyn kiinnitetyn penkin ja alttarikaiteen välistä. Koriosa on maalattu sisäpuolelta ohuella keltamaalilla. Sisäpuoli on koristeltu pisteviivoilla, isoilla X-merkeillä sisäänpäin kääntynein sakaroin ja muunlaisilla punaruskeilla kuvioilla.

Alttarikaiteen hyllyltä löytyy  vuonna 1799 Göteborgissa painettu Carl Gustav Ekmansonin saarnavuosikerta ja rippipuheet - "Prädikniingar och Skrifte- Tal En Årgång, Af /Carl  Gustaf Ekmanson, /Andra Uplagan Götheborg 1799. "

Kirjassa on myös merkintä: "Denna Postilla är Tankar Fiskar Ställe tillhörig. Upbundet hos B.M. Damström. Kost:r 2 Riks.Johan Kankonen Hamn Fogde. (Tämä postilla kuuluu Tankarin kalastuspaikalle. Sitonut B.M. Damström. Maks. 2 riikintaalaria. Satamavouti Johan Kankonen.)"

Kirkosta  löytyy virsikirja vuodelta 1780 ja ruskeisiin nahkakansiin vuonna 1817 sidottu katekismus. Catechismuksen ensimmäiselle sivulle on musteella kirjoitettu "Kostar i Jndbindnings I Rdrr 24./ och är betalt af Johan Ericson Jntola/G Carleby den 29 Oct. 1817 (4?)/L?:Er?:Damström. "

                              

Kiinteästi saarnatuolissa kiinni oleva numerotaulu  on kiinnitetty balusterin muotoiseen (=pieni, profiloitu pylväs) sorvattuun runkoon. Taulun kehykset ovat nelikulmaiset. Taulun keskiosan läpileikkaus on S-muotoinen. Taulun vaaleat  irtonumerot on kiinni nauloissa kirkon seinässä.


                                     

Kirkon  saarnastuolin kaiteilla komeilee kaksi kynttilänjalkaa. Ne on ostettu kirkkoon vuonna 1957 Tankarin luotsinrouvien toimesta.  Kynttilänjalat hankittiin J.V. Kantolan  kultasepänliikkeestä. Aurinkoisena  päivänä kirkossa käydessä kirkko vaikuttaa valoisalta, mutta voi vain kuvitella, kuinka pimeää valaisemattomassa kirkossa on aikaisempina vuosisatoina synkällä ilmalla ollut... 

 
Hopeisissa kynttilänjaloissa on kumpaisessakin yksi kynttilänsija. Sen alla on pyöreä solmu. Kynttilänjalka on koristeltu pakotetuin, kaarevin ruotein. Jalkaosaan on kaiverrettu teksti "LUOTSINAISET/1957." Korkeutta kynttilänjaloilla on 17,5 cm.
 
 
 
 

Kirkossa on "vaivaisukko", jota ei ensisilmäyksellä helposti huomaa, koska se on pieni ja mitäänsanomattoman näköinen. Se on kirkon oviaukon viereisessä takaseinässä. "Uhritukki" ei muistuta perinteistä ihmiskuvaa, vaan se on kirkon karuuteen sopiva pelkistetty aukko ovessa. Aukko on sisäpuolelta peitetty koverretulla puupalalla. Puussa on sekä rautaheloitus kiinnitettynä sisäseinään että lukko. Koverrettu tukki on  noin 66 cm korkuinen.

                                           

Rahat uhritukkiin työnnetään sisään laudanpalasessa  olevasta naulatulla pellillä ympäröidystä aukosta.

Alimmaisena kuvana  on rannikkokirkoille tunnusomainen  kalastajavene kirkon katossa. Vene on vuodelta  1966.Tästä myöhemmin erillisessä päivityksessä lisää...


                         


LÄHTEET:

Kaarlelan pitäjän historia I. 1969. Tankarin kappeli. Esineistö, s.160- 173.

Tankarin majakka. Mummo matkabloggaa.[http://www.rantapallo.fi/mummomatkabloggaa/2014/07/10/tankarin-majakka/] Luettu 5.6.2015.

Birger Räbb. Tankarin kirkko. Opasvihko Tankarin kirkossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti