keskiviikko 18. marraskuuta 2015

Vaakunakilpi Kaarlelan kirkossa

Kaarlelan kirkon seinällä on jännittävän näköinen esine. Usein olen miettinyt, mikä se on. Nyt tiedän!

Kyseessä on vaakunakilpi.


Vaakunakilven omistaja on ollut vapaaherra Simon Daniel Baron. Hänet on haudattu kirkon lattian alle. Vaakunakilpi on ollut kirkon seinällä jo vuodesta 1736.

Simon Baron (Barohn) oli Pohjanmaan jalkaväkirykmentin komppaniapäällikkö, majuri ja karoliini. Hänet on haudattu 10.10. 1732 ilmeisestikin kuorin pohjoispuolelle, koska hänen vaakunakilpensä ripustettiin myöhemmin kuoriparven lähelle.

Vaakunakilven paikkaa vaihdettiin kirkossa vuonna 1751 siirtämällä se alttaritaulun oikealle puolelle. Kilven vieressä on alun perin ollut asetteilla myös kolme miekkaa, mutta ne on kirkon seinältä  varastettu 1800-luvun loppupuolella.

Kilvessä on mielenkiintoisia yksityiskohtia. Yläosassa on harmaa haarniska sulkatöyhtöineen.




Ylemmässä soikion muotoisessa  kyltissä kerrotaan vanhalla ruotsilla Herr Simon Daniel Baronin elämän tärkeistä tapahtumista.

Alemmassa kolmion  muotoisessa kyltissä puolestaan on mitä ilmeisimmin tekstiä Simon Baronin puolisosta "Välborne fruen : Fru Helena Baron."
Jos saan oikein tekstistä selvää, rouva on kuollut 7.10.1732.

Kilvessä on alimmaisena maininta vuodesta 1736, ilmeisesti siis kilven esillelaittovuodesta.


Kaarlelan pitäjän historia I kerrotaan, että  kirkonkirjoista on selvinnyt jonkin verran Baronin vaiheista. Simon Baron osasi venäjää ja " tiesi miten venäläisten kanssa olisi seurusteltava." Siksi hänet lähetettiin vuonna 1700 Narvasta Novgorodiin   kuvernöörin ja kenraali Ivan Jurjevitsh Trubetskoin  luo. Baronilla oli matkassaan mukana mm. Kaarle  XII kirje tsaari Pietarille, mutta sitäkin tärkeämpänä tehtävänä Baronilla oli ottaa selville, aikovatko venäläiset jatkaa sotaa, vai ovatko he valmiita rauhaan.

Baronin reissu ei kuitenkaan osoittautunut helpoksi. Tsaari lähimpien miestensä kera kohteli Baronia "julmasti ja epätavallisen ankarasti  ja piti häntä vankina venäläisten leirissä Narvassa." Baronin kerrotaan lopulta palanneen takaisin "surkuteltavassa kunnossa"  venäläisten tappion jälkeen ja joutuneen vielä vuonna 1704 uudelleen vangiksi Narvassa jääden rauhantekoon saakka sotavankeuteen. Sodan jälkeen Baron ylennettiin majuriksi ja hän sai myös kapteenin viran Pohjanmaan rykmentin yhdeksännessä komppaniassa.


LÄHTEET:

Kaarlelan pitäjän historia I, 1969, s. 140.

Kokkolan suomalainen seurakunta. Kaarlelan kirkon historia. [http://www.kokkolansuomalainenseurakunta.fi/tilat/kaarlelan_kirkko/kaarlelan_kirkon_historia] Luettu 1.8.2015.

2 kommenttia:

  1. Kiitos heraldiikka-aiheisesta artikkelista! Siihen on valitettavasti päässyt pujahtamaan pieni virhe.

    Kyseinen vaakunakilpi ei voi olla vapaaherran vaakuna, sillä ruotsalais-suomalaisessa heraldiikassa vapaaherran kilven päällä on kaksi kypärää ja kreivin kilven päällä kolme.

    Yksi kalterikypärä medaljonki kaulassa on (tittelittömän) aatelisen tunnus. Aatelittomat puolestaan käyttävät pistokypärää ilman kaulakorua.

    Herra ja rouva Baro[h]niin viitataan teksteissä sanalla "välboren", 'jalosukuinen'. Tämäkin viittaa tavalliseen aatelissukuun. Vapaaherrasta ja hänen vaimostaan olisi käytetty sanaa "högvälboren", 'korkeajalosukuinen'.

    Simon Daniel Baro[h]n ja hänen veljensä Henrik Johan naturalisoitiin Ruotsiin kesäkuussa 1731 ja introdusoitiin ritarihuoneeseen myöhemmin samana vuonna. Aatelissuvun rekisteröintinumero on A 1851. Baro[h]nin aatelissuku sammui, kun Henrik Johanin ainoa poika Carl Johan kuoli naimattomana ja lapsettomana vuonna 1764.

    [1] esim. Kimmo Kara (toim.): Heraldiikan opas. Suomen Heraldinen Seura, Porvoo, 1998.
    [2] https://www.adelsvapen.com/genealogi/Barohn_nr_1851

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tästä sivistävästä täydennyksestä! Aivan uutta tietoa minulle!

      Poista