1800-luvun suurpalojen jälkeen Kokkolassa ei ole ollut saman suuruusluokan tulipaloja. Tai voisi sanoa, että palotyypit ovat olleet aivan toisenlaisia. 29.7. 1914 oli tosin suurpaloksi luokiteltava tulipalo, ns. korttelipalo, jossa paloi 6 taloa Kustaa Aadolfinkadun länsipuolelta ja kaikkiaan 12 rakennusta vaurioitui. Samoin aseman lähellä sijainnut hotelli paloi myös jossain vaiheessa.Tästä minulla ei ole tarkempaa tietoa.
Tunteikkaksi ja dramaattiseksikin voi sanoa loppiaisaamuna 1958 tapahtuneen Kokkolan kirkon tulipaloa. Vuonna 1877 valmistunut puinen ristikirkko Kokkolan keskustassa oli kaupungin toinen samalla paikalla oleva kirkko. Se paloi maan tasalle 6.1.1958. Kirkko oli syttynyt tuleen 5-6 aikaan aamuyöllä ilmeisesti kirkon lämmittämisen seurauksena.
Kirkon mukana tuhoutui paljon arvokasta kirkkotarpeistoa, kuten vuonna 1952 hankitut lähes uudet urut, lampetit, kynttiläkruunut ja kirkonkellot. Messukasukat saatiin pelastetua sakastista. Onni onnettomuudessa oli, että talvesta johtuen tuli ei päässyt leviämään viereiseen vanhaan kaupunkiin, Neristaniin. Uusi kirkko rakennettiin samalle paikalle.
Hieman erilainen tulipalo oli ns. Esson suurpalo 1973 Ykspihlajassa. Paloa saapui sammuttamaan paloautoja 16 paikkakunnalta sekä helikopteri virka-apuna Ruotsista saakka. Sammutusvaahtonesteitä kuljetettiin paikalle ympäri Suomea. Sammuttajia oli vastassa yli 10-metriset liekit. Vettä sammutusta varten saatiin merenrantalaiturilta 400-500 metrin etäisyydeltä. Koko järeämpi letkukalusto oli käytössä. Vain kolmisenkymmentä pääjohtoa saatiin selvitetyksi. Käytettävissä oleva vesimäärä oli huono.
"Puhelin soi Kokkolan Kolumäellä joskus kuuden jälkeen aamulla. Kalenterissa oli keskiviikko, toukokuun 23. päivä. Vuosi oli 1973.
Lars Syrjä nosti luurin. Langan toisessa päässä oli Sementtivalimo Syrjän työnjohtaja Sune Talus. Vapaapalokuntalainen, jonka kotiin oli hieman aikaisemmin tullut ns. pitkä soitto. Ei normaalia toisteista hälytysääntä, vaan yhtenäinen pitkä soitto. Se oli vapaapalokuntalaisille merkki palohälytyksestä.
”Katsopa ulos, Esso palaa”, Sune Talus kehotti Syrjää.
– Älä nyt höpise, minä vastasin, Lars Syrjä muistelee 44 vuoden takaista epäuskoista aamuhetkeään.
Talus ei ryhtynyt väittelemään. Kehotti toistamiseen katsomaan ikkunasta ulos.
Katsottavahan se oli.
– Minä sitten katsoin ja totesin, että ei helkkari, kauhea musta savu nousee taivaalle.
Sen jälkeen syntyi Syrjän pojan niveliin liikettä."
Ilmeisesti palo oli saanut alkunsa, kun säiliöautokuski oli tankkauksen jälkeen unohtanut sulkea pumppuhuoneen sähköventtiilin, joka ylikuumeni. Sen seurauksena satamillinen putki syöksi bensaa pumppuhuoneen lattialle..
Palo saatiin sammutettua reilun parin vuorokauden kuluttua. Kuin ihmeen kaupalla yhtään ihmishenkeä ei palossa menetetty. Jälkivartiointi alueella lopetettiin 31.5.1973.
Lähes 11 miljoonaa litraa polttonesteitä oli ennättänyt palamaan savuna ilmaan. varastoalueella joko paloi tai räjähti kaikkiaan 11 ja lukematon määrä tynnyreitä. Ainoastaan kolme säiliötä jäi pystyyn.
Uusimmista paloista mainittakoon vielä yksittäinen Kokkolan vanhan lyseon tulipalo Kokkolan ydinkeskustassa 1990. Palo suojellussa rakennuksessa oli tuhopoltto. Yksinteoin tehdystä murhapoltosta ja yksinteooin tehdystä törkeästä rakennussuojkelulain rikkomisesta tuomittiin kokkolalainen Frejvid Nils Gustav Porko 3 vuodeksi ja 9 kuukaudeksi vankeuteen ja maksamaan korvauksia noin 780000 markkaa. yksinteoin tehdystä murhapoltosta ja yksinteoin tehdystä törkeästä rakennussuojelulain rikkomisesta 3 vuodeksi 9 kuukaudeksi vankeuteen sekä maksamaan korvauksia yhteensä noin 780000 markkaa. Nykyisin palaneen lyseon paikalla on kaupunginkirjasto.
LÄHTEET:
Helsingin sanomat. Kotimaa. Kokkolan lyseon polttaja tuomittiin murhapoltosta vankeuteen. [http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002992429.html] Luettu 19.7.2017.
Keskipohjanmaa. Tulimyrsky Ykspihlajassa. Esson varastoalueen tulipalo oli sammuttajien painajainen, jota uteliaat saivat kuvata kaikessa rauhassa. [https://www.keskipohjanmaa.fi/143281/tulimyrsky-ykspihlajassa/s/10a5d3bf] Luettu 19.7.2017.
Pelastustieto. Säiliöaluepalo Kokkolassa 6/1973. [ http://pelastustieto.fi/arkistojuttu/sailioaluepalo-kokkolassa-61973/] Luettu 19.7.2017.
Risto Suikkari. Paloturvallisuus ja kaupunkipalot Suomen puukaupungeissa - historiasta nykypäivään. Lisensiaattityö. Oulun yliopisto 2007. [http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789514286995.pdf] Luettu 13.7.2017.
Annikki Wiirilinna. Kuusi kertaa on Kokkolassa riehunut suuri tulipalo. Keskipohjanmaa 8.6.1970. [http://www.kokkola.fi/palvelut/kirjasto/kotiseutuaineisto/wiirilinna/fi_FI/kuusi_kertaa_on_kokkolassa_riehunut_suuri_tulipalo/] Luettu 7.5.2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti