sunnuntai 19. tammikuuta 2020

Neuvostosotilaiden hauta Kälviän Riipassa

              

Tämänkertaista kohdetta olin jo kauan suunnitellut kuvaavani. Olin lukenut siitä hajanaisia, muutaman rivin mittaisia tietoja muutamasta lähteestä, mutta asia vaati ehdottomasti käynnin kohteella ja lisätutkimisen. 

Kesäinen ajelu Kälviän suuntaan. Ajelen Vuolteentiellä etsien muistomerkkiä. Kerrankin opastus on hyvää. Seutua tarkemmin tuntematta löydän opastekyltin pikkutielle helposti  koilliseen kohdasta Vuolteentie 313 syrjäiseltä hiekkatieltä. Siellä on sotahistoriallinen muistomerkki ja neuvostosotilaiden hautapaikka. 






Puuaita on hyvä maamerkki metsätien reunustalla. Pysäytän auton ja astelen uteliaana paikalle. 

Punainen, hieman jo vahvimman värinsä kadottanut matala puuaita, kätkee sisälleen betonisen muistomerkin. Alueelle on haudattu neuvostosotavankeja ja harmaa betonipaasi on muistomerkki juuri heille.

Kälviän Vuolteella oli  Toisen maailmansodan aikana syyskesästä 1941 tammikuulle 1942 saakka haavottuneiden  neuvostosotilaiden vankileiri  numero 18. Vuolteen leirille tuotiin toipilaita Kokkolassa sijainneesta sotavankisairaalasta. Kokkolan sairaala käsitti itse asiassa  kuusi erillistä sijoituskohdetta; osasto 1 toimi Chydeniuksen kansakoululla, osasto 2 Renlundin kansakoululla, osasto 3 Ruotsalaisella yhteiskoululla, osasto 4 Suomalaisella kansakoululla, osasto 5 Työväentalolla ja osasto 6 Yhteislyseolla.


Vangit, jotka leirille sotasairaalasta tuotiin, tulivat Vuolteelle  nimikkeelle "sotasairaalassa tervehtyneiden keräysleiri." Ajatus tuntuu itsestäni aika karmivalta - ottakaapa kohdallenne ensin haavoittua, parannella sitten vointia  aikansa   vieraassa maassa ilman kielitaitoa sotasairaalassa ja kun vointi jonkin verran kohenee, niin suuntana onkin työleiri talvipakkasissa ja alkeellisessa majoituksessa metsän keskellä. Että sellaisia tervehtyneitä...


Vankien tehtävänä oli kaivaa nykyisen Marinkaisnevan kuivatusojaa. Löydän ensin tiedon, että leirillä oli varaus- ja vastaanottokyky  200 sotavangille. Lisäksi Kälviällä toimi maataloissa kaikkiaan sata sotavankia - heistä muuten yksi anoppinikin kotitilalla.


Kovan etsimisen jälkeen löydän kuin löydänkin tietoa leirillä olleiden todellisista määristä, määrät tyrmistyttävät suhteutettuina alkuperäissuunnitelmiin:

16.8.1941  120 sotavankia
23.8.1941  132 sotavankia
30.8.1941  140 sotavankia
6..9.1941  167 sotavankia
13.9.1941  466 sotavankia
25.10.1941  690 sotavankia

Vankien olot eivät olleet kaksiset. He asustelivat pahviteltoissa, eikä ruokaakaan ollut riittävästi. Useat haavoittuneet vangit menehtyivät. Vaikka ajatuksen tasolla ensin ajattelee vankeja silloisiksi vihollisiksi, puskee heti seuraavana ajatuksena mieleen, että ansaitsivatko he tällaisen elämän. Sota on aina sotaa ja loppupeleissä ei yksilötasolla taida voittajia olla. 

Leirin päällikkönä toimi 18.6.1941-297.1.1942 alikersantti /sotilasvirkailija J.E.Miekkola. Lääkärinä  leirillä toimi 19.8.1941 lähtien kunnanlääkäri L. Sarila.

Leirillä menehtyi kaikkiaan 35 sotavankia, ketään heistä ei ammuttu. Vuonnna 1941  kuolleita oli 15 sotavankia ja vuonna 1942 20 sotavankia.




Hyökkäysvaiheen aikana  vangiksi Vuolteelle sijoitettuja vankeja käytettiin myös halkometsätöissä  talvella 1942. Tästä hankkeesta kuitenkin luovuttiin, koska vangeilla oli käytössään  vain huonoja, talviolosuhteisiin sopimattomia ja ainoastaan  kesäolosuhteisiin tarkoitettuja varusteita.



Muistomerkissä on perinteiseen tapaan viisisakarainen tähti, "punatähti, " joka viestii juuri neuvostosotilaiden hautamuistomerkistä. 

Suomessa on Venäjän suurlähetystön tiedon mukaan yli 90 venäläisten ja neuvostoliittolaisten sotilaiden hautapaikkaa. Vanhimmat ovat aina Suuren Pohjan sodan (1700-1721) perua, lisäksi löytyy Krimin sodan (1853-1856), Talvisodan (1939-1940) ja Suuren Isänmaallisen sodan (1941-1945) aikana kuolleiden sotilaiden hautoja. Kaikkiaan veljeshaudoissa lepää yli 14 tuhatta Venäjän keisarikunnan ja Neuvostoliiton sotilasta. 



Vuonna 1992 määrättiin sotavainajien muiston vaalimistyö kahdenvälisessä sopimuksessa yhteistyöstä toisen maailmansodan seurauksena sekä Venäjällä kaatuneiden suomalaisten sotilaiden että Suomessa kaatuneiden venäläisten (neuvostoliittolaisten) sotilaiden muiston vaalimiseksi.

Sopimuksen mukaan Suomen tasavallan hallitus turvaa Suomen alueella olevien venäläisten (neuvostoliittolaisten) sotilaiden hautapaikkojen ja muistomerkkien suojelun ja oikeuden niiden säilyttämiseksi määräämättömäksi ajaksi. Sopimuksessa määritellään, että kumpikin osapuoli huolehtii kustanuksellaan alueellaan olevien toisen sopimusosapuoleten sotilaiden hautausmaiden ja muistomerkkien hoidosta ja ylläpidosta.



Hauta-alue on hyvin hoidettu. Kivipaasi  on ulkonäöltään  mielestäni kuin venäläinen hiippalakki. Se kuvastaa heti ensinäkemältä jotain hyvin venäläisen oloista. Kivipaadessa on laatta, jossa on ylempänä teksti venäjäksi ja alimmaisena suomeksi " Tähän on haudattu 35 neuvostosotavankia." Vieressä on valkea taulu, johon on venäläisin kirjaimin kirjoitettu vainajien nimet sekä heidän syntymä - ja kuolinvuotensa. 

Olisipa mielenkiintoista saada selville enemmän näistä menehtyneistä ja minkä verran heidän jälkipolvensa tietävät heidän viimeisestä maallisesta majastaan.




Hauta-alue on mykistävä. Suuret hongat kasvavat aidan sisäpuolella. Varsinaisia hautakumpuja ei ole näkyvissä.








Mieltäni jää pohdituttamaan  hauta-alueen hyvin hoidettu yleisilme. Kuka tätä aluetta  mahtaa hoitaa?Netin kautta  availen keskustelua aiheesta ja saan kuin saankin vinkin henkilöstä, joka  voisi tietää asiasta jotain!

Henkilö, jonka kanssa vaihdoin tietoja  aiheesta, kertoi haudoista mielellään, mutta sovimme, että en mainitse haudan hoitajasta ja lähdetiedoista koko nimeä julkisuuteen.

Nainen, joka asiaa minulle avasi, kertoo, että aikaisemmin hautaa hoiti eräs haudan lähistöllä  asunut pariskunta. Sen jälkeen hoitovastuu siityi Kälviän Ev. lut. seurakunnalle. Seurakunnan liityttyä Kokkolan seurakuntayhtymään, hoitovastuu siirtyi Itä-Suomen Lääninvirastoon.  Haastattelemani nainen kertoo hoitaneensa pienestä lapsesta lähtien  vanhempiensa kanssa aluetta, koska  he asuivat lähistöllä. Kesäisin he veivät haudoille kukkasia, jouluisin kynttilän. Aivan liikutun... Nainen  kertoo myös, että hänelle oli  jotenkin vain luonnollista  jatkaa tätä perinnettä myöhemmin omien lastensa kanssa.

Lääninvirastosta tiedusteltiin, kuka olisi halukas hoitamaan jatkossa hauta-aluetta Kälviän siirryttyä Kokkolan seurakuntayhtymään. Nyt muutaman vuoden ajan hauta-alueesta on vastannut tavoittamani  naisen poika, Mikael, joka siis halusi itsestään mainittavan ainoastaan etunimen verran. Mikaelilla on solmittuna työsopimus hautojenhoidosta Itä-Suomen Lääninviraston kanssa.

Haastattelemani nanen kertoi myös, että paikallisesta Venäjäseurasta, joka toimii Kokkolanseudulla, käy joku haudalla ilmeisesti ainakin Voitonpäivänä, eli 9.-12.6. vuosittain.


Olen todella otettu, että hauta-alue on  näin siististi hoidettu, kiitos Mikael siitä!




LÄHTEET:

Finlex. Valtiosopimukset. 95/1992. [https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1992/19920095] Luettu 10.12.2019. 

Keski-Pohjanmaan liitto. Rakennettu kulttuuriympäristö. Liite 2.2014, päivitetty 2015.  s. 38. [http://www.keski-pohjanmaa.fi/Data/Upload/4ad3a299-232c-4fd6-9dea-f311b9a3fdbc_Liite2_Keski-Pohjanmaan%20IV%20vaihe%20maakuntakaavan%20kaavaselostukseen.pdf] Luettu 118.8.2019.

Paikkakertomuksia Keski-Pohjanmaalta. Pohjanlahden Rantatie-hanke. Turun yliopisto 2011, s. 24.  [https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/72442/pohjanlahdenrantatiehanke_keskipohjanmaa_2011.pdf?sequence=1&isAllowed=y]  Luettu 3.12.2019.

Sotavangit Suomessa 1941-1944. Suomen historia. [http://suomenhistoriaa.blogspot.com/2008/12/sotavangit-suomessa-1941-1944.html] Luettu 3.12.2019. 

Talvi-, Jatko- ja Lapinsodan sotavanki- ja siviilileirit 1939-1944, toimittanut Lars Westerlund, s. 98-99.  [https://arkisto.fi/uploads/Julkaisut/monografiat/Vankileirien_kasikirja_web.pdf] Luettu 3.12.2019. 

Vanhoja kuvia Kälviältä. File 28/30. [http://www.vanhakalvia.fi/galleria/displayimage.php?pos=-40] Luettu 3.12.2019. 

Venäläisten (neuvostoliittolaisten) sotilaiden hautapaikat Suomessa.  Venäjän suurlähetystö Suomessa. [https://helsinki.mid.ru/web/helsinki-fi/venalaisten-neuvostoliittolaisten-sotilaiden-hautapaikat-suomessa] Luettu 10.12.2019.

6 kommenttia:

  1. Kiitos mielenkiintoisesta jutusta

    VastaaPoista
  2. Kiitos, omasta mielestänikin oli mielenkiintoista tähän paneutua:)

    VastaaPoista
  3. Just äsken kävin, hoidettu alue.hyttysiä.kyltti mutkilla.retkikartassa muistomerkki merkki, ei textiä.

    VastaaPoista
  4. Joo, asiasta ennalta tietämätön ei kovin paljoa saa noista merkki-infoista. Lopultakin olisi hyvin pieni vaiva ne kerralla pistää esille...
    -Kiviminna-

    VastaaPoista
  5. Kiitos tästä jutusta, suorastaan mykistäviä tarinoita.

    VastaaPoista
  6. Oi, kiitokset palautteesta! Koskettava paikka tämä oli itsellenikin...
    -Kiviminna-

    VastaaPoista