Loveen lankeaminen

Moni on varmaan kuullut sanottavan, että joku lankesi loveen. En ole tuota itse ainakaan koskaan sen kummemmin tullut miettineeksi. Mutta niinpä  vain tuo sanonta kertookin noituuudesta! Kukapa olisi uskonut...

                                           

Langeta loveen. Yksittäisinä sanoina tarkastellen langeta tarkoittaa lähinnä putoamista. Arkikielessä sanalla on mielettömän monta eri käyttötarkoitusta. Puhutaan esimerkiksi, että joku lankesi kiusaukseen, velka lankesi maksettavaksi tai arpa lankesi hänelle. Sananlaskussakin mainitaan "joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa." Mutta myös sade voi langeta maahan tai kukapa ei muistaisi virttä "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie", jossa mainitaan "on pimeä korpi ja kivinen tie ja usein se käytävä liukaskin lie. Jo lapsikin helposti langeta vois, jos käsi ei kädessä enkelin ois. "

Lovi taas voidaan käsittää kuopaksi. Sivistyssanakirjan mukaan lovi tarkoittaa sekä rakoa, pykälää, yliluonnollista paikkaa että olotilaa ja arkikielessä myös naisen alapäätä...Puhekielessämme langeta loveen tarkoittanee nykyään jonkinlaista haksahtamista, kuten että osti jonkun houkuttelevan tuotteen mainoksen perusteella, joka ei sitten vastannutkaan odotuksia.

     

Loveen lankeaminen on muuten mainittu jo raamatussakin! "Näin puhuu hän, joka kuulee Jumalan puheen, joka näkee Kaikkivaltiaan näkyjä, joka lankeaa loveen ja jonka silmät avataan." Tuo on mainittu Vanhassa testamentissa 4. Mooseksen kirjassa  24:4. Tekstiä tarkemmin tutkiessani saan siitä käsityksen, että Bileam-niminen mies on alkujaan  ollut noituuksien harjoittaja, mutta sittemmin  tullut Jumalan kirkkauteen ja  ymmärtänyt taikakeinojensa olleen vääriä tekoja. 

Noita on  hyvin vanha sana ja sen  on  alkujaan tarkoittanut tietäjää eli shamaania. Tietäjät olivat entisaikoina  arvokkaita. He tukivat ihmisiä sairauksissa. Lovi käsitettiin  yliluonnolliseksi paikaksi  tai olotilaksi. Se oli kuin aukko arkitodellisuuden ja alisen maailman välillä. Alinen maailma oli esi-isien asuttama tuonela tai vainajala.

Suomalaisessa perinteessä tietäjän matkaa vainajalaan kutsuttiin loveen lankeamiseksi. Tällöin tietäjä vaipui hurmokseen eli vaipui transsiin. Kun tietäjä oli hurmoksessa, hän samalla teki sielunmatkan tuonpuoleiseen. Loveen langennut kävi kysymässä tuonpuoleisessa neuvoja esivanhemmiltaan vaikkapa muuttumalla linnuksi tai karhuksi ja matkaamalla neuvoja kysymään. 

Saamelaiset noidat käyttivät hurmokseen vaipumisessa apunaan noitarumpua. Nenonen  kertoo tutkimuksissaan, että shamanistisistä noidista löytyy  Suomesta vain  niukasti tietoa. Pappien kuitenkin kerrotaan hävittäneen noitarumpuja ja palvontapaikkoja.

Missä lovi sijaitsi? Tiedetään, että se saattoi olla vaikka järven alla pohjassa olevan kuopan takana, jossa oli toinen järvi. Se vastasi saamelaisten käsitystä Saivo-vainajalasta, jossa Saivo on saamelaisten muinaisuskoon liittyvä paikka, kaksipohjainen saivo-järvi. Myöhäisempinä aikoina Saivo yhdistettiin myös pyhiin saivo-tuntureihin.  Saivo-henget olivat  saamelaisnoitien apu- ja suojelushenkiä.  

Tietäjän tai noidan langettua loveen irtoaa hänen henkensä. Näin henki voi sitten matkata   minne vain, kuten taivaankantten väliin tai päälle tai olla  muiden haltijoiden ja henkien kanssa tekemisissä. Kuka vain saattoi pyytää henkiä auttamaan itseään tai jotakuta muuta. Oli myös mahdollista, että henkiä pyydettiinkin häiriköimään.  Perinnetiedossa puhutaan myös lovesta nostamisesta.

Nämä kalma- ja tietäjäasiat kiinnostavat minua kovasti, ehkä näissä olisi ainetta nykyajan uusiksi tarustoiksi ihan maailmanlaajuisesti markkinoiden! Suomen Kansan Vanhoista Runoista (SKVR) löytyy myös mainintoja lovesta nousemisesta. Luonnon nostamisella tarkoitetaan tietyn mielentilan saavuttamista loitsimisen onnistumiseksi. Tietäjän haltija on näissä runostoissa hahmotettu konkreettiseksi olioksi, joka nousee rinnalle kulkemaan.

                                                         "Nouse, luontoni, lovesta.

                                                          havon alta, haltijani.

                                                          havon alta hattu peässä.

                                                          Kiven alta kinnas keässä!

                                                             -SKVR 14, 526-

Lohtajalla vuonna 1663 kerrottiin, että Antti Antinpoika Tokoilla oli noitarumpu (lapp trumba). Ei ole varmuutta, mistä Antti oli rumpunsa saanut, mutta kaiketikin lappalaisilta. Alioikeuden pöytäkirjasta tätä Antin tapausta koskien ei löydy tapauksen todistajilta mainintaa rummuttamisesta tai loveen lankeamisesta. Antti joutui raastuvan eteen, koska hän oli kerskunut, että kykenisi nostattamaan sudet ja karhut vihollistensa elinkeinoa tuhoamaan.

Varokaapa vain, että ette lankea loveen!

LÄHTEET: 

Elli Neidin Unelmia[http://elli-neidin-unelmia.blogspot.com/2015/08/loveen-lankeaminen-ja-haltioituminen.html] Luettu 5.4.2021. 

Langeta. Sivistyssanakirja. [https://www.suomisanakirja.fi/langeta] Luettu 2.4.2021. 

Langeta loveen. Urbaani sanakirja. [https://urbaanisanakirja.com/word/langeta-loveen/] Luettu 2.5.2021. 

Louhi eli luola. Muinainen Suomi. [http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=24&t=2952] Luettu 2.5.2021. 

Lovi. Sivistyssanakirja. [https://www.suomisanakirja.fi/lovi] Luettu 2.5.2021. 

Nenonen, Marko. Noituus, taikuus ja noitavainot. Suomen historiallinen seura. Historiallisia tutkimuksia 165. 1992, s. 53, 216.[https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/162471/HT165_opt.pdf;jsessionid=600CBB67A12A82139BB417D6E480E73E?sequence=1] Luettu  5.4.2021. 

Saivo. Wikipedia. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Saivo] Luettu 2.5.2021. 

Suomen kansan vanhat runot. [http://dbgw.finlit.fi/skvr/skvr-tietokanta.php] luettu 2.5.2021. 

Taikamaailman hyödyntäminen. Etnofutu. [http://etnofutu.com/kulttuurihistoria/itamerensuomalaisten-mytologia/8-taikamaailman-hyodyntaminen] Luettu 2.5.2021.