Pikkuserkkuni lähetti minulle muutaman vanhan valokuvan. Ne oli löytyneet esivanhempiemme talon ullakolta Merikarvialta, kun olin kysellyt, olisiko tallessa vanhoja valokuvia jossain kätköissä.
No, oletus oli tietysti, että löytyisi oman suvun vanhoja kuvia. Mutta kun kyselen usein joltain jotain, asia johdattaa minut johonkin aivan muuhun, kuin alkujaan piti. Niin kävi taas! Ei löytynyt oman suvun kuvia, vaan saamieni kuvien jälkeen olimmekin me jälkipolvet huuli pyöreänä, sillä kuvat esittivät täysin tuntemattomia henkilöitä. Koska ensimmäiseksi käsiimme sattunut valokuva esitti erityisen komeaa paria, kiinnostus heräsi. Suvun kesken pyörittelimme kuvaa ja hämmästelimme miehen sotilaspukua. Ei sellaista pitäisi olla ollut suvussamme.
Kun selvyyttä ei saatu ja asia jäi painamaan mieltäni, päätin lähettää kuvan Facen Sotahistoria-ryhmään, jossa on aiemminkin selvitelty lähettämiäni kysymyksiä ammattitaidolla. Enpä olisi uskonut, kuinka mielenkiintoinen keskustelu kuvasta siellä kehkeytyikään! Ja että alkujaan Merikarvialta löytyneellä kuvilla oli yhteys myös Kokkolaan.
Tällaisen aarteen sain! Kuvan mies oli niin komea, että se viimeistään herätti kiinnostukseni. Olen aivan rakastunut tähän kuvaan ja tarinaan!
Koska ei ollut alkujaan tiedossa henkilöiden nimiä, oli myös kuvan aikahaarukka arvelujen varassa. Tuo sotilasasu kohahdutti Sotahistoria-ryhmässäkin. Sain useita todella asiantuntevia kommentointeja siihen liittyen. Ja mitä enemmän asiaan perehdyin, sitä hurmaavammalta tuo pariskunta näytti. Ja etenkin mies - ah, niin komee!
Sain aivan mielettömän kommenttikentän aikaiseksi Facen Sotahistoria-ryhmässä. Asiaan vihkiytyi varmaan joukko Suomen tietävimpiä tyyppejä sotahistoriaan liittyen. Kun lähtee liikkeelle kuvasta, josta ei tiedä yhtään mitään - ei henkilöiden nimiä, taustaa, ikähaarukkaa, ei yhtään mitään, on kaikenlainen kommentointi ja arvuuttelu kiinnostavaa. Ja tietysti se, kuinka voisi päästä kuvan henkilöiden jäljille.
Kuvan taustaan on ruotsiksi kirjoitettu jotain. Suurentamalla tekstiä pääsen siitä selville. Ja oi, ja voi, kuinka romanttista:
Stundens lycka bli...
Pitkään tavaamalla saan sen käännettyä jotenkin näin:
Hetken onni muuttui rakkaudeksi...
Heti ensimmäisten kommenttien kohdalla sateli uskomuksia, että kuvan mies on asusta päätellen Saksan jääkäri ja että kuvanottoaika passaisi vuosien 1918-1922 välille. Myös naisen vaatetus arvioitiin sopivan 1920-luvun alkuvuosille. Joku kommentoi, että miehen takin kauluksen perusteella hän kuuluisi pestattuun alipäällystöön ja olisi yli kuusi vuotta palvellut. Olkaimissa herätti ihmetystä, ettei siellä näy arvomerkkejä. Miehellä on kolme nappia hihansuissa eli hän on kaartilainen. Valokuva on otettu Vaasassa, jossa toimi kyseiseen aikaan Kaartin jääkäripataljoona.
Kuvan lähettämisestä ryhmään meni 18 minuuttia, kun sain tällaisen kommentin:
"Hei! Kuvan neito on Astrid Ingeborg Dorothea K. Kokkolasta. Syntynyt v. 1903, edesmeni 1983. Poikaystävän nimeä en tiedä, ei ole Astridin tuleva aviomies, joka oli Torsten, myös Kokkolasta. Astrid oli serkkujeni isoäiti, ei kuitenkaan siis minun sukulaiseni. "Yllä oleva kommentti oli hämmentävä monestakin syystä. Se ensinnäkin todisti netin mielettömän nopeuden - heittää nyt ilmoille kuva, josta ei tiedä yhtään mitään ja saada saman tien nimiä kuvaan. Lisäksi hämmensi ja huvitti Kokkola-yhteys ja tietysti aina vain enempi se, kuinka valokuvat olivat isoisäni lapsuuden kodin vintillä.
Tämä kommentti kuvan henkilöistä kirvoitti lukijoissa mielettömän vastausmyrskyn, koska sotahistoriaa enempi tuntevat alkoivat saman tien kuumeisen kartoittamisen liittyen henkilöön nimeltä Torsten K. Minulle vastanneen henkilön suvussakin pohdittiin kuumeisesti ja ymmyrkäisenä, sillä kukaan ei ollut kuullut, että Astridilla olisi ollut aikaisempi kihlattu.
Monen mutkan kautta kävi ilmi, että Astridilla olikin ollut kaksoissisko, Beata, jota kutsuttiin Bedaksi. Ja kuvassa onkin hän! Mutta ilman alkuperän hieman harhaanjohtanutta tietoa kuvien henkilöt tuskin olisivat ratkenneet!
Ja tietäjät tietää! Kuvan henkilöt ovat siis Beata Vivi Dorothea Sandqvist ja Karl Oskar Forss. Miehestä käytettiin nimeä Oskar, naisesta nimeä Beda.
Oskar Forss oli suomalainen jääkärivääpeli. Oskar oli syntynyt 11.8.1892 Oravaisissa, paikassa nimeltä Karfvat. Oskar Forssin vanhemmat olivat maanviljelijä Karl Johan Bredforss ja Maja Greta Johansson. Oskar oli vanhempiensa ainukainen. Bedan isä oli raatimies Nils Sandqvist ja äiti Olga Olivia Wickström Espoosta.
Selvisi myös, että valokuva Bedasta ja Oskarista oli otettu kesäkuun alussa 1922 Vaasassa Nyblinin Valokuvaamossa. Kuvan Beda on kihloihin mennessä nuori. Hän on syntynyt 6.2.1903 ja on siis kihlakuvassa noin 19-vuotias.
Yllä: Kihlautuneet. Vasabladet 15.6.1922.
Yllä: Österbotten-lehti 13.6.1922. Oskarin ja Bedan kihlausilmoitus.
Vanhoja lehtileikkeitä selatessa tulee vastaan Bedasta tietoja, että hän on esiintynyt Ruotsalaisen työväenyhdistyksen teatteriesityksissä vuonna 1925.
Oskar oli käynyt kansakoulun ja Vaasan teollisuuskoulun. Hän oli mekaanikko. Oskar liittyi Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:ään 17.12.1916. Hänet sijoitettiin pataljoonan 4. komppaniaan.
Ensimmäisessä maailmansodassa Oskar otti osaa taisteluihin Saksan itärintamalla Misse- joen asemasodassa sekä Riianlahden rannikkoasemissa ja Aa-joen talvitaisteluissa. Oskar Forss osallistui lisäksi Saksassa rautatie- ja asemestarikursseille. Suomen armeijan palvelukseen Forss astui 11.2.1918 varavääpeliksi ylennettynä. Hän saapui Vaasaan 25.2.1918 jääkärien pääjoukon mukana. Forss sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan asemestariksi ja joukkueenjohtajaksi 1. Jääkärirykmentin 1. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin Lempäälässä, Säiniöllä ja Viipurissa. Hän palveli myös sisällissodan jälkeen samassa pataljoonassa. Sieltä hän siirtyi pataljoonan mukana Valkoisen kaartin rykmenttiin. Forss siirrettiin 15.7. 1918 Helsingin jalkaväkirykmenttiin. Rykmentin nimi muuttui Itämeren jalkaväkirykmentti 1:ksi ja myöhemmin Porin rykmentiksi. Forss palveli siellä 1. konekiväärikomppaniassa. Oskar Forss erosi armeijasta 24.4.1920. Sen jälkeen hän toimi eri liikkeiden palveluksessa kauppamatkustajana aina vuoteen 1929 saakka.
Saamiani kuvia selatessa tajuan, että myös parissa muussa kuvassa on Oskar Forss! Tuntuu aina vaan käsittämättömämmältä, miksi kuvat ovat sukuni vintillä! Tätä toista kuvaa etsiskelen kuvan taustan tietojen valossa. Kuva on osoitettu Oskarin äidille, Maria Forssille. Ja lähettäjinä on herra ja rouva Silcke Tampereelta sekä Oskar Forss Vaasasta. Jos vain voi, niin aina vain mystisemmäksi menee! Kuvan henkilöt näyttävät pukeutumisen perusteella melko yläluokkaisilta. Kuvan takana lukee myös nimi Oskar Forss, joten onnittelen itseäni, sillä kuvien henkilönimi vahvistuu! Partamiehellä on kantasormus sormessaan ja myös kravatissa jokin neula. Tutkailujen jälkeen selviää, että mies on konttoripäällikkö Emil Johannes Silcke. Kuvan puoliso on joko ensimmäinen vaimo Elisabeth, joka on lähtöisin Viipurista tai toinen vaimo, Mathilda Silcke. Emil Silcke on muun muassa harrastanut valokuvausta ja suomentanut näytelmiä. Sanomalehdistä selviää kaikkea mielenkiintoista - Tampereen sanomista luen, että Emil on saanut avioeron ensimmäisestä vaimostaan vuonna 1893, koska vaimoa on sakotettu haureudesta 153 markkaa ja 60 penniä! Tämän vuoksi hänen miehelleen myönnettiin avioero. Emil ja toinen puoliso, Mathilda, avioituivat 1896. Kuvassa täytyy siis olla toinen vaimo, Mathilda.
Löytyy vielä yksi kuva, joka on otettu Korkeasaaressa 1926. Oskar on kuvassa vasemmalla valkean kävelykeppinsä kera. Oikeanpuoleisessa miehessä on kovasti Oskarin piirteitä, joten oletan kuvassa olevan Oskarin vanhemmat.
Yllä: Kuvan takana merkintä "Högholmen 1.9.1926." Olettaisin, että kuvassa on Oskar Forss vanhempiensa Karl Johan Bredforssin ja Maria Forssin kanssa.
Selvisi myös, että Oskar vihittiin vuonna 1929 toiseen avioliittoon Signe Irene Rönnbackan kanssa. Ei mitään aavistusta, miksi ensimmäinen suhde oli kariutunut. Sitten etsin käsiini vielä tietoja Oskarin toisesta avioliitosta vuodelta 1929. Signe puolestaan on syntynyt Ähtävällä 2.4.1909. Hupaisaa kyllä, mutta löydän myös linkin Evijärveen, sillä Signen äidinisä ja äidinäiti ovat olleet kotoisin Evijärveltä ja nimellä Norrena. Heidät on vihitty 19.1.1929. Netin ihmeellisestä maailmasta selviää, että Signellä ja Oskarilla on kuin onkin ollut yksi tytär. Netistä löydän hänen nimestään ainoastaan nimikirjaimet D.I.D. Forss. Salaperäistä, mutta tuon perusteella vaikuttaa siltä, että henkilö saattaa edelleen olla elossa. Dussa, selviää tyttären etunimeksi isänsä kuolinilmoituksesta! Selviää myös, että Signe ja tytär ovat muuttaneet Kanadaan ja Signe on avioitunut 1.6.1941 Erik Alfons Jossgårg- Stenmanin kanssa ja heillä on yhteinen tytär Bernice Viola Stenman. Erik on kuollut Kanadassa 1993 ja Signe myös Kanadassa 1985.
Yllä: Oskar Forssin kuolinilmoitus Pedersöre-Jakobstad tidning 19.12.1933.
Yllä: Kuva Karl Oskar Forssin hautakivestä. Kivi on selvästi mitoitettu kahdelle nimelle, mutta kohtalo on kuljettanut sekä Oskarin vaimon että tyttären kauas pois Oskarin kuoleman jälkeen. Kuvan alareunassa on teksti "Älskad, saknad - rakastettu, kaivattu. "
Oskar Forssilla oli seuraavat ylennykset sotilasurallaan: Hilfsgruppenführerc31.5.1917, varavääpeli 11.2.1918, Vääpeli 7.5.1918. Lisäksi hänellä oli kunniamerkkeinä Vapaudenristi 4. lk miekkojen kera, jääkärimerkki sekä vapaussodan muistomitali soljen kera.
Kokardi on kuvassa sinivalkoinen, mikä kertoo kyseessä olevan suomalaissotilaan. Prenikoiden mukaan Forss kunnostautui taistelussa: VR4mk punapohjaisella nauhalla eli sodassa saatu, ruusukenauha eli hän oli kunnostautunut nimenomaan taistelussa.
Puku on mallia 22. Juhlavyö on mallia m 22. Jääkäriristi on valmistettu 1919. Oskarilla on kuvassa kaartilaisen napit hihansuissa, olkaimessa jääkäritorvi (Kaartin jääkäripataljoona), leveä vääpelin nauha (kuvassa epoletissa "satiaisen" alapuolella, toisella puolella on nappi. Kaulanauha näkyy kuvassa heikosti) ja Tampereen valloituksen muistomitali, jonka ensipainos oli vuodelta 1920. Kaartin jääkäripataljoona oli ruotsinkielinen joukko-osasto, joka lakkautettiin myöhemmin 1930-luvun puolivälissä.
Yllä: Joukko-osastotunnus, joka on kuvassa Oskarin epoletissa.
Edelleenkään ei ole mitään käsitystä, miten kuvat ovat ajautuneet sukumme ullakolle Merikarvialle. Voin sanoa varmuudella, että suvussa ei ole ollut siihen aikaan vanhoja kuvia tai tavaroita haalineita. Talo on kyllä palvellut kestikievarina, että mietin, onko kuvat jääneet tai jätetty taloon ohi kulkiessa esimerkiksi Vaasan ja Porin väliä. Joku kyllä heitti ilmoille, että koska kihlaus on myöhemmin purkautunut, ei kuvan omistaneilla varmaan ole ollut enää merkitystä kuville ja ne on haluttu hylätä. Mutta miksi ihmeessä kuvien hylkäys olisi osunut aivan ventovieraan talon ullakolle? Oskarin äiti on elänyt vielä Oskarin jälkeen, mutta en saa hänen kauttaankaan mitään yhteyttä muodostettua.
Ikuinenkin onni on joskus haipuvaista. Vain kolme vuotta myöhemmin Beda on kihlautunut jo uuden tyypin kanssa. Liekö syynä ollut Oscarin reissaava elämäntapa?
Tapahtumat seuraavat toisiaan. Lehdestä löydän ilmoituksen, kuinka Bedan ja Johnin esikoinen, Gretel, on kuollut vain yhdeksän kuukauden ja viiden päivän ikäisenä.
Raatimiehen tytär Beda on vihitty toukokuussa 1926 avioon lennätinvirkamies John Algot Severin F. kanssa. Bedasta löytyy lehtimaininta ainakin vuonna 1949, jolloin hän siis on ainakin elossa. Myös puoliso John F. mainitaan lehdessä vuonna 1948, kun hän kiittelee osallistumisesta hänen 50-vuotisjuhliin kaksisataapäisen juhlajoukon kanssa. Lopulta löydän netin syövereistä vielä tiedon, että Beda F. on kuollut 1982 ja haudattu Kokkolaan Marian hautausmaalle. Hänellä on ilmeisesti ollut kaikkiaan kuusi lasta.
Harmikseni totean, että en toistaiseksi ole päässyt yhteyksiin Kanadassa asuvien naisten kanssa . En toki tiedä, joko he ovat kuolleet, mutta toiveikkaana elättelen toivoa, että heillä olisi jälkipolvia, joita Oskar Forssin nuoruuden kihlakuva kiinnostaisi.
Kuvien joukossa oli vielä yksi kaunis kuva tummasta naisesta. Tarina näyttää jo nyt pursuilevan niin paljon, että hänen tutkimisensa jätän suosita toiseen kertaan! Mutta voisiko hän olla Oskarin toinen vaimo?
Erittäin kiinnostuneena otan vastaan myös kaiken liikenevän tiedon, jos jollakulla on kuvien henkilöihin liittyen. Olisi niin kiinnostavaa saada selville, kuinka ventovieraiden kuvat ovat päätyneet sukuni ullakolle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti