sunnuntai 19. elokuuta 2012

Kokkopatsas Kokkolassa


Kaupungin keskustassa, Pitkänsillankadun ja Kaarlelankadun kulmauksessa on jalkakäytävän ja ajotien välissä puistomainen pieni kaistale. Täältä löytää myös tumman patsaan..

Patsaasta en löytänyt juuri mitään tietoja, mutta käsittääkseni patsas kulkee nimellä "Kokkopatsas".


Mistä sitten moinen nimi?

Nopeasti ajatellen löytyy tietysti mielleyhtymä sanoista Kokkola ja kokko...

Mitä se kokko sitten tarkoittaa, jos se kerran mainitaan kaupungin nimessäkin?

Nykypäivän kielessä suurin osa suomalaisista voisi olettaa sen tarkoittavan nuotiota tai tulta ulkosalla. Tässä nimenomaisessa tapauksessa kokko tarkoittaa kuitenkin kotkaa tai merikotkaa, josta myös kaupungin nimen oletetaan saaneen alkunsa.



Kokko-patsaassa  merikotka istuu jalustalla. Jalusta on korkeahko pilari, jonka sivuissa on  ihmishahmoja työskentelemässä.

                

Ja vielä hieman Kokkolan nimestä: menneinä vuosisatoina keskelle kaupunkia työntyi merenlahti.  Lahden isoilla kivillä näki usein kokkoja eli kotkia istumassa. Kaupungin suomalaisväestö olisi halunnut antaa kaupungin nimeksi Kokkolahti kotkien mukaan. Nimestä väännettiin kuitenkin kättä ruotsinkielisen väestön kanssa ja lopulta kaupunkimme nimeksi tuli Kokkola.

Samalla kadulla sijaitsee muuten yksi näistä lohkareista. Tällä lohkareella istuu nykyään kokkojen sijasta Snellman...


         

Kokkopatsaan vieressä on kolme lituskaista kivilaattaa.

Vasemmanpuoleisessa kivessä komeilee Keski-Pohjanmaan vaakuna. Vaakunamme kuvan on suunnitellut Gustav von Numers. Keski-Pohjanmaan vaakuna periytyy vanhimmasta tunnetusta Pohjanmaan vaakunasinetistä Juhana III (1537-1592) ajalta.

Vaakunassa on taakseen katsova näätä. Pohjassa on viisi naularistiä, jotka edustavat viittä emäseurakuntaa, jotka olivat olemassa jo 1500-luvulla: Pietarsaari, Kokkola, Lohtaja, Kalajoki ja Pyhäjoki.

Naularistit puolestaan ovat kuvaamassa entisaikojen keskipohjalaisia, jotka olivat hartaita uskovaisia ja taitavia kirkonrakentajia. Naularisti  on siis puisten rakennusnaulojen tyylitelty jäljitelmä.




Keskimmäisessä laatassa on Kokkolan kaupungin vaakuna. Myös tämä vaakuna on suunniteltu kaupungin vanhan sinetin pohjalta. Suunnittelusta vastasivat heraldikot Olof Eriksson ja Into I. Suominen vuonna 1956.

Kaupungin vaakunassa on kyljellään tervatynnyri. Tynnyrin tapinreiästä ja pohjista lyövät punaiset tulenlieskat. Vaakunan yläosassa on kreivikunnan kruunu merkkinä siitä, että kaupunki kuuluu (tai kuului) Vaasan lääniin ja Pohjanmaan alueeseen.

Tervatynnyrisinetin aihe on muuten yhtä vanha kuin kaupunkimmekin! Ensimmäinen tunnettu versio siitä on kuningas Kustaa II Adolfin 7.9.1620 allekirjoittamassa perustamisasiakirjassa. Tervatynnyri on valikoitunut sinetiksi ja vaakunaksi tietysti seudun vanhan elinkeinon, eli tervakaupan vuoksi.



Oikeanpuoleinen kivi onkin hieman arvoituksellisempi. Kiven yläreunassaon Suomen Kulttuurirahaston  logo.

Suomen Kulttuurirahasto muodostuu 17 maakuntarahastosta sekä keskusrahastosta. Suomen Kulttuurirahasto perustettiin 27. helmikuuta 1939. Olettaisin, että kyseisellä  rahastolla on tekemistä patsaan hankinnan kanssa...

Sen sijaan tunnustan tietämättömyyteni kivilaatan alakulmassa komeilevaan logoon. Soikionmuotoisen kuvion risteyskohdassa on nuolet kahteen suuntaan ja kuvion keskellä on H-kirjain. Ken tietää asiasta enemmän, niin kertokoon!



En löytänyt mistään tarkempaa tietoa patsaan tekijästä. Jostain muistelen kuitenkin kuulleeni, että patsas olisi Essi Renvallin työ vuodelta 1951...Oikaiskaahan, jos olen väärässä!






LÄHTEET: Keski-Pohjanmaan maakuntatunnukset ja liiton logo.[http://www.keski-pohjanmaa.fi/page.php?page_id=12] Luettu 19.08.2012.

Kokkolan kaupungin vaakuna. [https://www.kokkola.fi/kuntainfo/vaakuna/] Luettu 19.08.2012.

Suomalaisten sotilaskoneiden lempinimistä.[http://www.flightforum.fi/forum/index.php?FFSESS=kqcpn67qqtdtf248t5oq2i06d0&topic=46007.50] Luettu 28.06.2012.

Suomen kulttuurirahasto [http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_Kulttuurirahasto] Luettu 19.08.2012.

8 kommenttia:

  1. Blogisi on todella mielenkiintoinen! Varsinkin ulkopaikkakuntalaiselle, mutta uskon, että myös siellä ihmiset tykkäävät. Huomaat pieniäkin asioita, joita ei arjessa tule katsottua toista kertaa. Kiitos kauniista kuvista!

    Linda

    VastaaPoista
  2. Kiitos, Linda!
    Tämä bloggailu on avannut silmät täysin uusille asioille. Tuttavat tosin jo naureskelevat, että minuun törmää joka paikassa kamera kaulalla:)

    -Minna-

    VastaaPoista
  3. Kiitos Kivilinna,
    H kirjain teoskokonaisuudessa Kokkolintu tarkoittanee Huhtamäki oy:tä, joka on ilmeisesti tilannut työn Essi Renvallilta.
    Huhtamäki oy on jäsennä Suomen kulttuurirahastossa.

    VastaaPoista
  4. Heh, se on kyllä KIVIMINNA, eikä -linna, mutta joka tapauksessa suurkiitos!

    Nyt kun kerroit ratkaisun H:n mysteeriin, niin tuohan tuntuu ihan itsestään selvältä!
    Oppia ikä kaikki:)

    -Kiviminna-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun olet noin hienosti selvitellyt kiviteosten alkuperiä ja muuta, otapa selvää, mikä on se pieni kahdeksankulmainen kivijalka Puurokarin päällä. Se on ainakin minua kauan ihmetyttänyt. Se vaikuttaa jonkinlaisesta betonista tehdyltä.

      Poista
  5. Hei, Unknown!
    Itse asiassa olen joskus jo aihetta sivunnutkin...Linkki Puurokariin löytyy kopsaamalla osoitteen tuosta:
    http://kokkolakarleby.blogspot.fi/2012/10/puurokari-suntin-varrella.html

    Mielenkiintoisia rakennelmia tosiaan!

    VastaaPoista
  6. Kokko kuulemma , Karjalasta lähtöisin,mistä sais tietoo pitääkö paikkansa ?

    VastaaPoista
  7. Moi,
    haasteellinen selvitettävä. Sanaa käytetään useassa merkityksessä. Kokko-->kotka, mainitaan jo Kalevalassa "Lenti kokko koillisesta, halki taivahan havukka..." (19. runo).
    Sitten taas kokko-->nuotio, kasa poltettavia puita
    Sanaa on arveltu kotka-sanan variantiksi. Toisaalta se voi olla johdos kokka-sanasta, ja merkitsisi ’nokallista’. Kirjakielessä sana esiintyy ensimmäisen kerran yhdyssanan osana vuoden 1642 Bibliassa ja itsenäisenä sanana vuonna 1669 Johannes Salmeniuksen onnittelurunossa
    Niin, ja sitten puhutaan yös kokkovirsistä-->Kokkovirsiä eli Käeniskuvirsiä esitettiin myös karjalaisissa häissä morsiamen kotona, jotta liitto vahvistuisi.
    Kiviminna

    VastaaPoista