Olen käynyt jo useamman kerran karpalosuolla.Samalta suonkulmalta olen poiminut jo liki kolme ämpärillistä punaisia marjoja!Itse en ole kovinkaan innokas karpaloiden syöjä, lähinnä flunssaisena pistelen niitä määrätietoisesti suuhun. Vanhempani kuitenkin ovat varsinaisia karpalofriikkejä, joten olen kerännyt marjoja etupäässä heille.
Suurin nautinto on kuitenkin, kun saa talsia märällä, upottavalla suolla kahluuhousuissa vailla kiirettä. Kuunnella joutsenien kaakatusta järven toisesta päästä. Ihastella ruskan värejä ja katsella peilityyntä vedenpintaa. Kotiin päästyä on aina uuvahtanut olo ja kehossa kolottaa, mutta mieli on virkeä:)
Karpalossa on runsaasti sitruunahappoa.Lisäksi siinä on myös bentsoe- ja omenahappoa sekä A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia. Löytyypä siitä myös E-vitamiinia, rautaa, flavonoideja, tanniineja sekä C-vitamiinia. Karpalon siemenissä puolestaan on omega3- ja omega 6-rasvahappoja...
Karpalosta voi saada myös apua erilaisiin infektioihin... Ihmeellistä, että karpalo on melko aliarvostettu marja. Suolla saa yleensä kulkea aika lailla yksin...
Tämänkertaiset karpalot keräsin rantakaislikon suojista.
Välillä pidin taukoja ja ihastelin rantakaislikon takaa maisemia.
Täytyy sanoa, että oikein mieli lepäsi!
Illan hämärryttyä saapastelin levollisena autolle ylpeänä päivän saaliista ja uurastuksesta. Kauniita, eikö vain!
Kiitos jälleen kerran hienosta jutusta! Tätä lukiessa tuli sellanen tunne kuin olisin itsekin ollut mukana tuolla karpalosuolla. :)
VastaaPoistaKiitos, Johanna, kun pidit seuraa suolla! Kyllä noita maisemia useampikin mahtuu kerralla ihailemaan:)
PoistaOnko kovinkin vetiset suot näiden sateiden jäljiltä?
VastaaPoistaKiitos kysymästä, anonyymi. Selvästi on märempää, kuin tavallisesti. Poika otti ja kellahti vaatimattomalta vesikuopalta näyttäneeseen puttiin ja jouduttiin vaihtamaan koko vaatekerta:/
VastaaPoistaSiksi nuo kahluusaappaat ovatkin kerrassaan mainiot:)
-Kiviminna-