Aurinkoisena talvipäivänä intouduimme perheporukassa hiihtoretkelle.
Tällä kertaa kerron hiihtoreissumme alkumatkasta. Loppumatka jää seuraavaan blogipäivitykseen...
Lähdimme liikkeelle kotoa autolla ja huruuttelimme parin kilometrin päähän metsäautotietä pitkin lähelle Perhonjokea ja aikaisemmin bloggaillessa mainittua Rimmin rautatiesiltaa sivuten. Sieltä oioimme Perhonjoen ylitse varsinaiselle latupohjalle joenvarren toiselle puolelle. Tähän aikaan vuodesta jäällä vielä tohti liikkua, kevättä kohti saa olla varovaisempi...
Varsinaiselle ladulle on virallisempiakin aloituspaikoja, esimerkiksi lähimpää ladulle pääsee Vittsarin koulun vierestä, läheltä Suomen sodan muistomerkkiä.
Varsinaiselle ladulle on virallisempiakin aloituspaikoja, esimerkiksi lähimpää ladulle pääsee Vittsarin koulun vierestä, läheltä Suomen sodan muistomerkkiä.
Latu on moottorikelkkapohjalle tehty. Selvästi huomasi, että kevättä on ilmassa, sillä joissakin kohdin ladulle oli jo ilmaantunut pihkaisia puiden neulasia, jotka innokkaasti yrittivät tarttua suksien pohjiin.
Äijäsaaren kodalle oli hyvin lyhyt matka lähtöpisteestämme. Aloitamastamme paikasta ehkä kilometrin verran. Varsinaisesta hiihtoladusta poikettiin sivummalle opasteiden mukaisesti viitisenkymmentä metriä.
Tarkempaa kodan rakentamisaikaa minulla ei ole tiedossa, mutta olemme hiihdelleet alueella jokunen vuosi aikaisemmin ja silloin kyseistä rakennelmaa ei paikalla vielä ollut.
Äijäsaaren kodalle oli hyvin lyhyt matka lähtöpisteestämme. Aloitamastamme paikasta ehkä kilometrin verran. Varsinaisesta hiihtoladusta poikettiin sivummalle opasteiden mukaisesti viitisenkymmentä metriä.
Tarkempaa kodan rakentamisaikaa minulla ei ole tiedossa, mutta olemme hiihdelleet alueella jokunen vuosi aikaisemmin ja silloin kyseistä rakennelmaa ei paikalla vielä ollut.
Vaikka nyt olimmekin hiihtäen liikkeellä, on reitillä mahdollista kulkea lumettomaankin aikaan, sillä kota sijaitee ympärivuotisen ulkoilureitin varrella.
Tässä vielä navigoijille tarkempi osoite:
N63º49.97’ E23°15,62’
Tässä vielä navigoijille tarkempi osoite:
N63º49.97’ E23°15,62’
Äijänsaaren kota sijaitsee Perhonjoen rannan lähetyvillä. Kodassa on penkit sekä keskellä kotaa tulisija.
Polttopuitakin näkyi olevan kodan sisällä kiitettävästi pilkottuina.
Rannan läheisyydessä on samoin tulentekopaikka sekä istuinpenkit. Myös uudehko puuhyyskä näytti olevan kodan lähettyvillä.
Kota lienee kiva taukopaikka kalastajille, melojille ja tietysti muillekin kulkijoille. Joen rannassa on kesäaikaan suuria ruohoja ja pohja on kivikkoinen. Seuralaiseni kiinnittivät reissulla huomiota ympäristöön ja sen menneisyyteen. Tarkemmin tietoa etsiessäni tuli vastaan asia, että Äijänsaaressa on 1700-luvulla ollut peräti kolme myllyä sen aikaisten isojakokarttojen mukaan - yksi näistä on mainittu pappilan myllynä.
Sain myös selvyyden, miksi paikkaa kutsutaan saareksi. Äijänsaari oli nimittäin vielä 1700-luvun loppupuolella saari Perhonjoen länsipuolella! Äijästä nimen yhteydessä sen sijaan ei ole aavistustakaan - varmaan jonkun sortin äijän mukaan nimetty kuitenkin.:) Saaren voi vielä nykyäänkin tunnistaa maastossa ympäristöstään hieman korkeampana alueena, joka on n. 550 m pitkä ja enimmillään 180 metriä leveä.
Hihtoretki jatkui auringonpaisteen siivittämänä kodalta eteenpäin, siitä lisää myöhemmin...
LÄHTEET:Äijänsaari. Mahdollinen muinaisjäännös. [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000010119] Luettu 19.3.2013.
Polttopuitakin näkyi olevan kodan sisällä kiitettävästi pilkottuina.
Rannan läheisyydessä on samoin tulentekopaikka sekä istuinpenkit. Myös uudehko puuhyyskä näytti olevan kodan lähettyvillä.
Kota lienee kiva taukopaikka kalastajille, melojille ja tietysti muillekin kulkijoille. Joen rannassa on kesäaikaan suuria ruohoja ja pohja on kivikkoinen. Seuralaiseni kiinnittivät reissulla huomiota ympäristöön ja sen menneisyyteen. Tarkemmin tietoa etsiessäni tuli vastaan asia, että Äijänsaaressa on 1700-luvulla ollut peräti kolme myllyä sen aikaisten isojakokarttojen mukaan - yksi näistä on mainittu pappilan myllynä.
Sain myös selvyyden, miksi paikkaa kutsutaan saareksi. Äijänsaari oli nimittäin vielä 1700-luvun loppupuolella saari Perhonjoen länsipuolella! Äijästä nimen yhteydessä sen sijaan ei ole aavistustakaan - varmaan jonkun sortin äijän mukaan nimetty kuitenkin.:) Saaren voi vielä nykyäänkin tunnistaa maastossa ympäristöstään hieman korkeampana alueena, joka on n. 550 m pitkä ja enimmillään 180 metriä leveä.
Hihtoretki jatkui auringonpaisteen siivittämänä kodalta eteenpäin, siitä lisää myöhemmin...
Hei.
VastaaPoistaKiinnosta tietää tulevaisuutta varten, voiko Kokkolassa kävellä jäällä. Katselin eilen vanhan vesitornin nettikameroita, ja minusta näytti, ett sellainen on mahdollista. Minulla on kokemusta Mikkelistä, jossa Saimaan jäällä hiihdettiin, käveltiin, ajettiin polkupyörällä ja jopa mopolla. Eli onko Kokkolan jäillä aurattuja "polkuja"? Esimerkkinä laitan paussilla olevasta blogistani:
http://sartenada.wordpress.com/2013/05/09/walking-on-frozen-lake-caminando-sobre-lago-congelado-marchant-sur-le-lac-bien-gele/
Teksti on englanniksi, espanjaksi, ranskaksi ja portugaliksi. Kerroin siinä, että asumme Mikkelissä, mutta muutimme sieltä pois. Nyt asumme Espoossa.
Hyvää päivän jatkoa. Matti
Hei,
VastaaPoistaMatti, kiitos kysymästä, kyllä täältä löytyy merellisiä kohteita, joissa voi mainiosti liikuskella jäällä. Aivan Kokkolan ydinkeskustassa ei ole merta, ainoastaan kaupunginsalmi, joka johtaa merelle, mutta siinä ei voi kävellä turvallisesti. Salmen rantaa pitkin kulkien johtaa Kokkolan uuteen Meripuistoon (oivallinen kävelyreitti sekin), jossa toimintaa kehitetään kaiken aikaa. Siellä on meren rannalla toiminnallinen puisto (Meripuisto blogissani, grillauspaikkoja ym. ). Rannalta on kävely-yhteys esimerkiksi Elbaan ja Harrbådaan. Kävin Elbassa viikonloppuna kuvailemassa lintutornissa ja oli tosi paljon sekä kävelijlöitä että hiihtäjiä. Muutoinkin löytyy tosi monesta paikasta jäällä kulkureittejä kävelijöille ja latujakin. https://www.liikuntapaikka.fi/ osoitteesta varmaan näkeekin noita liikuntapaikkoja, vaikkei niihin ole merkitty kävelyreittiä erikseen. Kartalla Sannanrannan ympäristö oikein ideaalista talvikävelyyn. Kohteita on myös etäämpänä, ja Tankarin saaristoon on muutamana vuonna päässyt aurattua jäätietä pitkin liikkuen ja myös jopa autoillakin, mutta se riippuu todella paljon vuodesta onko avoinna. Muutamiin vuosiin ei ole onnistunut. Sitten on Ykspihlaja, Laajalahti ym. joissa oikein kivoja paikkoja kuljeskeluun jäällä, mutta ne on hieman sivummalla.
Minna
Kiitos Minna.
VastaaPoistaOtan nämä muistiin tulevaisuutta varten. Matti