Hiihtoretkellä merellä autiotupaa kohti

   

Kaunis kevättalvinen ja aurinkoinen sää innoitti laittamaan sukset jalkaan. Viikonlopun hiihtoretken kohteeksi valikoitui suuri Poroluodon saari merellä.

 

Poroluoto on kaunis saari, jonka ympäristössä tulee kesäaikaan usein veneiltyä.

Saari kuuluu kokonaisuudessaan Kokkolan saariston Natura 2000 –alueeseen.  Erityiset luonnonsujelualueet on alempana olevaan karttakuvaan merkitty vihreällä.

 

Saarella on muutamia yksityiskäytössä olevia  mökkejä. Lisäksi saaren pohjoispäässä on Kokkolan kaupungin omistama autiotupa, jossa liikkuu paljon retkeilijöitä sekä kesä- että talviaikana. Siitä kirjoittelen joskus tuonnenpana.

 

Tällä kertaa käyntikohteeksi valikoitui paikka, joka ei liene kovin suuren ihmisjoukon tietoisuudessa. Ainakaan vieraskirjamerkintöjen perusteella...

 

Reissuun lähdettiin Päiväniemen suunnalta. Merellä on nyt tavanomaista vaivattomampaa liikkua, sillä ohut hankipeite jäällä on kovaa ja kantavaa. Paikoin näkyy puhdasta jäätäkin ilman lumipeitettä. Varsinaista latua reitillämme ei siis ollut, hiihtelimme sieltä mistä mieli teki...

 

Menomatkalla oli kovahko vastatuuli. Kiittelin mielessäni mukaan ottamaani kypärälakkia, jonka kaivoin korvia suojaamaan heti alkumatkasta. Tuulet merellä ovat usein hyisen raakoja.

 

Jossain rantamaisemissa lauleskeli kevättä odottavia lintusia, etäänpää kuului vaimeaa moottorisahan pörinää. Kauempana jäällä näkyi miehiä moottorikelkkoineen pyydyksiä kokemassa.

 

 

Merellä yllättää aina äärettömyyden tunne. Kaukaisuuteen tuijottelussa on jotain sanoin kuvaamatonta.

 

Saavuimme autiotuvalle johtavaan rantaan. Kesäisin olemme usein veneellä ajelleet samaiselle kohdalle ja uineet täällä, sillä rantapohja on aitoa luonnonhiekkaa! Talvisaikaan kaislikko puskee sinnikkäästi lumen ja jään läpi.

 

 

 

Etäämpää näkyy, kuinka kaksi naistaa poistuu autiotuvalta suksinensa. Ovat jäljistä päätellen kiertäeet koko Poroluodon saaren hiihtäen!

 

Paikka on helppo löytää, sillä rannan tuntumaan on tehty aallonmurtaja kivistä. Samalla kohdalla on myös niin sanottuja betonirakennelmia, jotka on tarkoitettu armeijan alusten kiinnityspoijuiksi. Rakennelmat on tehty joskus kylmän sodan aikoina...

Tässä vielä tarkempi suunnistusohje navigoijille...

N63^o56 130, E23^o12 370

Saaren rannasta johtaa vanha juntu kohti sisäosaa. Se menee kuopalle, josta on aikoinaan otettu materiaalia betonirakennelmien tekoon. Saman polun varressa sijaitsee myös tämän kertainen kohteemme, noin 100 metrin päässä rannasta. Alue rajautuu polun toisella puolella luonnonsuojelualueeseen.



Polun yllä on kyltti "Autiotupa Poroluoto, Kälviän kotiseutuyhdistys."

Itse mökki on kuljetettu kokonaisena talkoovoimin paikalle vuonna 2003. Sille ei ole siirron jälkeen kovin suuria tapahtunut -tosin ei kai autiotupien prameita tarvitse ollakaan, kunhan palvelevat retkeilijöitä viivähtämispaikkoina.

 

 

 

 

 Pihapiiriin kuuluu myös siisti puulato.

 

Ulkohyyskäkin löytyy takapihalta.

 

 

 

 Ovet talossa on aina auki. Astelemme arkaillen sisään. Talon toista päätyä kiertää puiset laverit.

 

 

 

 

Keskellä huonetta on kamina. Seuralaiseni kertoo, että helmikuisella metsästysreissullaan saaressa hän piipahti mökissä. Tuolloin tulipesässä oli edellisten kävijöiden jäljiltä vielä punainen hiillos. Oli kuulemma ilo pistää pesään muutama kalikka lisää ja lämmitellä sen ääressä.

Tällä kertaa emme ala tulta rustaamaan. Ikkunoita peittää kauniit huurrekukkaset.


 

Poistumme mökistä. Ovi tiukasti kiinni, salpa vielä päälle. Sitten takaisin jäälle...

Rannan kaislikko vilkuttaa meille. On ilo hiihdellä kohti kotia myötätuulen siivittämänä.

     






 



Alla Karttapaikan sivulta kopioitu karttakuva Poroluodon saaresta. Kotiseutuyhdistyksen autiotupa on oikeassa alareunassa olevan luonnonsuojelualueen vieressä näkyvät kaksi pientä, mustaa pilkkua Pirttinevan alapuolella!