Kaarlelan kirkossa olevat seinäkyntteliköt ovat pakotettua messinkilevyä. Koristeina on kukkia, hedelmiä, lehtiä , helmirivejä, köynnöksiä , sydämiä, palmetteja sekä ympyröitä.
Seinäkannattimissa olevat kynttilät eivät valaisseet kirkossa tehokkaasti penkkeihin saakka. Siksi kirkossa on entisaikoina ollut lisävalaistuksena paljon halvoista puista tai raudoista valmistettuja kynttilänpitimiä. Vuonna 1862 kynttilänpitimiä penkkeihin on valmistettu 30 kappaletta. Vuonna 1826 oli penkkeihin kirkon avoimen keskustan ympärille kiinnitetty myös viisi kappaletta 16 luodin painoisia vaskikynttilänjalkoja. En tiedä, onko niitä tallessa.
Kaarlelan pitäjän historiassa mainitaan kirkossa olevan kolme kolmihaaraista seinäkynttelikköä. Omissa kuvissani niitä on vain kaksi. En tiedä, onko kolmas tallessa - ei ainakaan kirkkosalin seinillä.
Muutoinkin osoittautuu ongelmalliseksi tunnistaa seinäkynttelikköjä toisistaan. Kaarlelan pitäjän historiassa mainitaan muutamien seinkynttelikköjen lahjoittajat sekä niiden sijainnit. Nähtävästi seinäkynttelikköjä on kirjan julkaisun (1961) jälkeen muutettu. Tässä alla kuitenkin hieman tietoja seinäkynttelikköjen lahjoittajista ja niiden entisistä sijaintipaikoista kirkossa:
Kuorissa:
-Laulutuolin yllä 1 seinäkynttelikkö, lahjoitanut raatimies ja kauppias Lars Anderson Sander.
Kuorinaidassa:
-Kuorioven vieressä: 2 yksipesäistä seinäkynttelikköä. Toisen lahjoittanut porvari Hans Ersson Lång, toisen Hindrich Mattson Hestbacka 1679 tai 1680.
-Sakariston ovea "päin" 1 yksisijainen seinäkynttelikkö. Lahjoittajasta ei tietoa.
Runkohuoneessa:
Saarnastuolinikkunan vieressä pohjoisseinällä 1 seinäkynttelikkö. Lahjoittajana sille mainitaan talonpoika Johan Hindersson Bränkier Alavetelistä.
Kahdessa messinkilevystä valmistetussa jalassa on kierrevarret. Kierrevarsien päissä on kynttilänpesä. Nämä kynttilänjalat ovat ilmeisesti 1700-vuoden paikkeilta.
Kynttelikkö nro 1:
Tämä yksihaarainen kynttelikkö on kirkon pääovesta sisään astuessa kirkon takaseinällä oven oikealla puolella.
1.
Kynttelikkö nro 2:
Tämä yksihaarainen seinäkynttelikkö on kirkon pääovesta katsottuna srk-salin puoleisessa eli kirkon oikeassa siivessä takaseinän suuntaisesti.
Seinäkannattimissa olevat kynttilät eivät valaisseet kirkossa tehokkaasti penkkeihin saakka. Siksi kirkossa on entisaikoina ollut lisävalaistuksena paljon halvoista puista tai raudoista valmistettuja kynttilänpitimiä. Vuonna 1862 kynttilänpitimiä penkkeihin on valmistettu 30 kappaletta. Vuonna 1826 oli penkkeihin kirkon avoimen keskustan ympärille kiinnitetty myös viisi kappaletta 16 luodin painoisia vaskikynttilänjalkoja. En tiedä, onko niitä tallessa.
Kaarlelan pitäjän historiassa mainitaan kirkossa olevan kolme kolmihaaraista seinäkynttelikköä. Omissa kuvissani niitä on vain kaksi. En tiedä, onko kolmas tallessa - ei ainakaan kirkkosalin seinillä.
Muutoinkin osoittautuu ongelmalliseksi tunnistaa seinäkynttelikköjä toisistaan. Kaarlelan pitäjän historiassa mainitaan muutamien seinkynttelikköjen lahjoittajat sekä niiden sijainnit. Nähtävästi seinäkynttelikköjä on kirjan julkaisun (1961) jälkeen muutettu. Tässä alla kuitenkin hieman tietoja seinäkynttelikköjen lahjoittajista ja niiden entisistä sijaintipaikoista kirkossa:
Kuorissa:
-Laulutuolin yllä 1 seinäkynttelikkö, lahjoitanut raatimies ja kauppias Lars Anderson Sander.
Kuorinaidassa:
-Kuorioven vieressä: 2 yksipesäistä seinäkynttelikköä. Toisen lahjoittanut porvari Hans Ersson Lång, toisen Hindrich Mattson Hestbacka 1679 tai 1680.
-Sakariston ovea "päin" 1 yksisijainen seinäkynttelikkö. Lahjoittajasta ei tietoa.
Runkohuoneessa:
Saarnastuolinikkunan vieressä pohjoisseinällä 1 seinäkynttelikkö. Lahjoittajana sille mainitaan talonpoika Johan Hindersson Bränkier Alavetelistä.
Kahdessa messinkilevystä valmistetussa jalassa on kierrevarret. Kierrevarsien päissä on kynttilänpesä. Nämä kynttilänjalat ovat ilmeisesti 1700-vuoden paikkeilta.
Kynttelikkö nro 1:
Tämä yksihaarainen kynttelikkö on kirkon pääovesta sisään astuessa kirkon takaseinällä oven oikealla puolella.
Kynttelikkö nro 2:
Tämä yksihaarainen seinäkynttelikkö on kirkon pääovesta katsottuna srk-salin puoleisessa eli kirkon oikeassa siivessä takaseinän suuntaisesti.
2.
Kynttelikkö nro 3:
Tämä kolmas yksihaarainen kynttelikkö sijaitsee pääovesta katsottuna kirkon oikeanpuoleisessa, eli srk-salin puoleisessa siivessä perimmäisenä. ikkunan vasemmalla puolella.
3.
Kynttelikkö nro 4:
Neljäs yksihaarainen seinäkynttelikkö on kirkon pääovesta katsottuna oikeassa, eli srk-salin puoleisessa siivessä sakastin seinää lähempänä.
4.
Kynttelikkö nro 5:
Tämä kolmihaarainen messinkínen seinäkynttelikkö on sakastin seinällä pääovesta katsottuna kirkon oikealla seinällä. Kaarlelan pitäjän historiassa sen mainitaan aikaisemmin olleen kuorinoven yläpuolella.
Kynttelikön lahjoittajankilvessä lukee lahjoittajan nimenä:
Malin O. Riska
Sal. J(a)cob Stenbergs Enka.
Kynttelikkö on 1600-luvun lopulta. Sillä on leveyttä poikkivarren kohdalla noin 57 cm.
Kynttelikössä on kaksi erilistä taivutettua sivuhaaraa.
5.
Kynttelikkö nro 6:
Tämä toinen kolmihaarainen messinkinen seinäkynttelikkö on kirkon pääovesta katsottuna sakastin seinän vasemmassa reunassa.
Kynttelikössä on S- muotoon taivutetut sivuhaarat.
Kynttelikössä on vaakasuora poikkitanko, jonka päissä on kynttilänpesät. Päärynänmuotoisissa lahjoittajankilvissa löytyy kaiverrukset:
O.C.S. /A. +L+D-/ (puumerkki)
Ilmeisesti kirjaimet L.D. tarkoittavat jotakuta Lars-dotteria. Tätä perustellaan Kaalelan pitäjän historiassa sillä, että toinen aikoinaan saarnastuolissa olleista kyntteliköistä oli Lars Larson Murickin lahjoittama.
Tämä kynttelikkö on todennäköisesti 1600- luvulta ja ilmeisesti se on toinen niistä kynttilänvarsista, jotka olivat vuonna 1700 saarnastuolissa.
Kynttelikön leveys sivuhaarojen kohdalta on noin 55 cm.
6.
Kynttelikkö nro 7:
Seitsemäs ja viimeinen kynttelikkö sijaitsee kirkon pääovesta katsottuna takaseinällä pääoven vasemmalla puolella kuulokojeen vieressä.
7.
.jpg)
LÄHTEET:
Kaarlelan pitäjän historia I. 1969. Kirkot ja kappelit. Kirkon valot. 109-114, 149-150.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti