Kaarlelan kirkon valaistuksesta, osa 2: kynttilänjalat, kyntteliköt ja riippuva valaistus

Kaarlelan kirkossa olevat kolme kynttilänjalkaa ovat pakotettua messinkilevyä.  Koristeina on kukkia, hedelmiä, lehtiä , helmirivejä, köynnöksiä , sydämiä, palmetteja sekä ympyröitä.

Osa kynttiläjalkakuvistani on huonoja. En pääse niistä kaikista selvyyteen. Joten tietoa  kynttilänjaloista tarjolla tällä kertaa  osin ilman kuvaa, kuvia sitten erillisinä...

Kaarlelan pitäjän historiassa mainitaan, että kirkossa on seitsemän haaratonta kynttilänvartta. Viiden näistä todetaan olleen kirkon hallussa jo vuonna 1700. Kaksi kynttilänjaloista on tullut kirkkoon vuonna 1731. Kahdessa kynttelikössä mainitaan olevan  hyvin matalia koristeita, mm. köynnöksiä, joissa on  kärjestä sisään taivutetut lehdet.

Kirkko on omistanut pienen messinkisen kynttilänjalan, joka löydettiin 1930-luvulla kirkon lattian alta. Siinä  on piirrettynä vuosiluku  1651. Siinä kerrotaan  olevan erikseen tehty kädensija jalan ja  kynttilänpesän  välissä.

Kirkkoon on ostettu kaksi  kynttilänvartta neljällä killingillä  vuonna 1784 sekä messinkikynttilänjalka  vuonna 1805. Lisäksi  kokkolalainen Henrik Pasanen on toimittanut  vuonna 1758 kirkolle peltilyhdyn. Löytyy myös maininta  1730-luvulla käytetystä lyhdystä, jossa  oli lasien sijan sivuilla sarveislevyt.

Kirkossa on myös kaksi tinakynttilänjalkaa.  jotka on varustettu ja uurrettu helmisauvoin. Nämä molemmat on  valmistettu vuonna 1794 Tukholmassa, mutta kirkkoon ne on ostettu vasta vuonna 1875.

Alla olevassa kuvassa on alttaripöydällä sijaitseva viisiharainen messinkilevyinen kynttilänjalka, jossa on 5 kynttilänpesää. Varren lahjoittajankilvessä on kaiverrettuna:

                                                                   IR/MH/A °. 1700

Sen lahjoitti  vallesmanni Johan Rudhoff vuonna 1700. Kynttilänjalkaa on korjattu vuonna 1931. Korkeutta sillä on 81 cm.

Alttaripöydällä on myös kaksi yhden pesän messinkilevyistä kynttilänjalkaa. Niissä molemmissa on kierrevarsi ja yksi kynttilänsija sekä pyöreä korkea jalka ja varsiosassa pyöreä anturalevy. Lahjoittajankilvet ovat koristeelliset. Kynttilänjalat ovat 1600-luvulta. Korkeutta niillä molemmilla on 41 cm.

Tämä alla oleva kynttelikkö lienee uudempaa perua...Näitä kirkossa on kaksi samanlaista.

 

Uudempaakin valaistusta kirkosta löytyy. Suurin osa kirkon sähkölampuista on vuodelta 1954. Seurakunta osti taiteilija Lisa Johansson-Papen ehdotuksesta  Orno-tehtaalta neljätoista riippuvaa lamppua. Lampuissa on nelikulmaiset, valkeiksi maalatut peltivarjostimet. Varjostimen  yläreunan sisäpuolelta kohoaa messinkikehys.

Alla olevissa  kahdessa yleiskuvassa on näkyvissä useampia näitä uusimpia riippuvia valaisimia.

Tässä  Kaarlelan kirkon kuoriosa kauniissa kynttilävalaistuksessa Keskiaikapäivien 2015 iltatilaisuudessa.

 

LÄHTEET:

Kaarlelan pitäjän historia I. 1969. Kirkot ja kappelit. Kirkon valot. 109-114, 149-150.