Ensimmäisessä kijoituksen osassa keskityin Kokkolan kaupungin valmisteluihin, kun Ruotsin kuningas Adolf Fredrik oli tulossa Kokkolaan vierailulle. Tässä osassa keskitymme odotetun vieraan saapumiseen.
Myöhään heinäkuun 14. päivän iltana 1752 saapui Kokkolaan maaherran lähettämä kuriiri. Kuriirilla oli mukanaan marssijärjestys. Sen mukaisesti kuninkaan reitti eteni päivä kerrallaan eri paikkakunnille. 17.7. oli vuorossa Kauhajoki, josta kuningas matkasi yöpymään Kurikkaan. Seuraavana päivänä matka jatkui Isoonkyröön, sieltä Korsholmaan ja päivällisaterialta Uudestakaarlepyystä suoraan 20. 7 vanhan ruotsalaisen kalenterin mukaan (uuden kalenterin mukaan 31.7.) Kokkolaan. Kuningas siis jätti pietarsaarelaiset harmittelemaan matkan varrelle vierailematta heidän kaupungissaan.
Kaupungin maistraatti pisti pikaisesti heti kuriirin käytyä kokouksen seuraavana aamuna pystyyn. Oli ajateltu, että kuningas viettäisi Kokkolassa useita päiviä, mutta nyt vierailu typistyikin ainoastaan illalliseen, yöpymiseen ja aamiaiseen Kokkolassa ja sitten matka jatkuisi Kalajoelle.
Keskellä loppukesää suurin osa porvareista olikin merellä silakkaa pyytämässsä. Niinpä maistraatti antoi käskyn nuorellemiehelle, Henrik Rahmille, lähteä kahden soutajan avustuksella Trulleviin, Poroluotoon ja Tankariin kutsumaan porvareita pikaisesti kotiin. Kalastajien tuli tietysti tuoda mukanaan tuoretta kalaa, jota säilöttäisiin sumpuissa valmiina. Jokunen porvari sai myös määräyksen lähteä Öjaan ruutanoita noutamaan. Nuori mies Carlbom lähetettiin tämän lisäksi Jatkojoen laivanrakennuspaikalle noutamaan käsityöläiset ja porvarit kotiin. Jos määräystä uhmattiin, tuli maksaa sakkoa 25 hopeatalaria.
Merkinnät kaupungin kirjanpidossa loppuvat noin neljä päivää ennen kuninkaan vierailua - ehkä se kertoo siitä, että kaikilla oli kiire valmisteluissa. Ei ole myöskään talletettu tietoa itse vierailusta. Niin harmi.
Kuningas saapui ajallaan. Kokkolalaiset olivat pystyttäneet Kruunupyyn vastaiselle rajalle kunniaportin. Tien molemmin puolin oli kuusenhavuin peitelty pylväs, jonka päällä oli valkoisiin puettu ihminen kannatellen laakeriseppelettä ja -oksaa. Seurasi papiston puheita ja kansan kunnianosoituksia. Ratsuväenosasto oli asemissa Kaarlelan kirkon luona paraatiasuissa miekat paljastettuina. Matkan varrella oli myös runsaasti asukkaita seuraamassa kuninkaan saapumista.
Löydän myös aivan sattumalta kiinnostavan yksityiskohdan kuninkaan saapumisesta. Nimittäin arkeologisessa selvityksessä vuodelta 2007 on kartta, jossa on mainittu irtolohkare, jossa kuningas Adolf Fredrik on pysähtynyt ennen Kokkolan kaupunkiin tuloaan. Tuijotan selvityksen karttaa, enkä pääse alueesta selville, sillä siinä kerrotaan kiven olevan Jyväskyläntie 13 varrella kahden autiotalon läheisyydessä pellolla. Käännyn siipan puoleen, joka oivaltaa oitis irtolohkareen sijainnin. Tästä innostuneena lähden samantien kuvaamaan paikkaa, joka onkin naurettavan helpossa paikassa ja tuttu, vaikken sitä ensin tajunnutkaan!
Kyseessä on nykyisen Citymarketin ja Tokmannin asfaltoidulla parkeerausalueella oleva isoin irtolohkare, joka rakentamisen yhteydessä sai betonimuurin ja valaistuksen ympärilleen. Siirtokivilohkareella on korkeutta 12m x 8 m x 4 m.
Arkeologisessa selvityksessä kerrotaan muinaisjäänteen eli irtolohkareen olevan pienellä mäellä, mutta seutu onkin tasoitettu rakentamisen yhteydessä. Lohkare on nyt muuta ympäristöä korkeammalla betonisen suojustan sisällä. Hämärästi muistan enää seudun ennen kauppakeskuksen rakentamista kymmenisen vuotta sitten - silloin siinä oli kaksi taloa, jossa romanit olivat muistaakseni viimeisinä asukkaina.
Maalaisjärjellä päättelen, että kuningas piti vähintäänkin pissatauon lohkareen takana. Onpa harmi, ettei näin erikoisesta pysähdyksestä ole kivessä minkäänlaista mainintaa!
Koska oli heinäkuun loppu, talonpojat olivat somistaneet tähkäpäillä hattunsa merkiksi seudun viljavuudesta, Ratsuväki otti seurueen vastaan kaupungissa iltamyöhään kello 10-11. Jopa paikalle tilattu turkulainen vaskirummunlyöjäkin oli sopivasti asemissa valmiina torilla. Ei tiedetä, miten kuningas suhtautui vaivalla rakennettuun pyramidiin, mutta varmaankaan rakennelma ei jäänyt huomaamatta.
Pormestari Noren oli kuin olikin elossa kuninkaan saapuessa ja kykeni pitämään juhlallisen puheen. puheen sisällöstä ei ole jäänyt tarkempaa tietoa.
Illaksi oli vielä järjestetty ilotulitus. Seurue nukkui torin lähellä kaikkiaan viidessä talossa - kuningas yöpyi paikassa, mistä kerron osan kolmannessa jaksossa.
Kaksitoista ratsumiestä seisoi koko yön vartiossa kuninkaan majapaikan ympärillä karabiinit käsissään ja kuninkaan unta vartioiden. Matka jatkui pohjoisempaan päin jo seuraavana aamuna kello seitsemän.
Runoilija Hjalmar, joka ilmeisesti matkusti kuninkallisen seurueen matkassa, kirjoitti jokaiselle matkan vierailupaikkakunnalle oman runonsäkeistön. Kokkolan osuus runosta menee näin:
"Sankarimme vieraana kunnioittaa
Kokkolan kaupunkia ja pitäjää.
Tämäpä talonpoikaa ilahduttaa!
Hattuunsa hän kiinnittää tähkäpään
viestinä runsaasta viljasta,
mikä kypsyy sankarin saapuessa.
Tänne oot saapunut taivaasta,
siis ollos`Jumalan hallussa!"
Kuninkaan omasta matkakertomuksesta selvisi myöhemmin, että kuningas ylisti vuolaita virtoja sekä suuria lakeuksia."Rakennustapa on siellä kaunista ja talot niin sisältä kuin ulkoa siistejä ja puhtaita samoin kuin väestökin. Maanviljelystä hoidetaan hyvin ja suurella ahkeruudella kaskea ja tervaa polttaen."
Kuningas näki kuitenki epäkohtia siinä, että tervanpolttajat kaatoivat väärän kokoisia puita - isoista ja suurista puista käytettiin ainoastaan lyhyitä, kolottuja pätkiä. Seudulla oli kuninkaan mukaan soisen maaperän vuoksi paljon karjarutttoa ja niitytkin olivat vesiperäisiä. Myös väestön vähäinen määrä huolestutti sekä vähäinen luonnonrikkauksien hyödyntäminen. Kuninkaan mielestä koko Suomen kaupungit olivat melko heikossa tilassa.
LÄHTEET:
Kokkolan kaupungin historia, osat 1-2, osa. 2, s. 51-53.
Kokkolan kaupunki. Kantakaupungin yleiskaava 2030. Arkeologisten inventointi. KH Renlundin museo. FM Jaana Itäpalo. 30.11.2007, s. 33-34.
Kuningas Aadolf Fredrikin vierailu. Kokkola.fi. [https://www.kokkola.fi/meresta_noussut_kaupunki/ruotsin_vallanaika/vapauden_aika/kuningas_a_fredrikin_vierailu/fi_FI/kuningas_aadolf_fredrikin_vierailu/] Luettu 10.4.2020.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti