Kuningas Adolf Fredrikin vierailu Kokkolassa ja Kunin talo; osa 3

Nyt pääsemme kolmanteen ja samalla viimeiseen osaan kuningas Adolf Fredrikin Kokkolan vierailua vuonna 1752 koskien. Missä kuningas yöpyi?  Se selviää tästä kirjoituksesta.

Kuninkaan kerrotaan yöpyneen rakennuksessa, jota nykyään sanotaan nimellä Kunintalo. En ollut aikaisemmin edes kuullut puhuttavan Kunin talosta. Sittemmin aivan vahingossa tajusin, että rakennus, jossa kuningas Adolf Fredrik aikoinan yöpyi,  on  edelleen pystyssä ja sijaitsee aikaisemmasta työpaikastani ainoastaan  puolen kilometrin päässä. Veikkaan, että tosi harva kokkolalainen tietää Kunin taloa tai sen historiaa...

Kunin talo on rakennettu  vuonna 1752 - se oli siis  sopivasti upouusi ja näyttävä rakennus Kokkolan keskustassa, kun kuningas Adolf Fredrik oli tulossa Kokkolaan vierailulle. 

Kuninkaan majapaikaksi tarvittiin  talo, jossa olisi suuri sali ja  viisi tai kuusi kamaria. Vierailua edeltävässä  suunnittelukokouksessa nuori Jaakko Reinhold Carlbohm (s. 1730)  edusti äitiään, yhtä kaupungin rikkaimmista leskirouvista, Anna Carlbomia. Anna oli ollut naimisissa kauppias Christoffer Carlbomin (1695-1745) kanssa   ja  kokouksessa poika lupasi luovuttaa äidin omistuksessa olevan lähes valmiin talon Rantakadun  varrelta kuninkaan yöpymistä varten.  Carlbom lupautui myös rakentamaan talon vierustaan punaiseksi maalatun lankkuaidan.

Kun etsin netistä Annan juuria, löydän ensin  tiedon, että Anna olisi syntyjään Warg ja oletan tietysti samaa sukujuurta olevaksi kuin Kokkolan  nykyisetkin, useat Wargit.  Sitten eksyn ruotsalaiselle keskustelupalstalle ja sieltä pääsenkin käsitykseen, että Anna olisi syntynyt Piteåssa, olisi siellä tyttönimellä Varg ja olisi myös avioitunut siellä Christoffer Carlbomin kanssa 1719. Joka tapauksessa Christoffer Carlbom löytyy kuolleiden luettelosta Kokkolassa  tammikuussa 1745 ja on kuollut 56 vuoden iässä. .

Koska taloasia koettiin hyvin tärkeäksi, eivät vanhemmat  kokouksen jäsenet täysin luottaneet nuoren Carbomin sanaan, vaan pormestari Noren ja notaari Kiemmer lähtivät vielä varmistamaan asiaa  Anna Carlbomilta kirjallisin vahvistuksin. 

Anna Carlbom vakuutti  huolehtivansa kuninkaan majoittamisesta ja sitoutui parhaalla mahdollisella tavalla  varustamaan talon huoneet  tapetteineen ja muine tarpeellisine varusteineen  täydelliseen kuntoon. Kokkolassa olikin toiminut oma tapetintekijä jo 1740-luvulta lähtien. Anna ilmoitti myös halun varustaa kaikki akkunansa vuorilaudoilla sekä maalata koko talon ja lankkuaidan punavärillä.  

Pormestari ilmoitti, että kaikkien käsityöläisten täytyi pysytellä kaupungissa, koska heidät komennettaisiin saattamaan kuninkaallinen majapaikka  täydelliseen kuntoon. Tarvittiin lisäksi kaksi muuta taloa, joissa oli sali, kaksi kamaria ja 40 yksityistä huonetta. Lisäksi kuninkaan seurueelle tarvittiin kaksi ravintolaa, joista parempi  sijoitettiin  raatimies Falanderin ja  vaatimatttomampi  kauppias Forssellin taloon. Yhteensä käytössä oli viisi rakennusta.

Rakennus sijaitsi siihen aikaan aivan Kokkolan keskustassa Rantakadulla, eikä sitä todellaakaan tunnettu silloin nimellä Kunintalo. Rakennus sijaitsi nykyisen Chydeniuksen puiston (=Naakkapuisto) paikkeilla,. Siihen aikaan siinä ei ollut puistoa, vaan asuinkortteli. 

Kuningas saapui perille kello 10 ja 11 välillä illalla. Jo kello seitsemän seuraavana aamuna kuninkaalinen seurue lähti liikkeelle kohti Kalajokea. Oletettavasti kuningas on ollut matkasta väsynyt ja uinahtanut puhtaisiin pieluksiin lähes heti majapaikkaan saavuttuaan. Hänenhän tiedetään jatkaneen matkaansa jo seuraavana aamuna kello seitsemän kohti Kalajokea. 

Tämä yllä oleva  taulu, joka nykyään on Lassanderin talossa, museokorttelissa Kokkolan keskustassa,  maalattiin muistoksi kuninkaan vierailusta. Taulussa on teksti "Svea Rikes Konung Hwilade här Ähr 1752 den 20 Julii" Eli suomennettuna siinä kerrotaan kuninkaan  levänneen täällä 20.7.1952.  Hieno juttu, että taulu on saatu talletettua muistoksi kuninkaallisen käynnistä! Päivämäärä, joka taulussa näkyy, kertoo, että kuninkaan vieraillessa Kokkolassa, elettiin Ruotsissa viimeistä vuotta  vanhan ajanlaskun mukaan. Meidän kalenterissamme kyseinen ajankohta vastaa heinäkuun viimeistä päivää. 

Leskirouva Anna Carlbom antoi veistää puusta  oven päälle  kauniisti koristellut  kuninkaan nimikirjaimet kamariin, jossa kuningas yöpyi. Kerrotaan, että vielä vuosisata myöhemmin  kaupunkilaiset kutsuivat taloa Kuninkaansaliksi.

Kun Kokkolassa oli kaupunkipalo vuonna 1860, säilyi tämä Carlbomin talo silloin kuin ihmeen kaupalla, vaikka liekit nuolivatkin läheltä. 

Tulipalon jälkeen paikalle rakennettiin Chydeniuspuisto ja tällöin osti kauppias Julius Löwenmark tämän talon pois puiston tieltä ja siirsi sen huvilakseen Ykspihlajaan Potin rannalle.

Talo on Ykspihlajan kaupunginosassa, osoitteessa Saaristokatu 7, aivan Potin rannalla. Se on yksityiskäytössä ja sen vuoksi en halunnut kuvata rakennusta pihapiirin puolelta. Kuvista saa kuitenkin käsityksen, kuinka valtavan iso rakennus on ollut. Nykyisin talon väri on kellertävä, mutta kuninkaan vieraillessahan se oli maalattu punaiseksi. 

Netistä löysin tiedon, että Kunintalon omistaa nykyisin öjalainen Sarinin venefirma. Talossa on edelleen asukkaita. Talon yleisilme on melko ränsistynyt. Olisipa hieno ele, jos tämän joku vielä saisi arvoiseensa kuntoon! Ei meillä näytä kuninkaita kovin tiuhaan käyvän!

LÄHTEET:

Annikki Wiirilinna: Daniel Profeetta, Kestävä Rakkaus, Kirppu - kokkolalaista laivannimistöä 300 vuoden ajalta.Keskipohjanmaa-lehti t.8.1982.  [https://www.kokkola.fi/palvelut/kirjasto/kotiseutuaineisto/wiirilinna/fi_FI/daniel-profeetta-kestava-rakkaus-kirppu-kokkolalaista-laivannimistoa-300-vuoden-ajalta/] Luettu 10.4.2020.

Kokkolan kaupungin historia, osat 1-2, osa. 2, s.  46-53, 128.

Kuningas Aadolf Fredrikin vierailu. Kokkola.fi. [https://www.kokkola.fi/meresta_noussut_kaupunki/ruotsin_vallanaika/vapauden_aika/kuningas_a_fredrikin_vierailu/fi_FI/kuningas_aadolf_fredrikin_vierailu/] Luettu 10.4.2020.