Osasi ne ennenkin! Nyt nimittäin saatte kuulla melkoisesta petoksesta, joka tapahtui Kokkolassa noin sata vuotta sitten!
Tämä todenperäinen tarina kertoo miehestä - tai oikeastaan kahdesta miehestä - nimeltä Karl Waldemar Österlund.
Kokkolalainen mies nimeltään Karl Waldemar Österlund oli lähtenyt merille ja työskennellyt maailmalla jo vuosia. Eräänä koleahkona päivänä vuonna 1923 hän rantautui takaisin Suomeen Kotkan satamaan. Hetimmiten maihin päästyään Karl kuitenkin pidätettiin. Karlia syytettiin juopumuksesta sekä rähinöinnistä yleisellä paikalla. Löytyi myös merkintöjä Torniosta ja muuallakin oli määrätty sakkoja juopumuksesta. Karl koetti kovasti tuoda esille puolustuksekseen, ettei hän tokikaan ollut voinut tuollaisiin rötöksiin syyllistyä, koska hän ei vuosikymmeniin ollut käynyt jalallaan kotimaansa kamaralla.
Esivalta ei sääliä tuntenut, kysyi vain mieheltä, oliko hän Karl Waldemar Österlund ja kotoisin Kokkolan tapulikaupungista. Mies kertoi todellakin olevansa kysytty henkilö, mutta vannoi edelleen, ettei ollut esiintynyt juopuneena eikä rähinöinyt yleisellä paikalla. Esivalta totesi, että hän on joka tapauksessa tuomittu tapahtuneesta ja sen vuoksi on joutuva kärsimään hänelle määrättyä rangaistusta. Niinpä Karl joutui kärsimään rangaistuksensa Turussa - istumaan rajoitetulla alueella juopumuksesta ja rähinästä yleisellä paikalla tuomitut 77 päiväsakkoa.
Kun rangaistus oli istuttu viime hetkeen saakka, suuntasi Karl matkansa kohti Kokkolaa, jossa hän otti asian uuteen käsittelyyn. Nyt joutui virkavalta myöntämään, että löysin perustein ja selvityksin oli Karl tyrmään paiskattu.
Todellisuudessa tuomion olisi pitänyt kärsiä aivan toisen miehen. Niinpä esivalta ryhtyi etsimään miestä, joka oli keksinyt käyttää itsellään väärennettynä Karl Waldemar Österlundin nimeä.
Eräänä kesäisenä päivänä juhannuksen jälkeen 1923 matkusti juuri tuo väärä Österlund junalla kohti Kokkolaa. Mies liehitteli junassa matkustavia kielitaidollaan puhuen vuoroin suomea, ruotsia ja englantia sekä tehden kanssamatkustajilleen silmänkääntötemppuja. Eräs miesmatkustaja viehättyi kovasti Vale-Österlundin puheisiin ja temppuihin ja sen vuoksi he ryhtyivät juttelemaan enempikin. Kokkolan asemalle päästyään miesmatkustaja esittäytyikin etsiväpoliisiksi ja totesi keskustelun jatkuvan poliisikamarilla.
Karl Waldemarin äiti oli jo ennättänyt kuolla, joten hänen todistuksestaan ei nyt ollut apua. Kurjinta asiassa oli se, että Vale-Österlund oli jo ennättänyt törsäämään Karlin äidin jättämän perinnön uskotellen olevansa hänen perillinen.
Asiat olivat edenneet vähän tahtomattaankin, kun Lindegren oli meriltä palatessaan sattumalta rantautunut juurikin Kokkolaan. Hän oli mennyt kahvilaan, jossa oli jäänyt juttusille muutaman henkilön kanssa. Lindegren oli kertonut heille olleensa merillä peräti 19 vuotta. Kuin sattuman kauppaa, hän kuuli silloin rantauduttuaan, että oikean Karl Waldemar Österlundin morsian oli jo vuonna 1901 anonut Karlin kuolleeksi julistamista, kun hänestä ei ollut vuosiin kuulunut mitään. Niinpä keksi Lindegren, että hän esiintyisikin Karl Waldemar Österlundina
Tapahtui sitten niin, että joku näistä kuulijoista kiirehti kertomaan Österlundin äidille, että hänen poikansa oli lopultakin palannut meriltä. Hyväuskoisena ja kovasti kaivattuaan poikaansa, äiti uskoi Lindgrenin pojakseen - olihan edellisestä tapaamisesta vuosia.
Vale-Österlund onnistui jopa avioitumaan Österlundina ja joi itsensä päihinsä rähisten yleisellä paikalla. Tästä syystä hän joutuikin putkaan ja tuli tuomituksi, mutta liukeni paikalta. Niinpä siinä sitten oli käynyt, että oikea Österlund osui tavattoman huonoon aikaan kotimaahansa ja joutui kärsimään syyttömänä Lindegrenille tarkoitetun rangaistuksen.
Oikeasti Vale-Österlund oli 27.7.1871 Turussa syntynyt Johan Edvin Lindegren. Lindegren oli myös ollut vuosia merillä, aina vuoteen 1914 saakka.
Karl Waldemar lähti myöhemmin uudelleen merille ja jätti valtakirjan niitä toimenpiteitä varten, jolla saataisiin oikea rötöstelijä oikeuden eteen. 23.6.1923 pidätti Kokkolan poliisi tämän Vale-Österlundin, kun hän perheineen saapui Kokkolaan junalla. Vale-Österlund paljasti häntä kuulustelleille, että hän oli aikanaan ollut Turussa rakkaussuhteessa sairaanhoitajattaren kanssa. Kun suhde oli hänen mielestään kehittynyt liian pitkälle, oli Vale-Österlund päättänyt lähteä merille. Sairaanhoitaja oli sitten tuloksetta peräänkuuluttanut miestä, jonka seurauksena Turun raastuvanoikeus oli lopulta julistanut Johan Edwin Lindegrenin kuolleeksi.
Vielä kuulustelujen alettua väitti Lindegren olevansa Karl Waldemar Österlund todeten kuitenkin, ettei hän suinkaan ollut se sama Österlund, joka muutamassa ulkomaisessa satamassa oli murhannut merimiehen.
-Se Österlund oli vanhempi ja nyt jo kuollut, niin että häntä oli turha enää hakea, kertoi Vale-Österlund
Huomiolle pantavaa oli se seikka, että oikea Karl Waldemar Österlund oli ollut hyvin tunnettu mies kotikaupungissaan. Samoin ilmeni, että Karl tunsi hyvin kotikaupunkinsa asiat. Karl oli nuorena miehenä toiminut Kokkolassa kaupungintalon kellonvetäjänä. Siten hän tunsi ja hallitsi vetolaitoksen rakenteen, jota puolestaan Vale-Österlund ei tuntenut, vaikka väittikin nuorena olleensa myös kellonvetäjän hommissa.
Niin joutui Vale-Österlund paljastamaan vääryydellä hankkimansa henkilöllisyyden, jota oli pitänyt hallussaan peräti kymmenkunta vuotta.
Vale-Österlund pidätettiin selvitystyön jälkeen ja häntä säilytettiin Kokkolan poliisivankilassa. Porin raastuvanoikeus antoi asian kuitenkin myöhemmin raueta, koska tapahtunut rikos oli jo ennättänyt vanhentua. Niinpä Lindegren päästettiin vapaaksi.
Kerrotaan, että oikea Österlund sai osan äitinsä perinnöstä takaisin. Kerrotaan myös, että olisipa hän saanut Vale-Österlundin puolisonkin omakseen, vaan ei tätä huolinut!
LÄHTEET: Kaksi Österlundia - merimiehiä kumpainenkin. Toveri-lehti. 8.8.1923. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2753200?term=%C3%A4iti&term=Kokkolaan&term=Kokkolan&term=%C3%A4idille&term=Kokkolasta&term=%C3%A4idin&term=Kokkolassa&page=2] Luettu 12.5.2024.
Karl Waldemar Österlundiun tarina. Helsingin sanomat. 29.8.1923. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1393691?term=Karl%20Waldemar%20%C3%96sterlundin&term=Karl%20Waldemar%20%C3%96sterlund&term=Karl%20Waldemar,%20%C3%96sterlund&term=Karl%20Waldemar%20%C3%96sterlundiksi&page=4] Luettu 12.5.2024.
Kuolleeksi julistettu turkulainen huijari tapetilla. Viikkosanomat. 14.7.1923. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1735476?term=Karl%20Waldemar%20%C3%96sterlund&page=4] Luettu 12.5.2024.
Pakinoita. Kar Valdemar Österlund. Uudenkaupungin sanomat. 10.7.1923. [https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1498303?term=Karl%20Valdemar%20%C3%96sterlund&term=Karl%20Valdemar%20%C3%96sterlundista&term=Karl%20Valdemar%20%C3%96sterlundin&page=4] Luettu 12.5.2024.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti