sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Uskollisuudenvala Kokkolassa 1808

Olen  henkeen ja vereen intoutunut sukutukija, ja viime viikot olen uurastanut tutkien erään  esiäitini rakastumista  Etelä-Pohjanmaalla venäläiseen sotilaaseen Suomen sodan yhteydessä reilut parisataa vuotta sitten...Äpärälapsiahan siitä seurasi sun muuta, mutta...yksi asia johtaa toiseen...

Tutkimuksen ohessa olen etsinyt tietoa suuntaan jos toiseenkin Suomen sodasta vuosilta 1808-1809. Vastaan tulikin mielenkiintoinen asia koskien Kokkolaa vuonna 1808.

Suomen sodan ollessa kiivaimmillaan keväällä 1808, saapuivat venäläiset sotilaat Kokkolaan. Kokkolalaisista tuntui hyvin vastenmieliseltä, että venäläiset vaativat heitä vannomaan uskollisuudenvalan  Venäjän keisari Aleksanteri I:lle, vaikka sota oli yhä käynnissä. Valan vannominen liittyi venäläisillä rauhoittamispolitiikkaan. Uskollisuudenvalalla pyrittiin vahvistamaan henkilökohtaista uskollisuutta uudelle hallisijalle.



Kokkolan vanha kirkko

 Kokkolan puukirkossa joutuivat kokkolalaiset vannomaan uskollisuutta vuoron perään Ruotsin kuninkaalle ja Venäjän keisarille.
 Yllä oleva kuva lainattu täältä   ja alun perin se on K. H. Renlundin museossa oleva Conrad Soveliuksen akvarelli.

Ruotsin valtakunnassa oli vanha tapa, jonka mukaan uskollisuudenvala vannottiin jokaisen hallitsijanvaihdon yhteydessä. Näin luotiin side hallisijan ja alamaisten välille, jotka oli näin sidottuja antamaansa valaan. Tällaisia valoja oli aikaisemmin annettu esim. Pikkuvihan (1741-1743) yhteydessä.

Kokkolassa venäläiset vaativat ensimmäisen kerran valaa kesken sotatoimien jo 22.5.1808. Vala tuli vannoa keskustan puukirkossa. Valaa vaadittiin ensin virkamiehiltä ja papeilta, sen jälkeen muulta väestöltä toukokuun aikana.

Alla oleva kuva on blogipäivityksestäni "Valli Vittsarin koulun vieressä" Siinä on muistomerkki  eräästä taistelupaikasta...




Vastustus  valaa kohtaan oli kovinta Pohjanmaalla ja etenkin kokkolalaisten keskuudessa , eivätkä kaikki  asekelpoiset miehet suostuneet tätä käskyä noudattamaan. Pelättiin, koska tiedettiin talonpoikien aseman huonoudesta Venäjällä ja lisäksi sota oli kesken.

Vaikka olikin ilmoitettu, että niskoittelijoita uhkaisi kova rangaistus,  jotkut  kokkolalaiset tekeytyivät sairaiksi. Osa välitti tiedon, että he olivat kalassa kaukaisella karilla.

Uusi uskollisuudenvalatilaisuus poisjääneille  järjestettiin toisena helluntaipäivänä 5.6.1808. Venäläisten valan vannottaminen voidaan nähdä ennakkotoimenpiteenä tulevaisuuden varalta. Kun valasta kieltäytyminen lisääntyi kansan keskuudessa, venäläiset jatkoivat valan vannottamista enemmän arvovaltasyistä.


Alla oleva kuva on blogipäivityksestäni  "Kaukon sillan taistelut" . Siinä on muistomerkki Suomen sodan taistelupaikalta.



Kaksi viikkoa myöhemmin tilanne muuttui! Suomen armeijajoukot olivat jälleen Kokkolassa ja kenraali Klingspor vaati nyt kokkolalaiset miehet  vannomaan uskollisuudenvalaa Kustaa IV Aadolfille, kun venäläiset olivat perääntymässä Kokkolasta.

 Mutta taas  syyskuun lopussa  asiat kääntyivät uudelleen päälaelleen Oravaisten taistelujen jälkeen.  Suomen armeija oli paennut kohti pohjoista ja  venäläiset ottivat jälleen Kokkolan haltuun. Kaikki yli 15-vuotiaat miehet velvoitettiin jälleen vannomaan uskollisuutta Venäjän suuntaan. Tämä oli siis jo kolmas uskollisuudenvala saman vuoden aikana!

Historiankirjoihin on jäänyt elämään Kokkolassa v.  1746 syntyneen Abraham Falanderin toiminta  Suomen sodan aikana. Falander oli liikemies ja tehtailija, joka vaikutti Vaasassa kauppiaana, toimi säätyvaltiopäivillä porvarissäädyn edustajana Ruotsissa sekä perusti ruukin.

 Falander edusti kuningasmieleistä suuntaa. Niinpä Falander kieltäytyi Vaasassa (asui siellä silloin) vannomasta valaa Venäjän keisarille. Falander vangittiin ja vietiin Turkuun. Venäläisten ylipäällikkö von Buxhoevden tuomitsi Falanderin kuolemaan. Turun piispa Jakob Tengström (s. 1755 Kokkola)  onnistui kuitenkin  estää tuomion täytäntöönpanon ja Falander joutui vain maasta karkotetuksi. matkallaan Ahvenanmaan kohdalla Falander tapasi Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolfin, joka aateloi Falanderin uskollisuudenosoituksesta nimellä Wasastjerna. Abraham Wasastjerna palasi takaisin kotimaahansa Ruotsista vuonna 1810.

Alla olevassa kuvassa on Uskollisuudenvalan teksti Aleksanteri I:lle. Kuva on lainattu täältä.




"Minä alakirjoitettu lupan ja vannon Jumalan
ja Hänen pyhän Evangeliuminsa
kautta, että minä tahdon ja että minun
pitä Hänen Keisarillista Majestätiänsä

Suurta Ruhtinata, Keisari Alexander
Paulovitschiä, Itzevaldiata kaikkein Venäläisten
ylitze, ja Hänen Keisarillisen
Majestätinsä Kruunun Seurajata uskollisesti
ja vilpittömästi palveleman, Hänen
Majestetinsä armollisimbiä Käskyjä totteleman
ja ei siinä säästämän hengeäni
viimeiseen verenpisaraan asti; kaikkia
Lakia, Säännöjä ja Asetuxia velvollisella
kuuliaisudella jälken eläman, ja tarkkaimman
ymmäryxen, voiman ja mahdollisuden
jälken, suojeleman ja holhoman.
Sen Hänen Keisarilliselda Majestätildänsä
minun Isänmaasani jällen saatetun tyvenen
ja rauhan tahdon minä kaikella
voimallani ylöspitää ja ei ole oleman
yhteydesä niiden kansa, joilla on
pahoja juonia Waldakundaa vastan,
yhdellä eli toisella tavalla, salaisesti elijulkisesti,
ei ainoastansa houkutuxilla eli
mutoin, tarkoituxella, neuvoilla, eli matkaansaatolla
eli itze työllä. Niin pian
kuin minä saan tjetä Hänen Majestätinsä"


LÄHTEET:

Arkistolaitos. 1808-1809 asiakirjoja sodan Suomesta. Venäjä vaatii uskollisuutta. [http://www.narc.fi/1809opetusaineisto/3.html] Luettu 01.03.2014.

Kansakuntaa rakentamaan 1809. Uskollisuudenvalat.[http://www.1809.fi/suomen_sota/vaeestoen_suhtautuminen/uskollisuudenvalat/fi.html] Luetu 27.02.2014.

Suomen sota. Kaupunkilaisten uskollisuus koetuksella. [http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/kaupusko.htm] Luettu 27.02.2014.

Wikipedia. Abraham Wasastjerna. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Abraham_Wasastjerna] Luettu 27.02.2014.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti