torstai 21. toukokuuta 2015

Pohjanmaan rykmentin muistopatsas "Rumpalipoika" Lohtajalla

 
Tällä kertaa matkaamme Kokkolan Lohtajalle, jossa on mielenkiintoisen näköinen patsas keskellä korkeaa mäkeä kirkon tuntumassa.
 
Kyseessä on Risto Saalastin veistämä "Rumpalipoika"-patsas. Patsas on valmistunut 1980.
 


Rumpalipoika seisoo jykevän kivipaaden päällä. Kiven etupuolella on teksti "Kuninkaallinen Pohjanmaan rykmentti 1626-1810 Kungliga Österbottens regmente."




Kuninkaallinen Pohjanmaan jalkaväkirykmentti toimi vuosina 1626-1809.  Se oli siis perustettu 30-vuotisen sodan aikana ja lakkautettiin Suomen sodan jälkeen.  Rykmenttijako perustui Kustaa II Adolfin  vuonna 1626 allekirjoittamaan rykmenttijakoon, jonka vuoksi Pohjanmaalle perustettiin yksi kahdeksasta Suomeen perustetusta jalkaväkirykmentistä.
 
Kussakin rykmentissä oli kahdeksan komppaniaa. Jokaisessa komppaniassa oli 125 numeroa eli miestä. Miehet tulivat komppaniaan Närpiön ja Kemin väliseltä alueelta.
 
Pohjanmaan Rykmentin päällikkö oli kapteeni, joka asui Lohtajan Alaviirteellä Sipilän Puustellissa. Komppanian kersantti puolestaan asui Marinkaisten Kippon puustellissa. Ruotusotilaita asui muutamien talojen ylläpitämissä sotilastorpissa. Torpissa kasvoi myös  aina sotilaspoikia, joista tuli ruotusotilaitten varamiehiä.


 
Rumpalipoika-patsas muistuttaa meitä Ruotsin vallan aikaisesta ruotuväkijärjestelmästä.
 
Lohtajan kirkonmäellä  sijaitsi yksi kuninkaallisen Pohjanmaan Rykmentin keskuspaikoista. Komppanian varusaitta oli myös alueella ja jumalanpalveluksen jälkeen  sotilaiden tapana oli usein pitää ns. äksiisiä. Äksiisillä tarkoitetaan  armeijassa toiminnan järjestelmällistä harjoittelua toistamalla useaan kertaan samoja suorituksia.

Komppaniaan kuului kaksi rumpalia., minkä muistoksi sopii hienosti tämä Saalastin rumpaliveistos.




Kiven sivulla olevasta muistolaatasta selviää, että rykmenttiin luovuttivat poikiaan  silloiset pohjanmaan pitäjät:

Kemi, Ii, Oulu, Hailuoto, Liminka, Siikajoki, Salo, Pyhäjoki, Kalajoki, Lohtaja, Kälviä, Kokkola/Karleby, Pedersöre/Pietarsaari, Nykarleby Vörå, Korsholm, Vähäkyrö, Isokyrö, Laihia, Lapua, Malax, Ilmajoki, Närpes, Lappfjärd.


Kylläpä hienosti sulautuu ympäröivän puuston keskelle ylhäiselle mäelle tuo rumpali...







Patsaan lahjoittajaluettelo on vaikuttava, se selviää myös muistolaatasta. Lahjoittajina mainitaan Opetusministeriöstä lähtien...



Yhden sivun laattateksti on seuraava kahdella kotimaisella kielellä:
 
"Tälle Lohtajan komppanian harjoituskentälle pystytti Pohjanmaan Rykmentin muistomerkin vuonna 1980 Pohjanmaan väestö.
Nykypolvi!
Kunnioita uhriamme Lesnajassa, Poltavassa, Riiassa, Napuella ja Norjan tuntureilla."
 
Uhreihin viittaaminen tarkoittaa Suuren Pohjan sodan aikaisia taisteluja 1700-luvun alkupuoliskolla. Viimeksi mainittu Norjan sotaretki oli Kaarle XII:n epäonnistunut yritys vallata Norja Tanskalta. Useampien taistelujen  jälkeen kuningas kuoli luodin osuessa hänen päähänsä. Karoliinijoukot aloittivat vetäytymisen ja sota päättyi Ruotsin osalta. Epäonnekseen ruotsalais -suomalaiset joukot joutuivat uudenvuodenaattona 1718 lumimyrskyyn. Noin 5000 miehen armeijasta  puolet kohtasi tiensä pään menehtyen tunturimaastoon.
 
Tapatumat inhimillistyvät ja konkretisoituvat , kun niihin löytyy jokin oikea tapahtuma taustalle. Omassa suvussani katosi tähän Norjan lumipyryyn esiäitini velipoika, veteliläinen  Erik  Mattsson Löija (s. 1676). Erik oli 36-vuotias ottaessaan vastaan kotitalonsa isännyyden. Isäntänä hän ennätti toimia vain vuoden verran kun ilmeisesti joutui mukaan ensin  Isonvihan ajan taisteluihin Pälkäneellä ja Napuella. Kohtaloksi muodostui kuitenkin sotaretki Norjassa, jossa tämä karoliini katosi tuntureille kaikkine varusteineen.
 
Tapahtuman jälkeen Löijan talon isäntäluettelossa on peräti  kuuden vuoden tauko, jona aikana talo tulee hoidetuksi "miten kuten."  Esiäitini, Valborg Mattsdotter  oli 20-vuotias nuori vaimo, joka pakon edessä muutti kuusi vuotta veljensä kuoleman jälkeen  puolisonsa kanssa Vimpelistä Löijaan.   Valborg piti  näin huolen, että alkuperäinen suku säilyi Löijan talossa.
 
 
 
Ruotusotilaiden asustus tuntuu käytännöllisestä näkökulmasta katsottuna melko huvittavalta. Kuvitellaanpa talvi ja kylmät olot näissä varusteissa... Linkkiä  klikkaamalla näet niistä tarkkoja piirroksia.
 
  
Tuntuu hieman vaikealta asettautua miettimään, millaista rumpalin elämä on ollut komppaniassa. Googlailemalla löytyi kuitenkin hieman lisätietoa asiasta.  Tästä linkistä  avautuu mielenkiintoinen kuvaus  erään alavieskalaisen  rumpalin sotilaselämästä.
 

 
LÄHTEET:
Wikipedia. Kaarle XII:n Norjan sotaretki. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_XII:n_Norjan_sotaretki] Luettu 21.5.2015.

Wikipedia. Pohjanmaan jalkaväkirykmentti. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Pohjanmaan_jalkav%C3%A4kirykmentti] Luettu 18.4.2015.

Pulkkinen, M. ja Räyrinki-seura. Vanhaa Räyrinkiä, 1994, 35.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti