lauantai 4. heinäkuuta 2015

Friisinsaaren eli Isokarin historiaa Pohjanpalojen kautta

Matkaamme Kokkolan Isokariin. Saarella on myös nimi Friisinsaari. Saari tunnetaan nykyään jopa paremmin Friisinsaarena kuin Isokarina. Mistä moinen nimi? Isokarilla on aikaisempaa historiaa  huvilasaarena, mutta saaren nykyinen nimi sai alkunsa kalajokisista Friisin veljeksistä.

Saaren historiaan liittyy Friis-Pohjanpalon kauppiassuku. 1900-luvun alussa Isokarissa oli nimittäin Friisien kesähuvila. Saaren alueelta on nykyäänkin löydettävissä vanhoja rakennusten kivijalkoja sekä maakellari.
 
Kalajoella 1860-luvulla syntyneet lukkarin lapset, Friisin veljekset, Juhani, Tuomas ja Matti,  muuttivat vuonna 1906 sukunimekseen Pohjanpalo. Friisit olivat kuuluja laivanrakennuksesta sekä Ykspihlajan alueella että myös Kalajoella  harjoitetusta yritystoiminnasta.
 
Juhani Pohjanpalo pääsi nuorena poikana  kalajokisten messinginvalajien, Helanderien, oppiin. Opintojensa jälkeen hän perusti veljiensä kanssa Kalajoelle metalliverstaan, joka kuitenkin paloi vuonna 1888. Uusi verstas rakennettiin pian samalle paikalle. Haaveissa siinteli kuitenkin Kokkolan Ykspihlaja, jossa sijaitsi myös rautatie.
 
                     
 
Pohjanpalot perustivatkin Ykspihlajaan laivatelakan, valimon ja konepajan. Vuonna 1901 perustettiin radan varteen Suomen köysitehdas. Tämän lisäksi oli myös insinööritoimisto ja kookosmattokutomo. Seuraava sukupolvi jatkoi  isiensä liiketoimintaa. Friisien liiketoiminta päättyi Kokkolan Vitsarissa 1968.
 
Parhaimmillaan Pohjanpalot työllistivät Kokkolassa 600-700 ihmistä. Toiminta oli jopa valtakunnan tasolla hyvin merkittävää. Friisin saaren historia käsittää siis laivoja, huviloita, rautatievaunuja, höyrykoneita, pieniä koneiden osia sekä kirkonkelloja.... 

Pohjanpalojen omalla kesähuvilalla Friisinsaaressa suku vietti kesiään vielä 1950- ja -60-luvuilla. Aikaisempina vuosikymmeninä Friisin työntekijöitä tavattiin kestitä huvilalla kesäsunnuntaisin  kahvilla ja mehulla, pullalla ja limonadilla. Pohjapalot järjestivät myös yleisiä retkiä ja huvimatkoja saarelle.
 
Pohjanpalojen huvilan kerrotaan olleen varsinainen kulttuurikoti. Suomenkielisyys oli heidän sydämenasiansa. Työntekijöiden lisäksi huvilalla vieraili myös taiteilijoita, kuten kirjailija Teuvo Pakkala. Juhani Pohjanpalon Vieno-tytär  puolestaan avioitui kesällä 1922 runoilija V.A. Koskenniemen kanssa.
 


Yllä olevan kuvan  oikeassa reunassa näkyvä huvila oli GSF:n purjehduspaviljonki. Kuva on vuodelta 1906. Tällä  purjehdusseuralla oli aikoinaan huvila saarella. Siihen aikaan tavattiin järjestää kilpapurjehduksia Isokarin ja Mustakarin huviloiden välillä.

Hienoja kuvia Friisinsaaresta  1900-alkuvuosilta löytyy täältä!

 
Alueella on vielä monenlaista jäännettä entisestä elämästä.
 


 
Tuntuu oudolta ajatella, että Friisinsaarella on aivan eri maailmasta oleva historia kuin millaisena paikkana se tällä hetkellä tunnetaan. Olisi kyllä aika idyllistä, jos saaren historia tältäkin osin huomioitaisiin jollain lailla saaren kunnostustöissä! Pieni kytkyskin  muuten löytyy löytyy - oma puoliso on furiiri Lars Friisin (1696 -1768) jälkeläisiä kuten nämä Pohjanpalotkin...


LÄHTEET:

Airola, Outi. Ykspihlaja-kirja. 2004. Friisin konepaja, Friisin saari, s. 45-49.

Geocaching. Cito Isokari eli Friisinsaari. [http://www.geocaching.com/geocache/GC5Q718_cito-isokari-eli-friisinsaari?guid=241f66fe-4045-4611-b157-c77314bc8797] Luettu 17.5.2015.

Kokkola.fi.Isokari. [http://www.kokkola.fi/palvelut/ymparisto_ja_luonto/luonnon_virkistyskaytto/ulkoilualueet/fi_FI/isokari/] Luettu 12.4.2015.

Yle uutiset. Kokkola rakentaa Isokariin virkistysalueen. [http://yle.fi/uutiset/kokkola_rakentaa_isokariin_virkistysalueen/5964615] Luettu 12.4.2015.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti