keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Kesäiltana....

 
KESÄINEN PÄIVÄ!
 
Sen kunniksi istuttiin parin  hyvän ystävän kanssa aamupäivä kahvilassa (kiitos vaan  piristävästä seurasta, jos  - ja kun - satutte lukemaan!).
 
Päivemmällä kävelin eurooppalaisen ruokatorin läpi. Tori piristyttää jälleen muutama päivän ajan  kävelykeskustaamme - toivotaan että säät ovat suotuisat!
 
Pari pikaista kuvaa torilta - suomalaisia puutarhavadelmia...
 
 
...ja jonkun muun maalaisia hilloja pedantissa järjestyksessä.



Ihmisiä istuskeli kadulla nauttimassa kesän lähes ainukaisesta lämpimästä päivästä.

 
Illemmalla lähdin siipan kanssa metsään kävelylle. Touhomainen luonteeni tarvitsee välillä  totaalisia rauhoittumisen paikkoja. Ilman ympärillä pörrääviä hyttysiä samoilu olisi ollut täydellinen.

 
 

Minä kuvailin kukkasia sun muita. Kesän tuoksut. Tuli aivan lapsuus mieleen. Joutopellolla kävellessä tuli kaukainen mielleyhtymä , kuinka lapsena syksyisin  kävelin naurispellolla. Ohi mennessäni silloin  kiskaisin muutaman nauriin, jotka mummon kanssa jältättiin puukolla kaivon  kannella istuessa. Olen asunut elämäni 8 ensimäistä vuotta niin idyllisessä paikassa, että harva on...Pienen maalaispaikkakunnan pienimmän kylän perimmäinen talo... Siksi luonto on varmaan minulle SE juttu.

Siippa löysi kanttarelleja. Todella pieniä, mutta mitäpä siitä, kun niitä riitti  kerättäväksi asti.

 

 
Luonnon värimaailma, huikea! 

 
Rakkautta ja piikkilankaa, vai miten se laulu meni. Piikkilankoja näkee nykyään enää harvoin, siksi oli ihan pakko kuvata.

 
Naapurustossa asuu vielä lehmiä. Rakastan katsella niitä. Lehmissä on jotain äärettömän lempeää. Uskokaa tai älkää, niin lapsuuteeni ja vielä nuoruuteni kesiinkin kuului navettatyöt. Minkä maatalon emännän maailma  minussa menettikään. :)

 
Siippani veljellä on puolison suvun  vanha maatila hallussaan. Joskus vielä tehdään pikkupaalejakin. Tämä on kesää jos mikä! Sukulaismiehellä on lapsiin hyvä ote...Sai narrattua  nuorimmaiseni kavereidensa kera jälleen kunnon töihin...Pojat keräsivät pellolla paalit kasaan  ja sitten latoon lastaamaan...
 
 
Kun kysyi pojilta että onko heillä mitään juotavaa heinätöiden lomassa, kuului ladosta innokas  "hoonolla soomella" hihkaistu "On on, ja meille luvattiin työpalkaksi kullekin 24 tölkkii limsaa!"
Ihanaa otetta työhön - en tiedä oliko pestaaja vai pestatut tyytyväisempiä!
 
Nuorimmaiseni rakastaa pinkkiä, arvatkaa kuka noista:)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti