Ja sitten uutta sarjaa esille - kirkkojen valaistuksesta! Aloitellaan tällä kertaa lampeteista ja edetään myöhemmin muihin valaisimiin. Numeroinnit valaisimien yhteydessä ovat omia merkintöjäni, eivät sen virallisempia. Pitävät paremmin omat muistiinpanot selkeinä.
Lampetit olen kuvannut ns. vastapäivään alkaen kuvauksen kirkon pääsisäänkäynnin luota, kirkon srk-salin puoleiselta takaseinältä ja viimeinen kuva on kirkon pääsisäänkäynnin varrelta, vanhan siunauskappelin puoleiselta seinältä, lehterin alta. Totean kyllä, että olihan työläs aihe tutkittavaksi ja saattaa olla, että olen suloisesti sotkenut jotkut lampettien lahjoittajat. Laittakaa kommentteja, jos on tarkennuksia!
Kaarlelan kirkossa on kaikkiaan 11 lampettia. Kolme näistä lampeteista on peräisin 1700-luvulta. Olen kuvannut nämä kaikki 11 lampettia tämän tekstin yhteyteen.
Lampeteissa on suuri seinäkilpi. Alaosassa on peltinen tai valettu messinkinen kynttilänvarsi. Itse seinälevy on muodoltaan soikea, reunoistaan joko pyöristetyn nelikulmainen, kilvenmuotoinen tai kahdeksankulmainen. Reunoissa on leveä koristenauha.
Kaarlelan kirkossa olevat lampetit ovat pakotettua messinkilevyä. Koristeina niissä on kukkia, hedelmiä, lehtiä, helmirivejä, köynnöksiä, sydämiä, palmetteja* sekä ympyröitä. Paljetin yläosa on kapeampi ja pyöristetty, palmetin tai auringonkukan muotoinen. Se voi myös kulmistaan muistuttaa ylösalaisin käännettyä, pyöristettyä trapetsia.
Kaarlelan kirkossa olevat lampetit ovat pakotettua messinkilevyä. Koristeina niissä on kukkia, hedelmiä, lehtiä, helmirivejä, köynnöksiä, sydämiä, palmetteja* sekä ympyröitä. Paljetin yläosa on kapeampi ja pyöristetty, palmetin tai auringonkukan muotoinen. Se voi myös kulmistaan muistuttaa ylösalaisin käännettyä, pyöristettyä trapetsia.
(*Palmetti eli palmunlehteä muistuttava viuhkamainen lehtikimppukoriste)
Messinkiä käytettiin paljon barokkiaikakaudella. Se oli kohtuullisen edullista verrattuna kullattuun hopeaan. Erityisesti messingistä valmistettiin juuri valaisimia. Messinki materiaalina soveltuu hyvin barokkiajan korkeisiin kupuroihin ja profiileihin. Messinki heijastaa myös kauniisti valoa - siksi se sopiikin kaveriksi mainiosti kynttilöille.
Messinkiseppä on ilmeisesti työskennellyt Kokkolassa jo vuonna 1659, mutta todennäköisesti ainakin osa lampeteista tuotiin kauempaa.
Kirkossa mainitaan olleen myös peltilampetti vuonna 1817 ja kaksi uutta samalaista vuonna 1826. En tiedä, mikä niiden kohtalo on...
Lampetti nro 1:
Lampetti sijaitsee kirkon pääovesta tullessa takaseinällä, seurakuntasalin puoleisella sivulla.
Lampetin keskiosassa on kaiverrus
L.H.S.
Nimikirjaimet kirkon eteläseinän lampetissa kertovat lampetin lahjoittajan, joka on kokkolalainen kauppias Lars Hindersson Hanning. Lampetti on lahjoitettu vuonna 1686.
Kilpi on ns. pyöristetty ja nelitahoinen. Sillä on korkeutta 59 cm. Lampetti numero 1 ja lampetti nro 11 ovat samalta lahjoittajalta peräisin.
1.
Lampetti nro 2:
Lampetti sijaitsee kirkon pääkäytävällä srk-talon puoleisella seinällä. Sen läheisyydessä on vaakunakilpi.
Tätä oli vaikea tunnistaa pelkkien tekstikuvausten perusteella, mutta se lienee rakennusmestari Artur Skrabb`in lahjoitus vuodelta 1931. Lampetin levy on oksidoitu. Kaarlelan pitäjän historiassa mainitaan, että Skrabb olisi lahjoittanut samana vuonna kaksi lampettia, mutta se toinen lahjoitus jäi minulle nyt epäselväksi.
2.
Lampetti nro 3:
Lampetti sijaitsee kirkon srk-talon suuntaisella, kirkon takaosasta katsottuna oikeanpuoleisessa siivessä ikkunan oikealla puolella.
Lampetin keskellä on
kaiverrus
IHS/
LMD
Kaiverrus saattaa tarkoittaa tässä nro 3 lampetissa alaveteliläistä talonpoika Johan Hindersson Bränkier`iä, jonka mainitaan lahjoittaneen kaksi "pientä" kynttilänlevyä 1600-luvun lopulla. Toinen niistä on lampetti numero 5.
Lampetit 3 ja 5 ovat aikaisemmin olleet sijoitettuna pohjoisenpuolisessa parvenpylväässä sekä pohjoispuolella parven alla.
Tässä kahdeksankulmaisessa, kupuroilla koristetussa kilvessä on päätteenä auringonkukka. Korkeutta lampetilla on 72 cm.
3.
Lampetti nro 4:
Lampetti sijaitsee srk-salin
puoleisessa, kirkon
takaa katsottuna oikeanpuoleisessa siivessä, ikkunan vasemmalla puolella.
Lampetin keskellä on kaiverrus:
LHSB.
Lampetin seinälevy on vaakunakilven muotoinen. Siinä on pyöristetty pääte, jossa on punoksen reunustama sydän.
Lampetti on noin vuodelta 1700 ja sillä on korkeutta 60,2 cm.
4.
Alla olevassa kuvassa näkyy kirkon pääovesta katsottuna oikeanpuoleinen siipi, jossa sijaitsevat lampetit 3 ja 4 ikkunan molemmin puolin.
Lampetti nro 5:
Seuraava lampetti sijaitsee kirkon pääovesta katsottuna oikeanpuoleisessa siivessä sakastin suuntaan.
Lampetissa on kilven muotoinen seinälevy sekä ns. trapetsipääte. .
Keskellä lampettia on
kaiverrukset:
IHS/
LMD
Ilmeisesti tämän lampetti nro 5 on lahjoittanut alaveteliläinen talonpoika Johan Hindersson Bränkier, joka on ilmeisesti lahjoittanut myös lampetin nro 3 1600-luvun lopulla.
5.
Lampetti nro 6:
Kaarlelan kirkon historia I mainitsee, että kirkon kuoripäädyssä sijaitsee kaksi lampettia. Kuvaushetkellä totesin, ettei kuoriosassa ole enää ainuttakaan lampettia, en tiedä milloin niiden paikkoja on muutettu.
Alapuolen lampetin (nro 6) ovat lahjoittaneet vuonna 1683 Daniel Herman sekä Margareta Vass. Lampetti löytyy pääovelta katsottuna kirkon oikeanpuoleisesta, srk-salin puoleisesta siivestä kirkon sakastinvastaisesta sivuseinästä. Toinen samalainen lampetti (nro 7) löytyy sakastin viereisestä sivuseinästä Chydeniuksen muotokuvamaalauksen vierestä.
Lampetissa on soikea kilpi ja ns. trapetsinmuotinen yläosa, jossa on pyöreänmuotoisen laakerinlehtiseppeleen keskellä laakeriseppeleisen naisen pää sivukuvana.
6.
Alla on suurennos yläpuolella olevan lampetin tekstistä.
Yritän saada kaiverruksista selvää.
Ylimpänä laatassa on kaiverrettuna enkelin pää ja siivet. Sen alla teksti:
"Danniel Larson Herman &
Margretta Tomms. Dotter Vass.
Anno 1683 den 5 October"
Lampettien 6 ja 7 korkeus on 83 ja 84,5 cm. Myös tekstit niissä ovat yhtenevät.
Lampetti nro 7:
Lampetti on kirkon pääovesta katsoen vasemmassa siivessä, siunauskappelin puolella, Chydeniuksen taulun vieressä.
Kaiverrusten yläpuolelle laatan keskiosaan on tähänkin kaiverrettu myös enkelin pää ja siivet.
Lampetin nro 7 ovat lahjoittaneet vuonna 1683 Daniel Herman sekä Margareta Vass.
7.
Alla: Seinäkuva ylempänä olevasta lampetista Chydeniuksen taulun vieressä.
Lampetti nro 8:
Tämä lampetti sijaitsee kirkon takaa katsoen vasemmassa siivessä, vanhan siunauskappelin puoleisessa siivessä, melko lähellä sivuovea.
Lampetissa on vaakunakilven muotoinen seinälevy, jossa on palmetinmuotoinen pääte.
Laatassa on kaiverrettuna:
S.M.H.
1687
Lampetilla on korkeutta 60 cm.
Lukkarinpenkin yläpuolella mainitaan aikoinaan olleen yhden lampetin seinällä. Nyt
siellä ei ole ensimmäistäkään. Tästä lampetista kerrotaan, että sen on lahjoittanut vuonna 1687 joko Anders tai Jöns Olofsson Stoor, talonpoika Linnusperän kylästä. En tiedä aivan varmaksi, onko se lampetti nro 8, mutta päättelen näin vuosiluvun perusteella. Nimikirjaimet jäänevät mysteeriksi.
8.
Lampetti nro 9:
Kirkon pääovesta katsoen vasemmassa siivessä, vanhan siunauskappelin puolella lähimpänä sivuovea sijaitsee tämä seuraava lampetti.
Kaiverrus ei valitettavasti näy kuvassani kokonaan, mutta
olisikohan MIS MID/
1705
Kaiverrus on mielestäni melko kömpelösti tehty.
Seinälevy on vaakunakilven muotoinen ja päätteenä on trapetsi, jossa on lehvien ympäröimä sydän.
Korkeutta tällä lampetilla on 55,5 cm.
9.
Lampetti nro 10:
Lampetti sijaitsee kirkon pääovesta katsottuna vasemmassa , vanhan siunauskappelin puoleisessa siivessä lähempänä kirkon keskiosaa ikkunan vieressä.
Tämän vaakunakilven muotoisen seinälevylampetin
keskellä on kaiverrus
Johan Carlbohm
Anno 1707
Lampetissa on palmetinmuotoinen pääte ja sillä on korkeutta 59 cm.
10.
Alla:
Tässä näkyy kaksi edellistä lampettia, 9 ja 10, vasemmassa siivessä ikkunan molemmin puolin.
Lampetti nro 11:
Tämä viimeinen lampetti sijaitsee kirkon pääkäytävällä lehterin alla, pääovesta katsoen kirkon vasemmanpuoleisella seinällä.
Ilmeisesti tämä lampetti on aikaisemmin ollut kirkon vastakkaisella eli eteläseinällä. Keskellä lampettia on kaiverrus:
L.H.S.
Tämä on saman lahjoittajan kuin lampetti nro 1 eli kauppias Lars Hindersson Hanning. Kilpi on lahjoitettu vuonna 1686.
11.
On vaikeaa kuvitella, miltä kirkko on näyttänyt pelkässä kynttilävalaistuksessa. Pääsin tosin tänä syksynä eräässä keskiaikakonsertissa lähelle tätä tunnelmaa. Ilta hämärtyi, kirkko pimeni ja kynttilät pääsivät oikeuksiinsa. Valot heijastuivat upeasti seinästä toiseen.
LÄHTEET:
ETT. Kokkolan kirkon lampeteista. [http://www.kokkola.fi/ett/ETT/ett_mediassa/juttupalsta_kokkolalehdessa/fi_FI/lampetit/] Luettu 28.12.2015.
Kaarlelan pitäjän historia I. 1969. Kirkot ja kappelit. Kirkon valot. 109-114, 149-150.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä. Kirkon juhlavuoden 2009 kuukauden esineitä. [https://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/seurakunnat/paattisten_seurakunta/juhlavuoden_kirkkoesineita/] Luettu 28.12.2015.
Hej. Mielenkiintoinen juttu varsinki kun suvun kuolinpesästä löytyi moinen lampetti eikä hajuakaan mistä se on tullut ja mitä sillä tekis.
VastaaPoistaVoi,
Poistanyt olen kyllä kateellinen hienosta löydöstä...Älkää missään nimessä tuhotko ainakaan lampettia. Jos omalle kohdalle sattuisi moinen löytö, olisin onnellinen ja tietty yrittäisin päästä lampetin alkuperän jäljille.
Muistuttaako mikään yllämainituista lampeteista omaanne? Onko siinä kaiverruksia? Onko kuolinpesä Kokkolassa eli onko lampetilla luultavastijuuret Kokkolassa?
Myös Kokkolan kaupungin 50-luvulla palaneessa kirkossa kerrotaan olleen liki 20 messinkilampettia, joista 5 säilyi. Kaksi niistä on nykyään Ykspihlajan kirkossa.
Olisipa kiinnostavaa nähdä kuva löydöstänne!
-Kiviminna-
Hei. Ei löydy kaiverruksia. Muistuttaa kuvaamasi kakkoslampettia ja on 60 cm korkea. EteläSuomessa tämä on mutta voiha se tullu mistä vaan tänne. Laitan kuvan jos löytyy sopiva tapa sille. Kai se jostain kirkosta on vai onko muita mahdollisuuksia. Tarinan mukaan saatu palkaks jostai työstä.
PoistaJep,
VastaaPoistaonhan noi lampetit voineet matkata missä vaan. Ja kai niitä on ollut ympäri Suomen ainakin kirkoissa. En tosiaan tiedä, olisiko voinut olla jossain yksityiskodissa-ei ainakaan ihan tavistalossa varmaankaan.
Noita lampettejahan on ollut monella vuosisadalla. En tiedä sanoa, onko niillä tunnistettavia piirteitä eri vuosisadoilla.
Esim. Kokkolassa on työskennellyt messinkiseppä jo 1659, mutta ilmeisesti monet lampeteista on myös tuontitavaraa.
Mun maili: kiviminna@gmail.com