Koti-ikkunasta kun katselen, näen ohi matkaavia junia. Viimeisen parin vuoden aikana radanvarressa on näkynyt myös kovasti työntekijöitä, kun kaksoisraidetta on rakennettu -usein yömyöhään. Tuntuu siltä, kuin junarata olisi aina elänyt elämänsä tuossa. Junat kulkevat kulkuaan, joskus harvoin pysähdyn katsomaan, millainen juna matkaa ohitse. Yleensä junarata saa rauhassa elää omaa elämänsä.
Vaikka tuntuu itsestään selvältä, että rata menee juuri Kokkolan kautta, ei se alun perin varmaa ole ollut.
Suuriruhtinaan valtiopäivillä ja komiteoissa pohdittiin 1879-1882 rautatieverkoston kehittämistä. Oltiin yksimieleisiä siitä, että Oulun tuli olla rataverkostossa, mutta enemmän näkemyseroja tuli siitä, pitäisikö rataa rakentaa ensin Itä-Suomen vai Pohjanmaan kautta. Yksi vaihtoehdoista oli vetää rata Vetelin kautta.
Vuoden 1882 valtiopäivillä lopulta päätettiin, että rata kulkisi Seinäjoelta Kokkolan kautta Ouluun. Ratatyöt aloitettiin vuonna 1884 ja väliaikainen liikenne Seinäjoki-Kokkola-osuudella alkoi 24.10. 1885. Juhlajuna Kokkolasta saattoi kulkea jo syys-lokakuussa, mutta varsinaisesti rata avattiin liikenteelle 1.11.1886. Samaan aikaan avattiin myös viiden kilometrin mittainen satamarata Ykspihlajaan.
Kerrotaan, että keisari-suuriruhtinas Aleksanteri II olisi määrännyt radan erityisesti poikkeamaan Kokkolan kautta kiitokseksi kaupunkilaisten urheasta maanpuolustusvalmiudesta Halkokarin kahakassa 1854. Tällöin Englannin laivasto Krimin sodan aikoina teki iskuja Pohjanlahden satamiin -Kokkolaankin! Virallisissa Valtionrautateiden historioissa ei tosin mainita mitään tällaisesta hyvityksestä. Itse asiassa Aleksanteri II ei ollut vallassa päätösajankohtana, mutta kun katsoo Suomen karttakuvaa, niin koukkaahan rata jonkinlaisen mutkan juuri Kokkolan kohdalla...
Kuva lainattu Wikipediasta.
Avajaispäivänä 1885 Kokkolan asemalla oli vastanottamassa tuhansia ihmisiä uutta "höyryhevosta. " Juna toivotettiin tervetulleeksi fanfaarein ja hurraa-huudoin. Vapaaehtoisen palokunnan soittokunta kajautti ilmoille "Suomalaisen ratsuväen marssin kolmikymmenvuotisessa sodassa." Raatihuoneella tapahtumaa juhlistettiin lukuisilla puheilla ja juhlapäivällisillä.
Appiukko muisteli äidinisänsä kertoneen, millainen elämys oli kun juna ensimmäisen kerran ajoi Kokkolan ohitse pohjoista kohti 1885! Hän oli silloin 12-vuotias. Tuolloin kaikki oppilaat paikallisesta ruotsinkielisestä kyläkoulusta olivat päässeet radan varteen Vessiin seuraamaan junan ohikulkua! Olisipa joku tallentanut sen hetkiset lasten ajatukset...
Annikki Wiirilinnan haastattelu vuodelta 1970 avaa myös aihetta yksilönäkökulmasta. Hän on haastatellut tällöin Armida Janssonia, os. Jaatista. Armida oli asunut vuonna 1885 Roosin talon yläkerrassa. Armidan pormestari-isä oli varoitellut noin 9-vuotiasta Armidaa ja hänen sisartaan, etteivät he saa mennä Kokkolan asemalle tapahtumaa seuraamaan suuren väenpaljouden vuoksi mutta korkean Roosin talon vinttikerroksen päätyikkunasta näki myös asemalle.Armida muisteli asemanseudun olleen mustanaan väkeä. Kun sitten juna tuli asemalle viheltäen, heiluttivat ihmiset lippuja ja hurrasivat.
Kaarlelan pitäjän historia III kerrotaan rödsöläiseukon taivastelleen junan tuloa näin:"Nu var he tur att he kom såde o int sidofuri, tå sku e ha spa heila stan me se" (Oli se sentään onni, että se tuli tuolla lailla eikä kylki edellä, silloin se olisi lakaissut koko kaupungin mennessään.).
Ratahanke oli aikoinaan varsinainen työkeidas seudun asukkaille. Jo yksistään sleepereiden eli ratapölkkyjen paikalle hankkiminen oli iso työ. Tämän lisäksi radalla Kokkolan osuudella vuonna 1884 työskenteli päivisin keskimäärin yli 1000 henkeä. Heinäkuussa 1885 työtekijöitä oli päivässä jopa 1932! Myös hevosia oli päivittäin töissä noin 650.
Vuosina 2014-2015 tuntui, että radan varressa oli paljon työntekijöitä, mutta suhteutettuna ensimmäiseen ratahankkeeseen, määrä onkin naurettavan pieni. Muutamia kaivureita, kuorma-autoja, työmiehiä...Pitkää työpäivää tosin tekivät.
Nyt katson kotini ikkunasta. Radan varteen on vain silmänkantama, muutama sata metriä.. Hyvin harvakseltaan ohitse suhahtaa kaksi junaa samaan aikaan. Tulevaisuudessa varmaankin paljon tiuhempaan. Nyt kaksoisraide ulottuu Kokkolasta jo Kannuksen aseman eteläpuolelle. Liikenteelle sitä on avattu 38 kilometriä.
Kaksoisraide Rimmissä.
Kaksoisradan vieressä kulkee siisti huoltotie.
Junaradan halkoo useampi vesistö. Ja taustalla näkyy mun keltainen koti...Joskus leikittelen ajatuksella, että vilkutan ohikulkijoille. Matkassa täytyy usein olla paljon tuttuja - ehkä hekin vilkuttaa sieltä mulle!:)
Huoltotie on tarkoituksellisesti katkottu joitakin kohdista, kuten tässä Korpilahdenojan (Korplaxbetsi) kohdalla, jotta turha liikenne ei kulkisi huoltotiellä.
Täytyy todeta, että siististi on työn jälki huoliteltu.
Kaksoisradan rakennusprosessiin voi tutustua täällä. Jos puolestaan haluat kivalle ja rauhoittavalle junamatkalle halki peltojen ja metsien, klikkaapa Liikenneviraston videoon:)
LÄHTEET:
Kaarlelan pitäjä historia III. 2002, s. 311-312.
Kysy..fi. Miksi Kokkolaan rakennettiin rautatie? [http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-kokkolaan-rakennettiin-rautatie] Luettu 16.6.2014.
Rautatieuutiset. Ratahanke Seinäjoki-Oulu: Kesän hankeuutiset. [http://www.rautatieuutiset.uutisparkki.com/wp/?cat=11] Luettu 21.5.2016.
Yhteishyvä.fi. Kokkola lyhyesti. [http://archive.today/AlIf4#selection-569.0-573.101] Luettu 16.6.2014.
Wiirilinna. Kun ensimmäinen juna saapui Kokkolaan. [http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/juna.htm] Luettu 22.6.2014.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti