Tuulimyllyt

Etsin innokkaana tietoja vanhoista tuulimyllyistä Kokkolassa. Tieto yksittäisistä myllyistä etenkin oli todellakin kiven alla. Googlaamallakin löytyi asiatekstejä pääasiassa vain noista uusista valkoisista tuulivoimaloista. Jotain sentään hakemalla löytyi...

Virallisen tilastoinnin mukaan Suomessa oli 1800-luvun lopulla noin 10000 kappaletta tuulimyllyjä. Viimeiset niistä lienee rakennettu 1930-luvulla.

                                  Yllä: Tuulimylly Kaarlelan kotiseutumuseon pihapiirissä

Alkuperäinen malli tuulimyllyihin on saatu itäisiltä mailta, sillä jo 600-luvulla eKr noudettiin Persiassa vettä pelloille vertikaaliakselisilla myllyillä. Myös Välimeren maissa tuulimyllyjä on ollut 1000-luvulta lähtien. 1200- ja 1300-luvuilla levisi läntiseen Eurooppaan arabien välittämänä tuulimyllytekniikka. Euroopassa kehitettiin 1200-luvulla vaaka-akseloituja tuulimyllyjä joissa perustyyppinä oli yleensä 4-siipinen propelli. Näitä myllyjä ryhdyttiin käyttämään viljanjauhatuksessa ja ne yleistyivät Euroopassa nopeasti. Suomessa ensimmäiset tuulimyllyt korkeilla mäillä tulivat käyttöön Varsinais-Suomessa  1400-luvun puolivälissä.

  Kokkolassa  nykyisen Mäntykankaan ja  Kolumäen  alueella   seisoivat  kaupungin tuulimyllyt puuttomalla mäellä  1700- ja 1800-luvuilla. Kaarlelassa puolestaan oli vuonna 1586 25 tuulimyllyä. Kotiseutumuseon läheisyydessä Kokkolan Kirkonmäellä oleva mylly on hankittu ilmeisesti vasta 1960-luvun taitteessa Larsmosta.

Suomessa on ollut pääasiallisesti muutaman eri tyypin tuulimyllyjä, joita on luokiteltu sen mukaan, miten  niiden siivet "hännästä" käännettiin tuulen suuntaan. Rakenteeltaan yksinkertaisin mylly oli jalkamylly, jonka runkona oli huone, joka kääntyi pystyyn tuetun napatukin varassa.  

                     

Harakka- ja mamsellimallisissa myllyissä jauhinkivet olivat alaosassa erityisessä kivihuoneessa. Näissä myllyisä ainoastaan myllyn yläosa oli käännettävissä. Harakkamyllyssä oli kiinteä alaosa,  vain yläosa kääntyi. Niissä oli yleensä kaksi kiviparia. Mamsellimyllyssä liikkuvan yläosan seinärakenne tuettiin  alaosan seinään, jolloin napatukkia ei tarvittu.

  

                       
                              

Varvasmyllyissä (myös konttimyllynä tunnettu) puolestaan oli jalkaristikko, jonka varassa voitiin kääntää koko myllyä kivineen. Myllyn ympärillä oli kartion muotoon asetetut "varpaat" tukemassa myllyä. Vähintään noin sadan vuoden ikäiset myllyt luokitellaan jo muinaisjäännöksiksi.

Suurin osa seutumme Kvarn-alkuisista paikannimistä ovat paikkoja, joissa on aikoinaan ollut tuulimyllyjä.  Vuonna 1586 Kaarlelassa oli 25 tuulimyllyä. Bråtössa ja Knivsudissa on tilastoitu yhteensä  15 tuulimyllyä. Kälviällä ja Ruotsalossa ei tuohon aikaan ollut kuin vesimyllyjä. Myllyjen omistajia verotettiin vuonna 1586 1 markalla. Tuulimyllyjä omistivat tällöin maanomistajat, jotka asuivat kauempana vesistöistä. 

      Yllä: Lohtajan Kirkonmäen tuulimylly museoalueella.

Myöhempinä vuosisatoina tuulimyllyjä ei enää verotettu. 1600-luvun myllyistä on hyvin vähän tietoa. Seurakuntalaisen velvollisuuksiin kuului kuitenkin huolehtia,, että  pappilan käytössä oli mylly.  

  

                              

Vuodelta 1724 on tieto, että Kaustarin Korpin mylly oli joutunut vihollisen kovan käsittelyn uhriksi. Venäläiset olivat puolestaan  polttaneet Suomalax n:o 2:n myllyn. Muista myllyistä löytyy mainintoja;  "ikäloppu mylly" vuonna 1723 Heinolassa. Sokojalla on kartoituksen yhteydessä vuonna 1752 maininta Björkbackan, Porkon, Haalsin ja Notjärvin tiloilta kotitarvejauhatukseen. Lisäksi löytyy maininta Jubbilan myllystä Kaustarista.

                  

   

                  

Isojaon kartoista löytyy myös mainintoja myllyistä, esimerkiksi Korpilahden Räihässä oli "Kvarn-nabban." Vuodelta 1833 löytyy tieto, että myllynsiipi murskasi 16.8.1833 92-vuotiaan Olof Hansson Saaren Linnusperässä.

Myllärit olivat yleensä myös talonpoikia. Vuodelta 1835 on kuitenkin merkintä, että Kaarlelassa oli  viisi myllymestaria.

Kaarlelan ainut tuulimylly vuonna 1961 sijaitsi Rödsön Bredbergssärillä.  Myllyn tiedetään tuolloin olleen hyvin huonokuntoinen.

Yllä: Rödsön mylly 

Rödsön mylly löytyy ajellessa Mölleriä kohti. Siellä on pellonpientareella  pienehkö tuulimylly, joka näkyy kylätielle, muttei ole aivan tien vieressä.

        

  

                              

 Tuulimyllyn rakennusvuosi on 1838. Tuulimylly on yksityishenkilön kunnostama Ely-keskuksen tuella. Kunnostushanke alkoi vuonna 2010. Tällöin mylly oli jo pahoin ränsistynyt. Edellinen myllyn entisöinti oli tapahtunut 1950-luvulla. Tällöin nykyisen omistajan, Hemming Renlundin isä siirsi kunnostustöiden yhteydessä myllyn lähelle sen nykyistä sijaintipaikkaa. Itse mylly on aina kuulunut Bredskärin tilan omistukseen. Viimeisen kerran se on ollut käytössä 1800-1900-lukujen vaihteessa.

  

Tässä myllyssä on kaunista sen alkuperäinen, tummanharmaa väri. Tällaisena minäkin muistan lapsuudessani vielä pystyssä olleet tuulimyllyt. Muodoltaan mylly on yksinkertaisen pelkistetty. Myllyllä on jauhettu  jauhoja lähinnä karjalle.

      

Myllyn kunnostukseen on uponnut rahaa noin 10000 euroa, josta Ely-keskus on tukenut noin puolella summalla. Myllyn korjauksen yhteydessä on tehty alapohja uudelleen. Jalustassa olevat aukot on katettu verkoilla, jotteivat linnut  majoittuisi myllyyn. Mylly sai kupeelleen myös uudet siivet, koska aikaisempia siipiä ei enää ollut siinä kiinni. Siipien  pituus on  4,2 metriä.

                                      

Rödsössä oleva tuulimylly nököttää tienmutkan vieressä. Jostain syystä en ole sitä aikaisemmin ohi ajaessani tullut edes rekisteröineeksi. Tuulimylly on tosin tieltä katsoen hieman etäämpänä ja sen etuosa jää piiloon, samoin siivet. 

 

   

Öjan tuulimylly on rakennettu vuonna 1870. Se sijaitsee Tjärun pihapiirissä alkuperäisellä paikallaan. Myllyn on rakentanut  Hans Mattsson Näcksund-Tjäru, joka oli maanviljelijä ja  kuudennusmies. Öjassa oli vielä 1930-luvulla useita tuulimyllyjä. Tjärubackenilla tiedetään olleen neljä tuulimyllyä, joista alla oleva tuulimylly on ainut säilynyt.   Valitettavasti useampi rapistui ja parempikuntoiset purettiin ja muutettiin vilja-aitoiksi.

Onni onnettomuudessa, että Tjärun mylly saatiin säilytettyä. Siitä on kiittäminen Birger Sundforsia, joka halusi suojella rakennusta ja sai hankkeeseensa mukaan metsästysyhdistyksen. He yhdessä lunastivat  myllyn sekä tontin veljeksiltä Herman ja Albert Sundfors (myllyn rakentajan pojanpojat). Kauppa tehtiin  vuonna 1959.  Kun Öjaan perustettiin vuonna 1962 kotiseutuyhdistys, möi metsästysyhdistys rakennuksen symbolisella yhden markan hinnalla kotiseutuyhdistykselle, joka nykyään omistaa ja hallussa pitää  rakennusta.

                          
  

Tämä Öjan tuulimylly on kunnostettu kevään 2015 aikana Öjan kotiseutuyhdistyksen toimesta. Jo edellisenä kesänä myllyyn vaihdettiin tukkeja ja kiviä kasattiin uudelleen. Näin sokkeliosasta saatiin vakaampi. Sokkelia myös tervattiin huolella. Mylly maalattiin punamullalla ja myllyn ovi  keltaisella - värillä joka on perinteinen Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Myös katto tervattiin ja myllyyn kiinnitettiin uudet kattorännit. Myllyn siivet on entisöity jo vuonna 2012, kun ne vaurioituivat kevätmyrskyssä. Öjan kotiseutuyhdistys on suunnitellut myllyn siirtämistä kotiseututalon yhteyteen, jossa  se kertoisi paremmin omaa ajankuvaansa. 

  

LÄHTEET:

Isä aloitti ja poika lopetti: vanha tuulimylly sai takaisin arkisen loistonsa. Yle.fi. [http://yle.fi/uutiset/isa_aloitti_ja_poika_lopetti_vanha_tuulimylly_sai_takaisin_arkisen_loistonsa/7497131] Luettu 6.6.2015.

Kaarlelan pitäjän historia I, s. 52.
Kaarlelan pitäjän historia II. 1980, s. 127-138.

Kokkola-Kyläasutuksen vaiheosayleiskaava. 2004. [https://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/yleiskaavoitus/kylaasutuksen_vaiheosayleiskaa/fi_FI/oja/_files/91823090535044836/default/PERUSSELVITYSSELOSTUS_31082004.pdf9 Luettu 19.4.2015.

Museovirasto. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Mäntykankaan puutaloalue. [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1673] Luettu 7.5.2016.

Niukkanen, M. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. [http://www.nba.fi/fi/File/685/rho-historiallisen-ajan-kii.pdf] Luettu 19.4.2015.

STY. Suomen Tuulivoimayhdisys ry. Tuulivoiman historiaa. [http://www.tuulivoimatieto.fi/historia] Luettu 19.4.2015.

Väderkvarnen här piffats upp. Nya ÖB. 9.9.2015.

Www.eskoerkkilä.fi. Taide Vionoja - professori Veikko Vionojan tuotantoa esittelevä museo Ullavalla. [http://www.eskoerkkila.fi/blogi/2014/09/03/1749] Luettu 17.10.2015.

Öja Hembygdsförening r.f. Öja Hembygdsförening i ett nötskal. [http://oja.hembygd.fi/foreningen/] Luettu 17.10.2015.

Öja tre perioder. Loffe.net. [http://www.loffe.net/krier-mainmenu-28/601-a-tre-perioder-2308-] Luettu 7.6.2015.