Lars Sonck - graniitin ja tervatun hirren mestari

Kallion kirkko, Kultaranta, Eiran sairaala, Maarianhaminan merenkulkuopisto, Pörssitalo, Pietarsaaren vesitorni, Tampereen tuomiokirkko, Turun Mikaelinkirkko, Ainola...Osaako joku lukija kylmiltään arvailla, mikä yhdistää näitä tunnettuja rakennuksia?

Asian varmistamiseksi palaillanpa jälleen  Kälviän kirkon pihamaalle. Melko läheltä kellotapulia löytyy jykevä kivipaasi. Se ei ole hautakivi, vaan muistomerkki.

Kivessä on teksti:

"Arkkitehti

professori

LARS SONCK

syntyi

Kälviän Simukkalan

pappilassa 10.8.1870

Lapsuuden kotiseutu"

Lars Eliel Sonck syntyi Kälviällä 10.8.1870 perheen yhdeksänneksi ja nuorimmaksi lapseksi. Larsin isä oli seurakunnan kappalainen Knut Emil Sonck ja äiti Kristiinankaupungista lähtöisin ollut porvarintytär Anna Rebecka Nordström.

Lars Sonck eli varhaislapsuutensa Kälviällä, mutta perhe muutti jo 1878 Ahvenanmaalle, Finströmin kuntaan isän töiden vuoksi. Sonck itse  piti varsinaisena lapsuuskotinaan Ahvenanmaata.

Lars Sonck opiskeli Turussa -ensin lyseossa, sitten Turun teollisuuskoulun rakennusosastolla ja myöhemmin Helsingissä Suomen Polyteknillisessä opistossa. Turun vuosien kerrotaan olleen Sonckille vaikeita koti-ikävän vuoksi.

Sonck voitti jo ennen koulusta valmistumistaan 23-vuotiaana Turussa suuren kirkkokilpailun, joka avitti hänen tulevaa uraansa merkittävästi. Palkintorahoillaan Sonck osti Ahvenanmaalta tontin, johon hän rakensi itselleen kesähuvilan, joka tunnettiin nimellä Lasses villa. Huvila tosin tuhoutui tulipalossa 1951.  Talvisin hän asui ja työskenteli Helsingissä Unioninkadulla.

Sonck oli viehtynyt keskiaikaan ja karelianismiin. Sonckia pidetään kansallisromanttisen kauden yhtenä merkittävimpänä arkkitehtina. Hänet tunnettiin arkkitehtina erityisesti siitä, ettei hän koskaan käyttänyt viivotinta, vaan piirsi kaiken vapaalla kädellä. Tämä tietysti työllisti piirtäjiä, joiden tehtäväksi jäi töiden puhtaaksi piirtäminen ja oikeaan mittakaavaan muuttaminen.

Professori J. E. Siren luonnehtii Sonckin arkkitehdinuraa näin: "Suomen rakennustaiteen ytimekäs dramaatikko, harmaan graniitin ja tervatun hirren verraton mestari."

Sonck eli elämänsä perheettömänä. Hänen kerrotaan olleen lämmin, iloinen, seurallinen ja elämää ymmärtävä ihminen. Professorin arvonimi Sonckille myönnettiin vuonna 1921 ja vuonna 1930 hänet kutsuttiin Suomen arkkitehtiliiton ensimmäiseksi kunniajäseneksi.

Sonckin tuotannosta tunnetaan kirkkoja, kaupunkien asemakaavoja, virastoja, monumentaalirakennuksia, hirsihuviloita ja kerrostaloja. Hän otti myös vahvasti kantaa julkiseen rakentamiseen. Vaikutteita moniin töihinsä Sonck ammensi matkoiltaan Euroopan kaupunkeihin.

Sonckin hirsihuviloissa toteutus on jykevää. Niissä on vaikutteita sekä itäsuomalaisesta rakennusperinteestä että sveitsiläistyylisestä ja norjalaisesta puutaloperinteestä. Huviloissa on usein nähtävissä lohikäärmeornamentiikkaa ja häränsilmiä. Katot näissä huviloissa ovat usein hallitsevia. Erittäin mielenkiintoiseen artikkeliin Sonckin käsialaa olevan   Sibeliuksen Ainolan suunnittelemisesta kannattaa tutustua täällä. Sibeliuksella kerrotaan olleen ainoastaan kaksi vaatimusta arkkitehdille: ruokasalin ikkunasta piti näkyä Tuusulanjärvi ja takan piti olla vihreä. Sibeliushan kuuli värit eri sävelkorkeuksina. Vihreä edusti hänelle F-duuria!

Alla olevan kuvan taka-alalla hieman pilkottavan Kälviän kirkon on muuten suunnitellut  Odert W. Renell. Alun perin Lars Sonck piirsi ilmaiseksi  piirustukset  myös Kälviän kolmanteen eli nykyiseen kirkkoon, mutta kävi niin, ettei niitä paikkakunnalla hyväksytty...Sonckin ehdotuksena olisi ollut, että silloin paikalla vielä ollut Kälviän toinen kirkko korjattaisiin mahdollisimman  vähin muutoksin. Tätä Sonck perusteli sillä, että kirkko sellaisenaan oli 1700-luvun pohjalaispuukirkkojen aito esikuvallinen edustaja. Kälviällä ei kuitenkaan lämmetty piiruksiaan ilmaiseksi esittäneelle Sonckille, vaan parin  vuoden paperinpyörittelyn jälkeen piirustuksista valitettiin Turun tuomiokapitulille. Kun kirkko vuonna 1905 valmistui, ilmoitti muinaistieteellinen toimikunta kirkon laittomasta purkamisesta tuomiokapituliin. Myös arkkipiispa otti  yhteyttä Kälviälle tiedustellen  jyrkkäsanaisesti, kenen luvalla aikaisempi kirkko oli purettu. Olisi mielenkiintoista tutustua Sonckin korjausehdotelmaan...

Lars Sonck menehtyi Helsingissä 14.3.1956. Hänet on haudattu Ahvenanmaalle Finströmin kirkkomaalle. Siellä  tämän graniitin mestarin  hautakumpua koristaa kahden sypressin välissä Sonckin valitsema luonnonkivi omalta maaltaan (kuva hautakivestä löytyy täältä pdf-tiedostosta s. 232/294).

LÄHTEET:
Ainola. Lars Eliel Sonck (1870-1956) [http://www.ainola.fi/arkkitehtuuri_lars_sonck.php] Luettu 13.8.2016.

Koulut. tampere,fi. Lars Sonck (1870-1956). [http://koulut.tampere.fi/ristinarkku/uskontonettiet/yrauskohtml/kirkot/taide/rakennukset/sonck.htm] Luettu 13.8.2016.

Lars Sonck ja Hilda Hongell. Vanhan Maarianhaminan rakennustaidetta. [http://www.mariehamn.ax/ftp/stark/hongellsonck/documents/Broschyr_20sid_fi.pdf] Luettu 13.8.2016.

Ibooklet.fi. Tampereen kauppaseura. [http://www.ibooklet.fi/ibooklet/kauppaseura/kauppaseura_3_14/files/assets/basic-html/page7.html

Wikipedia. Kälviän kirkko. [https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4lvi%C3%A4n_kirkko] Luettu 13.8.2016.