lauantai 27. elokuuta 2016

Lassanderin talo


Nyt kierrokselle Kokkolan museokortteliin. Siellä on sievä rakennus nimeltään Lassanderin talo.
Astun sisään pitsiseen eteiseen.


Tartut ovenlukkoon,
tuhannesti tartuttuun,
astut melkein päätä kumartaen sisään matalaan,
kodikkaaseen huoneeseen.
Hämmästyt värikkäitä seiniä, sillä - eikö totta - menneisyyttä ajattelet aina hieman värittömänä. Nämä ovat kuitenkin juuri samat värit, jotka peittivät talon seiniä 1700-luvulla.

-Tekstikuvaelma Lasssanderin talosta -


Lassanderin talo on alun alkujaan rakennettu vuonna 1748 Kustaa Adolfin kadulle, osa siitä jo tätä aikaisemmin. Sieltä se on myöhemmin siirretty museokortteliin.

Tässä talossa on asunut  mm. Lassanderit sekä Ahlan kauppiasperheet.

Tämä talo on sisustettu 1700-luvun kauppiasperheen kotia muistuttavaksi. Tosin vierailuhetkelläni rakennuksessa oli viereisen Pedagogiotalon museotavaroita pois toisen näyttelyn tieltä. Lassanderin talossa voi tutustua mm. kaupankäynnin ja merenkulun historiaan.



Lassanderin talo on yksi Kokkolan vanhimpia. Lassanderin perhe piti rakennuksessa leipomoa ja viinanpolttimoa ja harjoittivat myöhemmin myös kaupankäyntiä.

Lassanderin talo sai aikanaan purkutuomion. Silloin muodostettiin arkkitehti Krister Korpelan aloitteesta toimikunta joka siirrätti talon museopihaan. Myöhemmin talo  luovutettiin kaupungille.



Eteisestä savutaan saliin, jonka seinät ovat keltaiset ja harmaat. Seinien yläreunassa on koristeraita, jonka malli on Lohtajan pappilasta. Sieltä on peräisin myös huoneessa oleva kaakeliuuni, jonka reunoissa toistuu kiertäen sama koristeaihe.



Tämän salin kalusteet ovat peräisin 1700-luvun puolivälin tienoilta. Pöydällä on Lassanderin suvun vanha raamattu. Salista löytyy myös kaunis nurkkakaappi ja rokokootyylin pöytä.







Salista kuljen kohti makuuhuonetta. Sen seinien yläosa on upean vadelmanpunainen. Joten se siitä värittömästä vuosisadasta...



Aikoinaan korkea peittovuori sängyssä oli tietynlainen status ja viesti varakkaasta perheestä.



Makuuhuoneen kalustus ajoittuu 1780-1790-luvun tyyleihin. On havaittavissa kalustuksessa englantilaisperäisiä vaikutteita. Makuuhuoneen tuolit, myös lastentuoli, ovat kuuluneet Draken suvulle.



Pieni peili sängyn yläpuolella on peräisin jostain maaseudulta.







Tuoli on talonpoikaisversio 1800-luvun alkupuolen kustavilaisesta  mallista.



Keittiönseinät ovat värittömät. Kuvissa näkyy myös alkuperäiset lattialankut, joiden pinta on höylätty pois. Lassanderin talo on yksihorminen ja siinä on kolme kerrosta. Ylimmän kerroksen  huone on yhtä tilaa.

Keittiöstä löytyy sievä nurkkakaappi ja rokokootyylinen pöytä. Siellä on myös nurkkatakka.


Taidokas maalipinta on tehty roiskimalla varpuluudalla tasaiseksi pohjamaalattuun seinään.


Tässä alla massiivinen hiirenloukku...



Keittiön pöydällä on lakanarulla, jonka päällä oli puinen mankeli. Minulla on muuten kaksi lähes samanlaista puista juoma-astiaa kotona kuin pöydän takaosassa näkyvä puuastia. Appi osti ne aikoinaan kylän yhteisten astioiden huutokaupasta.






Yläkerrassa oleva salihuone  taas kylpee väriloistossaan helein alkuperäisin sinivihrein seinin. Sali edustaa 1800-luvun kustavilaista tyyliä. Salin tapetti on maalattu seinälle suoraan ajalle tyypilliseen tapaan sabloonalla.

Salin pöydällä on levällään pelikortteja. Pöydältä löytyy myös kärpäsloukku. Se toimi siten, että astiaan laitettiin mehua. Mehun tarkoituksena oli  houkuttaa kärpäset loukkuun astiaan.









Yllä ihania ohjeita vanhala käsialalla ruotsiksi. Esimerkiksi "Att Göra Kyrsbärs Win "(=Kuinka tehdään kirsikkaviiniä).



Yläkerran toisessa huoneessa, ns. naisten huoneessa,  on punainen ranskalainen tapetti. Se on kuvioinniltaan 1830-lukua. kuten huoneen  kaulustuskin. Huonetta koristaa Carl Rahmin muotokuva. Huoneen nurkassa on myös piippuhylly.









Alla olevasta  yläkerran taulusta käy ilmi, että Ruotsin kuningas on käynyt talossa 20.7. 1752.






Samassa tilassa on myös hieno kartta Kokkolan silloisesta keskustasta. Harmaalla piirretyt kuviot kertovat kaupungin myöhemmästä kaavasta.


Seinältä löytyy myös selventävä taulu, johon on talletettu rippikirjojen mukaan talossa asuneet ihmiset 1700-luvulla. Wau!

Eteisessä on vielä kaunis kapioarkku.



Sain erittäin hyvän opastuksen eräältä iäkkäämmältä  matkaoppaalta Lassanderin talossa talvella 2016, kun satuin olemaan ainut paikalla ollut sillä hetkellä  museoiden avointen ovien päivänä nuorimmaiseni kanssa. Kiitos vielä siitä!

LÄHTEET:

Kokkolan kaupunki. Lassanderin talo. [http://www.kokkola.fi/palvelut/kulttuuripalvelut/museot_ja_perinnetyot/kh_renlundin_museo/nayttelyt/Lassanderin_talo/fi_FI/lassanderintalo/] Luettu 7.8.2016.

KP24.fi. Museo tutuksi  kokkolalaisille.[http://www.kp24.fi/uutiset/29746/Museo-tutuksi-kokkolalaisille] Luettu 21.2.2016.

Porstuakirjastot. Wiirilinna. Tällaiselta näytti kokkolalainen porvariskoti 1700-1800-luvuilla. Keskipohjanmaa 7.9.1974. [http://www.porstuakirjastot.fi/files/original/1cd7c40b1faa40274d8d434d70bb4e35.pdf] Luettu 21.2.2016.

Torkinmäen koulu, 6A-luokan blogi. Lassanderin talo. [https://teknoppi6a.wordpress.com/2013/10/03/lassanderin-talo-9/] Luettu 21.2.2016.

Torkinmäen koulu 6A-luokan blogi. Lassanderin talo. [https://teknoppi6a.wordpress.com/2013/10/03/lassanderin-talo-11/] Luettu 21.2.2016.
 
 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti