On mielenkiintoista suhteuttaa ajatuksia koulumaailmasta ennen ja nyt. Usein siunaillaan, että koulumaailma on nykyään melkoinen verrattuna entisaikoihin, mutta onko se sittenkään niin? Vai mitä olette mieltä näistä:
Kokkolan pedagogiossa (rakennettu 1696) eli koulutalossa oli opettajana vuosina 1660-1668 Uudessakaarlepyyssä syntynyt koulumestari Kasper Markusson Neostadius. Hän ei ollut koulun ensimmäinen opettaja, mutta varhaisin, josta on jäänyt jälkeen tallennettua tietoa. Neostadiuksen nimi tulee tuomiokirjojen merkinnöissä vastaan useita kertoja. Yleensä syytösten motiivina oli se, että Neostadius käsitteli oppilaitaan liian kovakouraisesti. Koulukurihan oli muutoinkin tuolloin hyvin ankaraa, joten voi vain kuvitella mitä se on ollut silloin, kun se on mainittu liian kovakouraiseksi...
Oppilaita rangaistiin pienimmistäkin rikkomuksista, jopa ruumiillisin kurituksin. Kaikki rangaistukset tapahtuivat julkisesti, joten ei ollut harvinaista, että vitsaa annettiin luokassa paljaalle ruumiille, kun läksyä ei osattu. Oli näet tapana, että opettaja antoi ensin oppilaalle tehtävän, jonka hän palasi lukemaan paikalleen. Kun oppilas oletti osaavansa läksyn, hän meni opettajan luokse kuulusteltavaksi. Ellei oppilas osannut läksyään, annettiin heti selkään tai vaihtohtoisesti nappaistiin sormille. Siinä taisi huutaa sekä oppilas että opettaja. Myös puutteellisesta käsityskyvystä rangaistiin. Oppilas otti yleensä rangaistuksen vastaan kovaäänisesti valittaen.
Aina eivät oppilaiden vanhemmatkaan olleet rangaistuksista yksimielisiä. Myös viranomaiset joutuivat riitoja selvittelemään. Vuonna 1663 Olof Matssonin (vai Mårtenssonin -en pääse eri lähteistä yksimielisyyteen...) poika jäi kiinni koulupinnauksesta. Koulumestari Neostadiuksen kerrottiin lyöneen ja potkineen poikaa ja vieneen lopulta jalkapuuhun. Oikeuden edessä myöhemmin Kasper Neonstadius kertoi Olof Mattssonin vaimonsa kanssa tunkeutuneen aseistautuneena - puukoin ja kirvein - kouluun. Heidän tarkoituksenaan oli ollut vapauttaa poikansa jalkapuusta. Oikeus määräsi vanhemmat ruoskittaviksi. Olisin ehkä halunnut olla kärpäsenä katossa...
Yllä: jalkapuu, jota säilytetään Kaarlelan kotiseutumuseossa. Tämä kyseinen jalkapuu tosin on ollut käytössä Kaarlelan kirkossa.
Neostadiuksen seuraajaksi valittiin Jaakko Laxenius viimeistään vuonna 1671. Eipä hänenkään aikana vältytty kiivailta kohtauksilta. Kerran Laxeniuksen aikana kaksi koulupoikaa jätti tulematta kouluun. Pojat olivat koulumestarin mielestään laiskureita ja Laxenius määräsi kaksi teinipoikaa noutamaan heidät kouluun. Toisella kerralla puolestaan koulusaliin tunkeutui nuorukaisia. He kertoivat etsivänsä kadonneita köydenpunojan työkaluja, mutta itse asiassa hyökkäsivätkin koulupoikien kimppuun lyöden ja iskien heitä. Tässä tapauksessa tunkeutujat tuomittiin jalkapuuhun.
Ylioppilas, studiosus Kustaa Snabb, syntyperäinen kaupunkilainen, valittiin ensin kouluapulaiseksi ja sittemmin pedagogiksi kouluun 1698. Mutta hänkään ei ilmeisesti ollut suuressa huudossa. Jo 1700 valitettiin koulun olevan tyhjä ja kaupungin koululaisten ja muunkin nuorison juoksentelevan kaduilla öin ja päivin samalla häiriten matkustavaisia ja muitakin kulkijoita " vimmallaan ja kepposillaan." Maistraattti varoitti tästä vanhempia, mutta myös Snabb kutsuttiin kuultavaksi. Snabbia kehotettiin pitämään koulupojat tarpeellisessa kurissa. Jalkapuu tuntuu olleen perusrangaistus moneen asiaan myös Snabbin aikana. Vuonna 1709 nimittäin maistraatti uhkasi vanhempia, että kirkonvahtimestari panisi jalkapuuhun sellaiset pojat, jotka eivät käyneet koulua, mutta siitä huolimatta tunkeutuivat kirkossa koulun penkkiin istumaan.
Koulu sai apuopettajaksi vuonna 1691 Johannes "Juhana" Falanderin. Hänen aikanaan lähetettiin kaksi poikaa noutamaan kouluun erästä laiskuria. Kävikin niin, että pojat saivat tästä hommasta lopulta kirouksia osakseen. Yksi isä päätti ottaa pojan pois koulusta, koska hänen mielestään poikaansa oli kuritettu liian kovasti. Oikeusjuttuhan siitä kehkeytyi ja Falander totesi oikeuden edessä, että poikaa täytyi kurittaa, koska hän vain harvoin osasi läksynsä ja oli lisäksi huonotapainen. Isähän tästäkin joutui tuomiolle - hänet tuomittiin varoitukseksi sekä itselleen että muille toistaiseksi kaupungin vankilaan.
LÄHTEET:
Koulu ja opettajat. Kokkolan kaupungin historia, osat 1-2, s. 161-165.
Neostadius, Casparus Marci (1636–1679). Turun hiippakunnan paimenmuisto 1636-1679). Biografiakeskus. [https://kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/henkilo/1783] Luettu 10.12.2017.
Ole kunnolla tai pyöveli tulee. Yle uutiset. [https://yle.fi/uutiset/3-6161658] Luettu 10.12.2017.
Vanha pedagogio yhä paikallaan (Kokkolan koulujen historiaa 1). Annikki Wiirilinna. Keskipohjanmaa 14.3.1970. [https://www.kokkola.fi/palvelut/kirjasto/kotiseutuaineisto/wiirilinna/fi_FI/vanha_pedagogio_yha_paikallaan/] Luettu 10.12.2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti