Minne auto parkkiin; Anttilan parkkitalossa

Tämänkertainen postaus liittyy parkkipaikkoihin. Kokkolassa näitä parkkitaloja on useampia ja ne on ripoteltu kivasti eri puolille kaupunkia. On siis mahdollisuuksia löytää hyvä parkkipaikka monelta suunnalta, missä milloinkin asioi.

Minä käytän aika usein ostosreissuillani tätä Anttilan parkkitaloa. Varsinkin silloin, kun on vaateostokset mielessä, koska samassa kiinteistössä on Anttilan tavaratalon lisäksi useampi vaateketju  (Seppälä, KappAhl, Lindex) ja lähirakennuksissa muitakin.

Anttilan parkkitalo sijaitsee osoitteessa Tehtaankatu 12, aivan linja-autoaseman, kävelykadun  ja kaupunginkirjaston lähituntumassa.

Parkkitaloon on sisään- ja uloskäynti kahden kadun kautta. Täytyy tosin muistaa, että molemmat kadut, joista parkkitaloon kuljetaan, ovat yksisuuntaisia! Läntiseltä Kirkkokadulta voi saapua parkkitaloon linja-autoaseman suunnasta, mutta poistuminen tapahtuu vain Vanhaan kaupunkiin päin.  Itäiseltä Kirkkokadulta puolestaan pääsee kääntymään parkkitaloon, kun on tulossa poispäin vanhasta kaupungista ja poistuminen puolestaan tapahtuu vain  kohti Rautatieasemaa.

Parkkitalossa on ilmainen kolmen tunnin mittainen pysäköinti. Ja täälläkin parkkitalossa on käytössä parkkimittarit. Kannattaa muistaa sellainen laittaa auton tuulilasiin, mutoin aika nopsasti sakko rapsahtaa...

Parkkitalo on avoinna Anttilan avoinnaoloaikoina

                                                          ma-pe 9-21, la 9-18, su 12-18



Parkkitalossa on neljä kerrosta. Yksi kerroksista sijaitsee katutason alapuolella ja kaksi vähän korkeammalla. Itse suosin katutason kerrosta.  Yleensä siitä saa autopaikan hyvällä tuurilla heti, joskus tosin katutaso on tupaten täynnäkin.

Siiirtyminen tasolta toiselle jalkaisin käy kapeita portaikkoja pitkin. Alimmalta tasolta on tosin suora  ja portaaton kulkuyhteys kauppakeskukseen.

Autolla liikkuminen onnistuu parkkihallissa ihan ok. Tosin en itse pidä ajamisesta ylempiin kerroksiin. Eli ei ihan yhtä leveät ajotilat kuin Halpa-Hallin parkkitalossa. Kyllä täällä silti tumpelompikin selviytyy:)

Ylimällä parkkitasolla on yleensä ruhtinaallisesti tilaa. Kaiken lisäksi sieltä voi katsella maisemia Vanhan kaupungin suuntaan.

K. H. Renlundin museo on aivan kulman takana.

Toiseen suuntaan katsottaessa näkyy punainen vanha Pedagogio.

Vuoden kaupunkikeskusta 2011

Tänä vuonna Kokkola otti ja voitti "Vuoden kaupunkikeskusta 2011"-palkinnon, joka on Elävä Kaupunkikeskusta ry:n antama tunnustus. Valintaprosessi kesti puoli vuotta ja voittaja nimettiin 54-kohtaisen vertailutaulukon perusteella.

Alla olevien kuvien yhteyteen olen liittänyt joitákin perusteita voittopalkinnolle.

Kokkolan keskustayhdistys City Kokkola ry on onnistunut erinomaisesti luomaan ympärivuotisen tapahtumasarjan keskustaan.

Kävelykeskustaan  on  kiinnitetty paljon huomiota.

Kuvassa salmiakin muotoinen Purje- esiintymislava aivan Kokkolan ydinkeskustassa. Purjeessa yritykset, yhdistykset ja myös yksityiset ihmiset voivat esittää ohjelmia.

Raati kehui korkeatasoista katutilojen toteutusta. Uudet myyntikojutkin sopivat keskustaan kivasti. Näitä myyntikojuja muuten  on kuusi kappaletta, ne ovat siirrettäviä  ja niitä vuokrataan kesän ajaksi!

Yksi kokkolan kaupungin tavaramerkeistä on kesäinen, runsas ja kaunis kukkaloisto.

Ympärivuotisen kävelykadun rinnalle on noussut täydentämään myös kesäkävelykatu.

 Kadut, aukiot, tori ja historialliset rakennukset sopivat yhteen hienovaraisesti.

Suntti, tori ja tulevaisuudessa ehkä haaveissa oleva musiikkitalo jatkavat kehittymistään ja vahvistavat lisää keskustaa.

"City-kirjasto", eli Kokkolan kaupunginkirjasto, joka on todellinen kaupunkihelmi keskeisen sijaintinsa ja elävään kävelykaupunkiin liittymisen perusteella.

Kokkolassa liikkuminen on kodikasta ja samalla oppii kaupungin historiaa. Alla olevassa kuvassa Asuntomessujen oheiskohteen, Knapen talon, julkisivu.

Myös rautatieasema on osa keskustaa. Junasta noustessa on heti keskikaupungilla...

Raadin mielestä uudenkarhea, kymmeniä liikkeitä sisältävä kauppakeskus Chydenia on iso maakunnallinen kauppaveturi. 

Ensi viikolla eli  24-25.8.2011  Kokkola isännöi aiheeseen sopivasti liittyen  Keskustakehittämisen päätapahtumassa.

                                                                                                                  

Lähteet: Keskustapalkinto 2011 Kokkolaan "Merestä nousi kaupunki".

[http://kaupunkikeskustat.fi/pages/keskustapalkinto.php]. Luettu 20.8.2011.

Tervakaupungin tunnuksia

Tänä kesänä kaupungilla kierrellessä katseeni on useamman kerran osunut paikkoihin, joissa on jollain tavalla esillä tervatynnyri. Niinpä tällä kertaa vilkaisemmekin tarkemmin, miksi noita tervapömpeleitä  nykypäivän Kokkolan katukuvassa näkyy...


Kokkolan vaakunassa on kultaisella taustalla vaakatasossa tervatynnyri. Sen tapinreiästä sekä pohjista lyövät punaiset tulenlieskat. Ylimpänä vaakunassa on kreivikunnan kruunu merkkinä Kokkolan kuapungin kuulumisesta entisen Vaasan läänin ja Pohjanmaan alueeseen.  

Kokkolan kaupungin vaakunan ovat suunnitelleet kaupungin vanhan sinetin pohjalta heraldikot Olof Eriksson ja Into I. Suominen  1956.

Yllä :

Kuningas Kustaa II Aadolfin 7.9.1620 allekirjoittama Kokkolan kaupungin perustamisasiakirja. Rajauksessa näkyy kaupungin sinetti, kolmella liekillä palava tervatynnyri. (Kuva lainattu osoitteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Kokkola_perustamisasiakirja.jpg).

 Tervatynnyri-tunnuksen muodostuminen Kokkolan  vaakunaksi johtuu Kokkolan seudun historiallisesta elinkeinosta, tervakaupasta.


Kokkola oli Suomen suurimpia tervanviejäkaupunkeja aina 1600-luvulta 1800-luvun puoliväliin saakka. Itse asiassa aikoinaan Kokkolassa valmistettin jopa kolmasosa koko Suomen tervasta!


Kokkolassa tervakauppaa yritettiin  ohjata erityisille tervatoreille.  Tällainen tervatori sijaitsi 1800-luvun puolivälissä nykyisen Englanninpuiston eteläpäädyssä. Olen kuullut kerrottavan että kun nykyistä puistoaluetta kunnostettiin, oli tervatorin paikka melko haasteellinen kunnostéttava, koska maa oli läpeensä tervan peitossa...

Tässä ylläolevassa kuvassa näkyy pätkä Sunttia ja  Englanninpuiston syvennys, jossa sijaitsivat tervaveneitten laiturit. Tervasatamassa virallinen tervantarkastaja eli " tervafräkäri" (ruots. tjäruvräkare = tervanhylkääjä) otti vastaan tervatynnyrit ja tarkisti niiden sisällön, koska joskus tervan sekaan saatettiin ujuttaa esimerkiksi vettä fuskausmielessä... Tervatorilta laivanvarustajat sitten kuljettivat tervan maailmalle;  ensin Tukholmaan, ja myöhemmin tapulikaupunkioikeuksien jälkeen Amsterdamiin, Lyypekkiin, Lontooseen, minne milloinkin...


Terva siis säilytettiin ja kuljetettiin  tervatynnyreissä.  Yleensä tynnyrit tehtiin kuusipuusta.


Terva oli entisaikojen elämässä hyvin tärkeässä osassa jokapäiväistä elämää. Ensinnäkin tietysti kaikki alukset tervattiin, mutta tervaa käytettiin myös reenjalaksiin, puuesineisiin, ulkoseiniin... Omaa tärkeää osaansa terva on näytellyt myös kansanparannuksessa. Aika monelle taitaa olla tuttu hokema, että jollei sauna, viina ja terva auta, niin tauti on kuolemaksi:)


 Kokkolassa saattaa törmätä tervanpolttoon jollain lailla liittyvään sanastoon usein, vaikkei tavallinen tallaaja sitä aina  tule tiedostaneeksikaan...


 Kokkolasta löytyy esim. Tervanpolttajankatu  melko läheltä keskustaa. Erään kaupunginosamme nimi on Halkokari.  Halkokari toimi 1800-luvulla tervanlastaus- ja varastointipaikkana.


Halkokarin alueella on myös Gamlakarleby Segelföreningen eli ruotsalaisen purjehdusseuran omistama Mustakari. Nimi tuolle alueelle on tullut siitä, että tervanpolttoaikoina paikka oli tunnettu mustan tervan peittämistä kallioista.  Kokkolasta löytyy myös pienalue, jonka nimi on Pikiruukki. Pikiruukkihan tarkoittaa tehdasaluetta, jossa on poltettu pikeä.


Kokkolan ja entisen Kälviän rajamailla sijaitsee myös pieni järvi, jota on kutsuttu nimellä Tervajärvi.

Ehkä joku näkikin tällaisia kukkaistutuksia kesän 2011 asuntomessuilla... Astiassa siis tervatynnyrin muoto.

Kokkolan kävelykaduilla puolestaan voi istahtaa tervatynnyrin muotoisille penkeille.





Näitä tervatynnyripenkkejä näkyy olevan myös selkänojallisena mallina...

Tietysti tervatynnyrin voi bongata myös  lippusalosta ...

Lähteet:Timo-Olavi Jalkanen: Kokkola teollisuusmatkakohteena. Promaint 7/2009. [http://www.tec.sci.fi/timojalkanen/journalist/kokkola-jalkanen.pdf] Luettu 18.8.2011.

Keskipohjalaisia museoita ja kulttuuriympäristöjä. -[http://museot.keski-pohjanmaa.fi/vah_erik_1.htm]. Luettu 18.8.2011.

http://museot.keski-pohjanmaa.fi/vah_erik_1.htm

Vilskettä tervatorilla [http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/]. Luettu 18.8.2011.

Kirppiksiä kiertämässä -Pietarin katulasten hyväksi

Tänään kurkistamme  osoitteeseen Pitkänsillankatu 18. Siellä sijaitsee kirppis, jota pitää Pietarin Sini-valko Enkelit r.y.-niminen yhdistus. Kirpputori kerää toiminnallaan varoja Pietarin katulasten hyväksi.

Kirpputori sijaitsee hyvällä paikalla keskustan tuntumassa. Oikeastaan tällä samalla kadulla on jonkinlainen kirppiskeskittymä yhteensä kolmen kirpputorin voimin. Tämän kyseisen kirppiksen vieressä sijaitsee esimerkiksi Keski-Pohjanmaan konservatorio.

Moni on kehunut tätä kirppistä nimenomaan siitä, että kirppiksen useat näyteikkunat on sommiteltu tyylikkäästi ja hyvällä värisilmällä. Lisäksi näyteikkunoiden rekvisiitta vaihtuu ilahduttavan usein.

Kirppis ottaa vastaan monenlaista lahjoitustavaraa. Aika usein liikkeessä asioidessa näkeekin tavallisten perheiden lahjoittavan esimerkiksi lastenvaatteita ja kodin taloustavaraa.

Tältä kirppikseltä olen tehnyt varsinkin lapsilleni erittäin paljon vaatelöytöjä. Aika usein tänne näyttää ajautuvan todella hyväkuntoista rompetta. Toki taso on kirjava ja riippuu paljolti tuurista, tekeekö kierroksellaan löytöjä.

Suurinta osaa tavaroista ei ole etukäteen hinnoiteltu. Hintataso vaihtelee jonkin verran paikalla olevan myyjän mukaan. Myyjät ovat usein esim. jo eläkkeellä olevia avustajia.

Kirpppiksellä on myös melko laaja taloustavaraosasto.

Monenlaisia löytöjä täältä on vuosien varrella tullut tehtyä; verkkareita, farkkuja kirjoja, cd:itä, urheiluvälineitä...

Viimeisin ostokseni on Henkkamaukan uuttavastaavat shortsit 1.50 euron hintaan.... Ei paha!

Ehdottomat suosittelut tällekin kirppikselle!

Suomen suurin maitopitäjä

Tällä kertaa postaus liittyen lehmiin ja maitoon!

Kun kuntaliitos toteutui Kokkolassa vuonna 2009, muuttui Kokkola Suomen suurimmaksi maidontuottajakunnaksi. Tällöin maaseutupitäjät Kälviä, Lohtaja ja Ullava liittyivät siis Kokkolaan.

Keski-Pohjanmaalla  on yhteensä noin 1100 maitotilaa ja täällä tuotetaan muuten kymmenesosa koko Suomen maidosta.

Vuoden 2009 kuntajaon mukaan Kokkola lähes kuusinkertaisti maidontuotantonsa määrän. Maitoa tuotettiin Kokkolassa tällöin liki 50 miljoonaa litraa.  

Vuosina 2009-2010 Kokkolassa tuotettiin maitoa yli 51 miljoonaa litraa ja maidontuotanto kasvoi tällöin 3,1 prosenttia edellisestä kaudesta.

Minulla on ilo asua hyvin lähellä idyllistä maaseutua, vaikka Kokkolan keskustaankin on vain muutama kilometri matkaa. Kuvat lehmistä ja heinänteosta on otettu lähinaapurustostani.

Vielä parikymmentä vuotta sitten Kokkolassakin raksuttivat traktoreiden perässä koneet, jotka lykkivät ulos pienpaaleja. Olenpa minäkin useamman kerran ollut heinätalkoissa mukana.  Nykyään harva viitsii enää ahertaa pienpaalien kanssa, sillä se on hyvin työlästä. naapurustossani tosin edelleen tehdään myös näitä paaleja pääasiassa  hevosten ruokintaan.

Irtoheinän ja pienpaalien lähes kadottua ovat myös heinäladot jääneet menneisyyteen. Uudet, isot paalit eivät niihin mahdu. Kohtalona onkin usein ränsistyminen...

Tämän päivän heinä tehdään pyöräpaaleiksi. Siihen on ihan omat koneensa. Latoja ei tarviota, koska nämä paalit selviävät jopa talven yli pellonlaidalla muovituksen ansiosta...

Lehmissä on jotain kamalan jaloa:)

Lähteet: Tietosarka. 12.6.2009. [http://tike.multiedition.fi/tike/tietosarka/2009/kesakuu/paakirjoitusmaito.php] Luettu 15.8.2011.

Kokkola jatkaa Suomen suurimpana maidontuottajana. 16.9.2010. [http://yle.fi/alueet/keski-pohjanmaa/2010/09/kokkola_jatkaa_suomen_suurimpana_maidontuottajana_1982498.html]. Luettu 15.8.2011.