Chydeniuksen muistokivellä

Ajelen nuorimaiseni kanssa hiljakseen Kokkolan Linnusperän  kylätietä. Muistelen, että jossain tien varrella olisi vanha Chydeniuksen muistokivi. Sitä siis etsimässä...Netistä penkomalla löysin siitä kuvan, joten tiedän etsiä pienehköä kiveä. Chydeniuksen elämän tutkiminen on viime aikoina ollut melkoisessa nosteessa -etenkin Kokkolassa. Luvassa on mm. Chydeniuksen kirjallisen tuotannon käännökset suomeksi.

Nuorimmaiseni jo hetken epäilee, että  muistokivi on kätkeytynyt teiden varsien rehevään heinikkoon. Totean hänelle, etten oikein usko. Yleensä tällaista kivistä huolehditaan...

Talorykelmän jälkeen on metsäistä ja peltoista maisemaa. Poika tuumii, että täällä jossain voisi oikeastaan merkin kuvitella olevan. Ja totta jepulis! Muistokivi löytyy kaupungista päin tullessa vasemmalta puolen tietä, aivan ojan tuntumasta. Matkaa tästä on Jyväskylän tien risteykseen, eli valtatie 13:sta, noin kilometri.

Muistomerkki on kivinen, mieleen tulee lähinnä hautakivi. Harmaassa kivessä on teksti "A. Chydenius uppgick vägen 1779." Eli A. Chydenius  kulki tätä tietä 1779. Muistokiven alaosa on muurattu täyteen pieniä ympäristön kiviä.

Muistomerkin ympärystössä on myös neljä jykevää suorakulmion muotoista kiveä. Tässä olisi matkasta väsyneen kiva istuskella. Ilmeisesti istukelijoita on löytynyt Chydeniuksen jälkeenkin, sillä yhden kiven takaa pilkottaa pieni roskaämpäri, lähes täynnä tupakka-askeja:) Toisaalta -mikäs sen paremmin tähän sopisikaan -kerrotaanhan Chydeniuksen viljelleen tupakkaa aina myytäväksi asti!

En tiedä, kuka muistomerkin on pystyttänyt. Se lienee kuitenkin melko vanha. Netistä löydän tiedon, että muistomerkki tunnetaan nimellä  " Tienviitoittajan muistokivi." Se jos mikä sopiikin Chydeniuksen luonnehdintaan.

Tosiasia lienee, että Chydenius on tätä tietä useammankin kerran kulkenut. Olihan hän aikoinaan kappalaisena Alavetelissä ja vasta myöhemmin kirkkoherrana Kokkolassa.

 

Muistokivellä vieraillessani on kesäkuun alku. Kiven edustalla näyttää olevan paikka, jossa on  aikaisemmin  ollut kesäkukkia istutettuna. Nyt niitä ei ole. Ehkä joku tuo ne myöhemmin.

 

Mitä sitten Chydenius puuhasteli näihin aikoihin? Voisi ajatella, että vuonna 1779 Chydenius on saanut jo enemmän kuuluisuutta, jotta juuri tämä vuosi on kiveen kaiverrettu.

Selviää, että Chydenius on valittu vuosien 1777-1778 valtiopäiville, jossa hän herätti melkoista kohua asettumalla poikkiteloin oman säätynsä kanssa. Chydeniuksen oikeudentunto nimittäin ei suvainnut ehdotusta, jonka mukaisesti maatyöläiset olisi sijoitettu tiloille arpomalla. Chydenius julkaisi pamfletin "Ajatuksia isäntien ja palvelusväen luonnollisista oikeuksista."Nyt ajateltuna Chydenius oli paljon ajatuksissaan aikaansa edellä haluten puolustaa  heikoimmassa asemassa olevia.

"Vapaus ja kuivat leivänkannikat ovat usein ihmiselle mieluisempaa, kuin runsas ravinto toisen komennon alaisena. Maksaa kyllä panna jalat oman pöydän alle, mutta kukapa ei tee sitä mieluummin huonostikin toimeen tullen, kuin voi hyvin toisten palvelijana?"

(Isäntien ja palvelusväen luonnollisesta oikeudesta (1778). Chydenius 1986A, s. 330-331)

Chydenius valittiin myös Pohjanmaan kirkkoherrojen edustajaksi vuosien 1778 - 1779 valtiopäiville. Chydenius asettui tukemaan kuningas Kustaan III yritystä antaa rajoitettu uskonnonvapaus vierasuskoisille Ruotsin alamaisille.  Kuningas käytti asiassa  Chydeniuksen muistiota, josta palkkioksi tämä sai teologian tohtorin hatun. Tätä hattua vastustajat tosin väittivät jo etukäteen luvatuksi. 

Chydenius on myös nimitetty Kokkolan seurakunnan rovastiksi vuonna 1779. Tällöin hän oli 50-vuotias.

Ennen näitä vuosia Chydenius tuli jo tunnetuksi esimerkiksi uusien viljelymenetelmien kokeiluista, lääkärintoimen harjoituttamisesta, jopa silmäleikkauksista. Lisäksi hänet muistetaan painovapauden laajentamisen puolestapuhujana. Erityisesti minua viehättää, että Chydenius ylläpiti ja harjoitutti  orkesteria, joka antoi konsertteja viikottain pappilan salissa. Musiikin kerrotaan olleen hänen rakkain harrastuksensa. Nykyisin elävät Chydeniukset ovat muuten Anders Chydeniuksen veljen jälkeläisiä, Anders itse jäi lapsettomaksi. Aika monta Chydeniusta tunnetaan tänä päivänäkin erityisesti musiikillisesta osaamisestaan!!

Mielelläni otan lisätietoja vastaan tästäkin muistomerkistä. Moneen aikaisempaan bloggaukseen olenkin saanut kivaa täydennystä patsaiden ja veistosten tuntijoilta:)

 

LÄHTEET:
Anders Chydenius- säätiö [http://www.chydenius.net/historia/kuvagalleria/kuvasivut/muistoksi5.htm] Luettu 13.6.2013.

Anders Chydenius - vapauden puolustaja [http://www3.kokkola.fi/historia/meresta_noussut_kaupunki/andchyd.htm] Luettu 13.6.2013.

Biografiakeskus [http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2432/] Luettu 13.6.2013.

Juha Manninen:Anders Chydenius - suomalaisen valistuksen ajankohtainen perintö europan unionissa.[http://www.chydenius.net/historia/kirjallisuus/manninen.asp] Luettu 13.6.2013.

Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852 [http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=7066] Luettu 13.9.2013.