Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin koulukonsertissa

Tällä viikolla viisi onnekasta kokkolalaista  alakoulua saa nauttia maailmanluokan orkesterista! Myös omalla koulullani oli kunnia  saada vastaanottaa tämä maamme kansainvälisesti maineikkaimpiin orkestereihin lukeutuva, vuonna 1972 perustettu Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri koulukonserttiin.

 

Koulumme lavalle on kavunnut 17 ammattimuusikkoa, joiden työnä on treenailla soittoa Kokkolan keltaisen Raatihuoneen  tiloissa, konsertoida kotikaupungin Snellman-salissa, lähteä silloin tällöin  kiertueelle  jopa kaukaisiin maihin, tai  vaikka ilahduttaa  oman kaupungin koululaisia ja päiväkotilaisia musiikillaan...

Konsertti alkaa Mozartilla. Oppilaat saavat tietää, että W.A. Mozart sävelsi ensimmäisen
sävellyksensä jo 4-vuotiaana. Osa oppilaista katsoo hämmästyneinä toisiinsa. Meille alkuun taituroidun teoksen Mozart sävelsi senkin nuorena; vain 16-vuotiaana.

 

Kokoonpanossa on tällä kertaa  8 viulua, 4 alttoviulua, 3 selloa ja 2 kontrabassoa. Kamariorkesterin taiteellinen koordinoija, Lauri Pulakka viisoo kohti viulua ja arvuuttelee yleisöltä, mikä soitin mahtaa olla kyseessä. "-Kitara" huudahtaa joku innokas pienimmistä. Vaikkei ihan oikeaan ensimmäisellä arvauksella osunut, ei se tunnelmaa latista:) Meitä kuitenkin valistetaan,että erotuksena kitarasta jousisoittimilla on puusta ja hevosen hännästä valmistetut jouset!

Seuraavaksi yleisöä hemmotellaan  Piippolan vaarilla. Tässä todiste, kuinka yksinkertaisesta perusmelodiasta voi kaivaa esiin   aivan ihastuttavia  sovituksia ja tulkintoja! Tällä kertaa vaarilla on huomassaan vallan erikoisia elikoita.  Vaari  viuluineen pääsee aluksi hoitelemaan naukuvia kissoja.  Ja totta -  tunnelma on kuin Vilkkilän kissoilla...

1.-viulistit intaantuvat tämän jälkeen lennättämään paikalle parven kimeästi sirkuttavia  pikkulintuja. Kontrabasistit liihottelevat vuorollaan ilmoille käen  kukunnan  kanssa. Vaan onpa vaarilla koirakin. Sitä taluttavat  alttoviulistit suloisen räksytyksen kera.  Lopulta vallattoman vaarin  tallista löytyy  jopa sellon asuun pukeutunut leijona, joka ääntelehtii  karhealla murinalla..

Myönnän - open on nyt vaikea istua penkillä. Jalat lähtevät väkisinkin  musiikkiin  mukaan. Omat mielikuvat  kuljettavat taannoiseen  uutisjuttuun, jossa Elbassa  Harriniemen rantaniityillä teputtelevat Ylämaan lehmät!  Aivan selvästi kontrabasistit loihtivat  tämänkin löntystelyn iloksemme  kappaleen   taustalla tämmäten! Hymyilyttää, sillä tästä musiikista tulee väkisinkin hyvälle tuulelle! 

Seuraavaksi pääsemme fiilistelemään kappaletta, jossa  alttoviulistit  kuin orkesterin äiteinä lähtevät  kehittelemään tarinaa. Alun rauhallisuus muuntuu musiikin ja tarinan edetessä myrskyisämmäksi, kun kaikki soittimet liittyvät  jousisoitinten perheeseen mukaan. Musiikki  voimistuu; dramatiikkaa ja nopeuttakin tulee lisää..

 

Konsertin puolivälin paikkeilla Pulakka maalailee kielikuvin eteemme  varhaisen syysaamun.  Sumu leijailee ympärillämme. Aurinko ei ole vielä noussut.  Saavumme hiljalleen rautatieasemalle. Jostain sumun seasta nousee esille jotain  ja sen jokainen saa jokainen kuulija etsiä ja löytää itse...!

Bongaan musiikista  ainakin Pienen pienen veturin, joka on selvästi suistunut pois raiteiltaan, koska se ei ole normaalissa duuri-kuosissaan:) Juna saapuu Kokkolan asemalle. Sen  tietää siitä, että junan pilli soi! Menokin muuttuu iloisemmaksi duuriksi ja  huomaan alttoviulistin vetelevän  kivoja kampaääniä  (vai mitä lie?) soittimestaan:) Samassa ilottelevassa potpurrissa kuullaan myös Pienet sammakot-kurnutusta ja narinaa omasta mielestäni selvästi kaislikon keskeltä. Samaan syssyyn meille tarjoillaan vielä  Pikku Kakkosen posti- tunnaria sekä Pikku poika posteljoonia, joka kiihdyttää  junan kiivaaseen nopeuteen ja jonnekin kauas, kauas pois...

Kun juna on saateltu eteenpäin, valtaa näyttämön Musorgskin   Näyttelykuvia-teoksesta Kuoriutumattomien kananpoikien tanssi. Tässä kevesti alkavassa esityksessä viulistien melodian lisäksi on kiva katsella   alttoviulistien ja sellistien  sorminäppäilyä. Silmieni eteen piirtyy V. Hartmannin maalaama luonnos, joka aikoinaan innoitti Musorgskin säveltämään kyseisen  tanssin.  Kuvittelen meidät  kuuntelijat pyörimään ympäri salia kananmunankuoriin sonnustautuneena musiikin mukana...Taas naurattaa:=)

Kananpojista päästäänkin  pelimusiikkisuunnittelija Ari Pulkkisen  luomaan Angry Birds-tunnariin. Viimeisetkin oppilaat innostuvat.  Vain pelimaailmasta  vielä  toistaiseksi pihalla oleva  kollega vieressä supattaa "-Tää on mulle ihan vieras!" Ti-ti-tii...

Pelimusiikista purjehdimme elokuvamusiikkiin ja 1700-luvun tunnelmiin merirosvojen maailmaan. Sävelmä Pirates of the Caribbean-elokuvasta kuljettaa meidät merelle. Matkaamme laivassa purjeet pullistellen  pitkin aavoja ulappoja viimeiseen pitkään jousenvetoon saakka...

Konsertin loppupuolella saamme kuunneltavaksi J.S.Bachin Airin. Kappale lienee monelle kuuntelijoista tuttu. Oiva valinta konsertin loppupäähän. Pulakka kehottaa kuuntelijoita laitamaan silmänsä kiinni ja miettimään, mitä aikoo tehdä koulupäivän jälkeen. Open roolissa pidän silmät kuitenkin valppaasti auki, mutta silti nautiskellen kuulemastani täysi palkein...

Viimeiseksi kappaleeksi orkesteri on valinnut P .H. Nordgreniä. Mikä sopisikaan paremmin, olihan Nordgren sekä  kamariorkesterin hovisäveltäjä että Keski-Pohjanmaalla aikuisiällään asunut säveltäjä. Melodiassa on  kepeyttä ja jotain  hyvin  keskipohjalaista. Konsertin jälkeen taputtelemme tyytyväisiä aplodeja salin täydeltä.

Illalla kotona kaivan hyllystäni esille Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin lastenlevyn Leikkikalusatakieli. Kuuntelen Piippolan vaarin ainakin viidesti läpi, tunnelmoin ja intoa uhkuen olen ihan varma: tästä vielä työstetään oppilaiden kanssa jonkinmoinen riverdance-esitys:)))

Kiitokset hienolle orkesterille ihanasta konsertista ja upeasta ruohonjuurityöstä! Ja vielä kiitos, että sain kuvata ammattitaitoista työskentelyänne:)

 

LÄHTEET:Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri. Koulukoulukonsertteja tällä viikolla. [ http://www.orkesteri.kokkola.fi/orkesteri/ajankohtaista/koulukonsertteja-talla-viikolla.102] Luettu 23.9.2013.