Omaan elokuun viimeiseen viikonloppuun kuuluu perinteisesti mökkeilyä veden äärellä.
Moni mökitön tai modernimpaa huvilakauden päättäjäistä haluava löytää Kokkolassa tiensä torille venetsialasviikonloppuna. Torilla on ilmaistapahtumia koko viikonlopun...
Minä päätin rikkoa tapojani ja piipahtaa perjantai-illan alkajaisiksi torilla makustelemassa illan tunnelmaa. Iltaa mainostettiin paikallisten kykyjen iltana.
Illan aloitti iltakuudelta Samba el Gambo. Sambassa rytmin ja liikkeen lisäksi kiehtovaa katsella värikkäitä asuja...
Juontajien vaihto vuosikymmenten urakan jälkeen; Lasse Lehmus siirsi juontokapulan nuoremmille...
Taikuri Kim Wist esiintyi lavalla pariin otteeseen...
Sambaopetusta yleisölle. Nuorimmaisenikin jalka alkoi tässä jytkeessä vipattamaan. Takanani olevat mummot naureskelivat "onpa suloinen poika:))
Värikkäät soihdut somistivat lavan reunaa. Illan hämärtyessä niistä muodostui kaunis tulikuja.
Terassikilpailun voittajan julkaisu. Eka palkinto meni Rossolle, muut sijat Pedrinakseen, Vohvelikahvilaan ja Wanhaan lyhtyyn.
Pihlajasta tuli Ultra Bra...
Tähän kokoonpanoon kuului Voxpihlaja...
...ja Ykspihlajan Työväen soittajat...
Yleisöä pakkautui tämän konsertin aikana torille paljon. Vieressäni kuulin jonkun toteavan "tämähän on hyvä!"
Olen käynyt kuuntelemassa samansisältöisen esityksen viime vuonna, mutta oli kiva fiilistellä se uudelleen. Soolo-osuudet toivat esityksiin kivaa väriä.
Ja valaistus loi tietysti värivaloineen oman tunnelmansa.
Torialueen kulmauksessakin tapahtui. Siellä oli esillä Design kasvihuone; Pop up-myymälä, jossa oli tarjolla paikallisten yrittäjien tuotteita.
Kaupungintalolla puolestaan jonotettiin alle 18-vuotiaaille suunnattuun discoon.
Valitettavasti jouduin poitumaan torilta jo iltayhdeksältä.
Lepparibändini Guardia Nueva joukkoineen jäi tällä kertaa näkemättä. Olin nimittäin luvannut huolehtia puusaunan lämmityksestä...Ja saunan lämmityksestähän ei voi tinkiä:)
Lauantaiaamuna pyöräteillä näkyi huisisti väkeä. Venetsialaismaratonin nimissä siellä juoksahtelivat.
Mökkeilyä meren rannalla ei kauniilla ilmalla voita mikään! Lauantaipäivä oli upean aurinkoinen ja virittelin lepotuolin rantakallioille. Teille rohkenen paljastaa, kuinka kävi -heräsin aurinkoon uuvahtaneena omaan kuorsaukseeni:) Oli ihan pakko vilkaista ensi töikseen ympärille joka suuntaan, että kuulikohan kukaan:/
Pieni luontobongari sisälläni innostui taas kerran luonnon helmassa kovasti. Rantakoivuun suhahti jotain isoa juuri kun olin vaihtamassa shortseja terassilla ylleni. Sieppasin pikapikaa takan päältä kameran ja housut vasta puoliksi päälle puettuna säntäsin zoomailemaan...
Lintu varmaan järkytti moisesta puolipukeisesta luontokuvaajasta sen verran paljon, että pääsin sitä tosi lähelle! Kanahaukkahan se oli - tiiraili rannan tuntumassa olevaa kuollutta lokkia niin tiiviisti, ettei piitanut minusta mitään!
Paras hetki merellä on ehdottomasti äänetön ja rauhoittava ilta-auringon lasku. Soutelin ees ja taas vain kuvaillakseni hetki hetkeltä muuttuvaa taivaanrantaa.
Illan pimeydessä koko ranta syttyi hehkumaan tulen voimalla.Kaunista, ahh!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti