tiistai 27. lokakuuta 2015

Rasmuksen kivinavetta Sokojalla

Autoajelulla Sokojan kylässä Kokkolassa. Tie on mutkittelevaa ja ympäröivä maasto kumpuilevaa. Maasto on kivistä, sen huomaa jo leveistä kiviaidoista, joita on  kasattu  peltojen rajoiksi. Talot rakennettiin aikoinaan korkeimmille rinteille kivisille kumpareille, jottei arvokasta viljelysmaata tuhoutuisi.  Hidastamme vauhtia Sokojatie 590 kohdalla. Paikka tunnetaan nimellä Rasmusbacka. Siellä on nähtävyys - 1700-luvulla rakennettu kivinavetta!



 
Rasmuksen kivinavetta on Suomen vanhin yksityisen talollisen rakentama kivinavetta, jonka rakennusvuosi pystytään tarkasti ajoittamaan. Navetta on rakennettu vuonna 1748 ja sitä on laajennettu vuonna 1754. On huomionarvoista, että tämä kivinavetta rakennettiin jo ennen vuonna 1757 annettua kuninkaallista asetusta, jonka mukaan kiveä tuli suosia rakennusaineena. 1700-luvulla kivirakentamista ryhdyttiin tukemaan verohelpotuksin, koska valtiovalta pyrki näin säästämään maan puuvarantoja.
  
Rasmuksen tila oli  hankittu verotila. Ilmeisesti tila oli tullut Matts Johansson Rasmukselle (s. 1686) avioliiton kautta  Valborg Eriksdotterin kanssa. Tila on hyvin vanha, sillä se mainitaan ensimmäisen kerran lähteissä jo 1550. Perustajaksi ilmenee Rasmus Andersson.
 
 
 Pitäjänlukkari ja suurtilallinen  Matts Johansson Rasmus rakennutti suuren kivinavetan 1748.  Rakennusvuoden voi lukea yhteen seinäkiveen hakatusta rakennusvuosiluvusta.


 
Sokojan Rasmuksessa oli koko Kaarlelan suurin eläinkanta  sekä vuosina  1626, 1641 että 1723-1760. Kaarlelan pitäjän historia II mukaan Rasmuksen 1 manttaalin tilalla oli perunkirjoituksen perustella vuonna 1756 4 hevosta, 1 varsa, 3 sonnia, 3 mullia, 31 lehmää, 6 hiehoa, 17 vasikkaa, 39 lammasta ja 3 sikaa! Matts Johansson Rasmus oli Kaarlelan toiseksi suurin maanomistaja Isojaon aikoina 1752-1757 omistaen 18,3 tynnyrinalaa maata.
 
 
Kivinavetta on kylmämuurattu harjaan saakka työstetyistä luonnonkivistä. Navetan päätykolmiotkin on muurattu kivistä. Päällä on neljä hirsikertaa pitkillä seinustoilla. Ulko- ja väliseinät navetassa on rakennettu maavallin päälle.  Navetan vesikatteena on käytetty päreitä. Rasmuksen tila jaettiin  1700-luvulla neljään osaan. Siksi myös navettaa laajennettiin 1754 niin, että sen sisätilat muodostivat neljä eri osasta. Näin se soveltui hyvin neljän eri ruokakunnan käyttöön. Navetan jokaisessa neljässä osassa on virtsakaivo alla ja jokaisessa osassa on myös omat lantakuopat ja rehulaatikot. Navetan yhteydessä oli myös kaksi kaivoa   eläinten juomatarpeita varten. Navetan pituus oli 29 metriä ja leveys 12 metriä.
 
                               
 
Kivinavetta entisöitiin 1970-luvulla Museoviraston valvonnassa. Kivinavetta on suojeltu rakennussuojelulailla Valtioneuvoston päätöksellä 6.9.1973. Sen mukaan rakennuksen julkisivua ei saa muuttaa ilman lupaa ja jos lupa muutoksille myönnetään, tulee työt tehdä niin, että käytetyt materiaalit ja menetelmät sekä vesikatto, ovet ja ikkunat  ovat sopusoinnussa rakennuksen alkuperäisen käytön ja ulkonäön kanssa.  Rakennuksen sisäseiniä, katon korkeutta ja muita kiinteitä muutoksia ei myöskään saa tehdä ilman lupaa. Rakennusta voidaan käyttää nykyiseen tarkoitukseen ja sellaisiin tarkoituksiin, jotka eivät aiheuta muutoksia sen ulkonäköön.
 
                           
 
Kivinavetan rakentaja, lukkari Matts Johansson Rasmus kuoli tulipalossa Kaarlelan kirkon läheisyydessä sijainneessa kirkkomökissään  lokakuussa 1760. Kirkkomökithän sijaitsivat juuri  kirkkojen likellä ja niissä säilytettiin mm. pyhävaatteita lukittujen ovien takana.
 







LÄHTEET:
 
Kaarlelan pitäjän historia II.1980.  Karjanhoito, s. 187-188, 585-586.
 
Kulttuuriympäristö. Rasmuksen kivinavetta.[http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/rapea/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=202091] Luettu 18.10.2015
 
Museovirasto. valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. RKY. Rasmusbackenin tienvarsiasutus ja kivinavetat [http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1643] Luettu 18.10.2015

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti