lauantai 7. lokakuuta 2017

Kokkolan ensimmäinen kirkko, osa 1



Kaarlelan kirkon asioissa olla viipyilty monta monituista kertaa. Nyt lähdemme kurkkimaan Kokkolan kaupunginkirkkoja, joita on aikoen saatossa ollut kaikkiaan kolme.

Kaupunkilaiset halusivat rakentaa Kokkolan kaupunkiin kirkon jo vuonna 1643. Nämä haaveet raukesivat kuitenkin kirkkoherra Eerik Nicolai Gallen (1637-1654)  vastustamisen johdosta. Kun Galle kuoli, ryhdyttiin uudelleen kirkonhankintaan. Ensimmäiselle kirkolle saatiinkin virallinen lupa jo  3.7.1654.







"Ericus Nicolai G Carlebyensis," Kokkolan kirkkoherran signeeraus. Kuva lainattu täältä.


Kokkolan ensimmäinen kirkko oli pieni 300-hengen ristikirkko, joka rakentaminen tehtiin  puusta 1654 ja se valmistui nopeasti    vuonna 1655 sille paikalle, jossa kaikki kolme kirkkoa ovat sijainneet eli nykyisen tiilikirkon paikalle.

1677 kirkko maalattiin sisältä. Väreistä ei ole valitettavasti säilynyt tarkkoja tietoja, mutta Olavi Lamp-niminen mies sai 28½ talaria kirkon katon valkoliimauksesta ja maaleista maksettiin kaikkiaan yli 500 talaria. Kirkon muutostöiden kustannukset nousivat  yhteensä  1300 talariin.

Kuin ihmeen kaupalla kirkko pelastui vuoden 1664 suuresta kaupungin tulipalosta. Maistraatti  ehdotti vuonna 1688 uuteen kirkkolakiin vedoten, että kirkko pitäisi tulipalovaaran vuoksi siirtää  kaupungin ulkopuolelle avoimelle paikalle tai vaihtoehtoisesti lähimmät  talot kirkon ympäristöstä tulisi muuttaa pois.  Porvaristö ei kuitenkaan lämmennyt ehdotuksille ja asia vaipui unholaan.

Kirkko oli muodoltaan aluksi  yksilaivainen, mutta 1690-luvulla se muutettiin ristikirkoksi. Kirkon muutostöitä ristikirkoksi  tehtiin samoihin aikoihin kuin vielä nykyäänkin pystyssä olevaa punaista koulutaloa eli pedagogiota rakennettiin.  Voisi todeta, että nämä kaksi huomattavaa rakennusta tehtiin kreivin aikaan talouden vielä kukoistaessa, sillä jo ennen rakennusten lopullista valmistuista tulivat katovuodet ja köyhät ajat. Harmillista, että toista näistä historiallisista rakennuksista ei enää ole olemassa.

Kirkossa oli paanukatto ja sen seinät laudoitetut. Kirkon vasemman haaran katolla oli ns. pieni kattoratsastaja eli kirkkoa korostava harjatorni. Ilmeisesti koko kirkko  - katon lisäksi -  oli tervattu.

Vuonna 1700 kirkon kaksi rakennettua eteistä maalattiin punamullalla ja traanilla eli valaanrasvalla.  1705 kirkkoon asetettiin hautakirjoitus sekä Narvan taistelua koskeva taulu. 1709 hankittiin Tukholmasta piispan käskystä maaleja 740 talarilla uudelleenmaalausta varten, mutta jostain syystä maalaaminen ei toteutunut.   Vuonna 1712 kirkossa mainitaan olleen saksankielinen Hedengrenin taulu, jonka kerrotaan esittäneen  "uskonnollista tekoa" Slesiassa. Vuonna 1714 päätettiin myydä muutama vuosi aikaisemmin  hankitut maalit , koska oli sota ja hätätila. Rahat myydyistä maaleista laitettiin kirstuun. Myöhemmin 1700-luvulla kirkon seinät ja parrut koristeltiin raamatunlauseilla.

Kirkkomaan ympärillä oli aita  portteineen. Kirkon vieressä oli kellotapuli. Kokkolan ensimmäistä kaupunginkirkkoa korjattiin 1730- luvulla laudoittamalla poikkilaivat, jotka oli rakennettu vuosina 1695 ja 1696. Nämä poikkilaivat oli todennäköisesti myös  tervattu ulkopuolelta 1730- luvun lopulla. Muutamat varakkaat perheet   - kauppiaat Carlbohm ja Falander sekä pormestari Wittingin leski - kustansivat tällöin kirkon sisätilojen maalaamisen. Kirkkoon hankittiin näihin aikoihin myös uudet urut, sillä venäläiset olivat hävittäneet aikaisemmat - lienee Isonvihan aikaisia tuhotöitä...

1700-luvun loppuvuosina kirkon todettiin olevan huonokuntoinen. Päätettiin  asettaa erityinen rakennusneuvosto, jonka puheenjohtajaksi nousi rovasti Anders Chydenius.

Kirkkoa kunnostettiin  vuosina 1795-1796 Anders Chydeniuksen toimesta.  Remontti suoritettiin tyypilliseen tapaan päivätöinä ja kaupunkilaisten raha-avustusten turvin.  Tällöin kirkon ikkunoita suurennettiin ja kattorakennetta muutettiin poistamalla  vanhat  pitkittäislaivan korkeat päätyräystäät. Tilalle rakennettiin vastaanvanlaiset valmikatot, jollaiset oli kirkon poikkilaivassa.  Samalla kirkko maalattiin sisäpuolelta valkoisella liituvärillä ja rapattiin ulkopuolelta kalkkilaastilla ja savella. Siihen aikaan tuollainen seinä oli  hyvin muodikas.  Kirkkoon maalattiin myös uusi alttaritaulu, jonka tekijä oli  vaasalainen maalari  Immanuel (Emanuel) Alm (1767-1809). Almin maalauksia on myös Perhon ja Laihian alttaritaulut sekä Kaustisen kirkon kolmiosainen alttaritaulu vuodelta 1794, jonka huono kuntoon menneet sivutaulut löytyvät nykyään Kansallismuseosta.


Yllä: Imanuel Almin maalaus Anders Chydeniuksesta  vuodelta 1800. Maalaus on Kaustisen kirkossa. Kuva lainattu täältä.

Huonokuntoiseksi päässyt Kokkolan  kirkko sortui vuonna 1872 ja se purettiin lopullisesti 1870-luvulla. Tilalle rakennettiin uusi, Kokkolan toinen kirkko.

Kokkolan vanha kirkko

Kokkolan vanha kirkko n. 1870. Kuva on Museoviraston kuvakokoelmista ja se pohjautuu Conrad Soveliuksen maalaukseen "Kokkolan vanha kirkko n. 1870."  Kuva lainattu täältä. 

LÄHTEET:

Anders Chydenius- säätiö. [http://www.chydenius.net/historia/kuvagalleria/kuvasivut/maisemia13.htm] Luettu 10.1.2016.

Kokkolan kaupungin historia , osat 1-2. 1984.  S. 152-156.

Kokkolan kirkko. [https://fi.wikipedia.org/wiki/Kokkolan_kirkko] Luettu 10.1.2016.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti