Itsenäisyyspäivä. Minulle henkilökohtaisesti aivan mielettömän merkityksellinen päivä. Tänään nukutin 1-vuotiasta lastenlastani päiväunille. Tai no - rehellisesti sanottuna nukahdimme vieretysten molemmat. Sitä ennen aivan valtavan tunnepitoinen hetki. Luin pojalle pientä kirjasta. Poika kuunteli, viisoi kirjan kuvia sormillaan. Tällainen itsestään selvä, päivittäinen tapahtuma meillä. Se tunne, kun mietin, kuinka lapsen ei tarvi pelätä. On oma paikka, missä olla. Nukahtaa turvallisesti. Liian harvoin muistaa arvostaa sitä kaikkea hyvää, mitä meillä suomalaisilla on.
Eilen töissä, kun oppilaat olivat jo poistuneet, istahdimme kollegojen kanssa alas. Kaivoimme Youtubesta kolme koskettavaa flashmob-videota ja herkistyimme yhdessä kuuntelemaan. Kaikki videot liityivät Suomeen ja suomalaisuuteen. Aivan huikea hetki - kukaan ei kiirehtinyt minnekään. Upeaa!
Tässä iloksenne yksi kauneimmista tietämistäni sävellyksistä! Sibeliuksen Finlandia-hymni vähän erilaisena toteutuksena.
Pian lähden hakemaan sinivalkoista lippua illan pimeydestä pois salosta ja jatkan itsenäisyyspäivän vastaanoton katselua. Hyvää Itsenäisyyspäivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti